Kitarat: kitarakamat ›

Olemme korjanneet vahvistinhuoltojen ohella myös joitain efektipedaaleja. Jos muistan oikein, yleensä rikki on ollut joku liitinjakki tai potikka. En muista, että olisi vaihdettu muita osia.

Moi.
 
kimurantti1: Pintaliitoskompinenttien mahdollisesti isoin ongelma on, että harva elektroniikkapaja suostuu koskemaan niihin.
 
Ei liity juurikaan komponenttien kokoon vaan aivan muihin seikkoihin.
 
Kuten Sax-pappa totesi:
 
Sax-pappa: Pintaliitoskomponentin vaihtaminen on sinänsä helpompaa kuin läpikuparoituihin reikiin juotetun johdollisen komponentin. Mutta se vaatii asianmukaiset työvälineet ja osaamista.
 
Lisäksi minkä tahansa elektroniikkalaitteen kustannustehokas korjaaminen vaatii aina skemat (ellei esimerkiksi vaihdeta varaosalaitteesta tismalleen samanlaista osaa vikaantuneen tilalle tmv.), ja syyt sille että SMD ladottuihin laitteisiin ei skemoja tahdo saada/löytää ovat nekin hyvin monitahoisia.
Ja skeman lisäksi on etenkin monimutkaisemmissa laitteissa -ja kaikissa niissä joissa kehitystyö jatkuu läpi laitteen elinkaaren- korjaajalla pakko olla skeman lisäksi käytettävissään layout joka vastaa juuri sitä piirilevyrevisiota joka on työn alla.
SMD piirilevyistä ei myöskään ole joitain ääriharvoja erikoistapauksia lukuunottamatta kustannustehokasta itse raapustaa skemaa, eikä tuo tietysti onnistu läpireiänkomponenteinkaan toteutetusta monikerrospiirilevystä.
 
Kustannustehokkuudesta kun tuli puhe:
 
teemu-t-k: Pintaliitospiirilevyjä kyllä ihan yleisesti huolletaan jos se vaan on kannattavaa. Lado tarpeeksi rahaa tiskiin niin eiköhän homma oteta mielihyvin vastaan, toki uskon että kipukynnys tässä nousee aika nopeasti vastaan. Korjauttaisitko itse 50 euron pedaalia jos korjaaja veloittaa satkun jo pelkästä vilkaisusta? Entäs tonnin vahvistinta? Mites parinkytätontun autoa, moottoripyörää tai muutaman kymmentuhannen euron tuotantolaitetta?
 
osuu naulan kantaan.
Samasta syystä ~80 luvun lopulla pikkuhiljaa hiipui ja käytännössä 90 luvun lopulla loppui kulutuselektroniikkalaitteiden kaupallinen korjaaminen, ei vain yksinkertaisesti ollut enää kannattavaa.
 
Jos kiikutat SMD laitteesi skeman kera paikkaan joka moisia korjaa ja tuodessa toteat että:
"Laittakaa kuntoon, maksoi mitä maksoi"
melkoisella todennäköisyydellä kyllä korjaavat ilomielin ellei tilauskirja ole kuukausiksi täynnä, ja/tai kaipaat laitettasi illaksi/seuraavaksi päiväksi.
 

 
kimurantti1: Tää ei tietty ole välttämättä komponenttien itsensä vika, kaipa noikin laitteet olisi mahdollista suunnitella helpommin korjattaviksi.
 
Kuten mainittu, pääsääntöisesti itse SMD komponentin vaihtaminen on yleensä suoraviivaisempaa kuin läpreiänkalustetun.
SMD piirilevyt ovat myös pitkälti "harvaan" kalustettuja, tässäkin viestiketjussa aiemmin mainituista syistä, vaikka etenkin ikääntyessä alkaakin korjaajan tarkkuus heikentyä syystä jos toisestakin.
Lisäksi SMD komponenttien saatavuus on pienissä erissä loppujen lopuksi heikohkoa heti kun mennään perus vastuksia/konkkia/trankkuja pidemmälle.
Jo jotkut kelat, zenerit ja erikoisemmat OP-ampit/mikropiirit ovat likipitäen mahdottomia hankkia pienerissä.
 
Rullatolkulla saakin sitten maailmalta mitä mieleen vain juolahtaa, muttei tietysti edelleenkään valmistajien spesiaalitilauksesta valmistuttamia.
 

 
kimurantti1: Oli miten oli, mulla on kaksi kalliihkoa merkkipedaalia lentänyt roskiin kun ei löytynyt huoltajaa, molempien kohdalla kolme eri pajaa nosti kädet pystyyn.
 
Tuo on valitettavasti hyvin perisuomalainen lähestymistapa, nakataan elektroniikkalaite roskiin (joskus jopa asianmukaisesti SER-/El-jätteeseen) sen sijaan että myytäisiin nimelliseen hintaan tai jopa ilman annettaisiin jollekulle joka sen korjaisi.
Tai ainakin yrittäisi korjata.
 
Mutta eihän moinen Suomalaisen pirtaan istu, joku näppärämpisorminen joka ei ole kaupallisen toimijan lailla tarkka kulutetusta ajasta tai aikajanasta jossa laite korjataan, voisi herrasiunakkoon saada vaikka kuntoon ja pahimmassa tapauksessa myydä "VOITOLLA".
Kuka nyt tuollaisen kauhuskenarion kanssa voisi elää?
Poisheittoyhteiskuntaoppia parhaimmillaan.
 
T:Samuli

Samuli esitti huomionarvoisia seikkoja. Yksittäisen SMD-komponentin löytäminen varaosaksi saattaa olla vaikeaa. Samoin skeman metsästys saattaa olla työlästä, kuten aina.

Sax-pappa: Samuli esitti huomionarvoisia seikkoja. Yksittäisen SMD-komponentin löytäminen varaosaksi saattaa olla vaikeaa. Samoin skeman metsästys saattaa olla työlästä, kuten aina.
 
Jep. Läpireikäisiin taas löytyy osa käytännössä aina (no jaa, esimerkiksi fetit alkaa olla jostain syystä kiven alla) ja erilaisilla fyysisillä mitoilla olevan sovittaminen ei ole mahdotonta.
 
Joku Bossin pedaali on kyllä SMD vs läpireikä -keskustenluun jokseenkin huono ehdokas. Uusia saa kaupasta ja käytettyjä torilta.

basisti1971: Lisäksi SMD komponenttien saatavuus on pienissä erissä loppujen lopuksi heikohkoa... Rullatolkulla saakin sitten maailmalta mitä mieleen vain juolahtaa...
 
Niinpä ja mihin hintaan? Joskus muistan, että tiettyä komponenttia etsittiin pitkin Eurooppaa. Kun lopulta pari paikkaa löytyi, oli selvitettävä a) myyntimäärä b) päiväys. Rullassa on äkkiä satoja komponentteja tai enemmän ja hinta sen mukainen. Vanhentuneitakin komponentteja pystyisi jonkinlaisella onnistumisprosentilla käyttämään mutta sutta voi tulla. Käsipelillä paremmin, koneella jotain.
 
Nauhanpätkän (parikymmentä kpl) löytyminen oli ainakin 15 vuotta sitten ajoittain onnen kauppaa ja sellainen sopii ladontakoneeseen yleensä heikommin. Osa paloista jää aina käyttämättä (aloitus).
 
Isoja passiivipalasia (esimerkiksi 0603) hankittiin joiltain japanilaisilta toimittajilta irtopaloina pienissä purkeissa tai "kirjoina". Valmistajat ovat jo ehtineet pudota käyttömuistista.

basisti1971: Tuo on valitettavasti hyvin perisuomalainen lähestymistapa, nakataan elektroniikkalaite roskiin (joskus jopa asianmukaisesti SER-/El-jätteeseen) sen sijaan että myytäisiin nimelliseen hintaan tai jopa ilman annettaisiin jollekulle joka sen korjaisi.
Tai ainakin yrittäisi korjata.
 
Mutta eihän moinen Suomalaisen pirtaan istu, joku näppärämpisorminen joka ei ole kaupallisen toimijan lailla tarkka kulutetusta ajasta tai aikajanasta jossa laite korjataan, voisi herrasiunakkoon saada vaikka kuntoon ja pahimmassa tapauksessa myydä "VOITOLLA".
Kuka nyt tuollaisen kauhuskenarion kanssa voisi elää?
Poisheittoyhteiskuntaoppia parhaimmillaan.
 
T:Samuli
 
Kehittelit mielessäsi narratiivin, jota ei ole tapahtunut ja sen perusteella kritisoit minun toimintaani?

kimurantti1: Kehittelit mielessäsi narratiivin, jota ei ole tapahtunut ja sen perusteella kritisoit minun toimintaani?
 
No ehkä osa Samulin visiosta meni oletuksen puolelle mutta ainahan se DIY-väkertelijää ahdistaa kun potentiaalisesti korjattavissa olevaa välineistöä nakataan "roskiin".

Moi.
 
kimurantti1: Kehittelit mielessäsi narratiivin, jota ei ole tapahtunut ja sen perusteella kritisoit minun toimintaani?
 
Kehittelin?
 
kimurantti1: ...mulla on kaksi kalliihkoa merkkipedaalia lentänyt roskiin kun ei löytynyt huoltajaa, molempien kohdalla kolme eri pajaa nosti kädet pystyyn.
 
Kuinkapa muutoinkaan tuon lauseen olisi voinut käsittää?
 
Ja mitäpä tuollaista kritisoimaan, kunhan totesin kuinka perisuomalaista toimintaa tuollainen on.
~45 harrastevuoden aikana tuohon on kuitenkin jo tottunut, vuosikymmenten varrella ovat toki kikareet joita mieluummin tuhotaan kuin myydään/annetaan vaihtuneet moneenkin kertaan mutta kuten jäsen Kefiiri totesi:
 
Kefiiri: ...ainahan se DIY-väkertelijää ahdistaa kun potentiaalisesti korjattavissa olevaa välineistöä nakataan "roskiin".
 
tuohan se mieliala aina moiseen tilanteeseen törmätessään on.
 
T:Samuli

Nykyiset multimulinexit joissa on pintaliitoskomponentteja ja erinäinen määrä DSP-prosessoreita tai muita useampijalkaisia mikropiirejä ovat usein hankalia korjata järkevällä rahalla. Tämä pätee niin pedaaleihin kuin vaikkapa vahvistimiin. Joku Boss Katana on ihan kiva vahvistin siihen saakka kunnes se lakkaa toimimasta. Yleensä korjaustoimena on vaihtaa koko piirilevy ja sen hinta saattaa olla lopulta sama kuin uuden vahvistimen. Sama homma Quad Cortexien ja HX Stompien kanssa... ei niitä oikein tahdo kukaan korjata.
 
Sen sijaan joku SMD-komponenteilla oleva pieni Bossin polkumiina on hyvinkin vielä korjattavissa, mikäli esim. vikaantuneen SMD-komponentin kanssa "rinnan" voi kolvata vaikka uuden diodin, vastuksen tai vaikka hyppylangan tarvittaessa.
 
Joskus virtalähteen sisääntulon suojana oleva diodi on saattanut kärähtää. Toisinaan taas joutuu metsästämään jotain pirun harvinaista (ja kallista) Reticonin SAD1024 chippiä, jotta saa vanhan EHX DMM:n toimimaan. Vaikka itse chipin vaihtaminen on suoraviivaista ja helppoa (jos kolvi pysyy vähänkin kourassa), niin vian etsiminen ja paikallistaminen voi olla haastavaa. Mä luulin että mun vanha "longchip" DD-3 oli kaputt, mutta Solkion Miron käsissä paljastui, että chippi oli ehjä ja selvittiin nimenomaan diodin vaihdolla. Huh.

Sax-pappa: Pintaliitoskomponentin vaihtaminen on sinänsä helpompaa kuin läpikuparoituihin reikiin juotetun johdollisen komponentin. Mutta se vaatii asianmukaiset työvälineet ja osaamista.
 
Meinasin aluksi todeta jostain syystä jotain tyhmän negatiivista, mutta ehkä pitänee katsoa peiliin itse. Ainakin aikanaan ei itselläni taito riittänyt ja siitä jäi sellainen ikävä fiilis edes lähteä kokeilemaan. Nyt on säädettävät kolvit ja toivonmukaan taidotkin parantuneet. Pitää laittaa ensi kerralla leuka rintaan ja hakea itselleen väkisin joku pintaliitosprojekti oikein kokeilu- ja harjoitusmielessä.

Minä en aio edes kokeilla enää. Joku raja se on itsensä nöyryyttämiselläkin!

jhlamm: Meinasin aluksi todeta jostain syystä jotain tyhmän negatiivista, mutta ehkä pitänee katsoa peiliin itse. Ainakin aikanaan ei itselläni taito riittänyt ja siitä jäi sellainen ikävä fiilis edes lähteä kokeilemaan. Nyt on säädettävät kolvit ja toivonmukaan taidotkin parantuneet. Pitää laittaa ensi kerralla leuka rintaan ja hakea itselleen väkisin joku pintaliitosprojekti oikein kokeilu- ja harjoitusmielessä.
 
Kolvi ja helppous eivät kuulu yhteen kun SMD-komponenteista on kyse. Jollain tämäntapaisella jo pääsee järkevämmin tulokseen: https://www.partco.fi/fi/juottamine … ostekniikka/16118-xytronic-852.html

Sax-pappa: Kolvi ja helppous eivät kuulu yhteen kun SMD-komponenteista on kyse. Jollain tämäntapaisella jo pääsee järkevämmin tulokseen: https://www.partco.fi/fi/juottamine … ostekniikka/16118-xytronic-852.html
 
Työkalut toki helpottavat hommaa jonkin verran, mutta toinen puoli asiassa on piirilevyn laatu. Kyllä kuumailma-asemallakin saa kuparijuovan irtoamaan piirilevystä. Ovat niin ohuita sekä levyt että juovat.

Moi.
 
s151669: Läpireikäisiin taas löytyy osa käytännössä aina (no jaa, esimerkiksi fetit alkaa olla jostain syystä kiven alla) ja erilaisilla fyysisillä mitoilla olevan sovittaminen ei ole mahdotonta.
 
Valitettavasti myös monet muutkin puolijohteet kuin fetit alkavat olemaan osastoa vanha (hupeneva=hinta nousee) varasto tai heikkolaatuinen kopio, pahimmoillaan ihan tyyten jotain muuta kuin mitä kyljessä lukee tai minä myydään.
Useampiakin OP-Amppeja on mulla aikojen saatossa tullut vastaan joissa noin on päässyt kysynnän hiipuessa käymään.
Etenkin jos/kun haluaa jonkun tietyn version.
SMD:nä yleensä kyllä löytyy, ja löytyy myös joko valmiiksi jonkun askartelemalla adapterilla, kuten myös irrallisia adaptereita joiden kanssa saa perinteiseen kantaan kiinni.
 

 
s151669: Joku Bossin pedaali on kyllä SMD vs läpireikä -keskustenluun jokseenkin huono ehdokas. Uusia saa kaupasta ja käytettyjä torilta.
 
Ihan mielenkiinnosta, mikä olisi mielestäsi parempi?
 
Itsekään en usko ladontatekniikan vaikutukseen äänenlaatuun piirun vertaa, mutta kyllä Bossin pedaalit ovat ainakin mun mielestä loistovalinta (ainoa?) kun ladontatekniikoiden eroja MI-tautilautasissa haarukoidaan joko äänenlaadun tai korjattavuuden kantilta.
 
Äkkipäätään tulee mieleen:
 
-Kaikille tuttuja purkkeja.
-Ääninäytteitä löytyy myös muissa kuin usein hilpeän ja surkean välimaastossa olevasa mp3 muodossa.
-Varsin monista löytyy sekä SMD- että läpireiänversio kohtuullisella vaivalla/rahalla.
-Ovat ainakin mun rajallisen kokemuksen perusteella hyvin tasalaatuisiksi suunniteltuja/toteutettuja.
-Suurimpaan osaan löytyy skemat ja ainakin läpireiänversioihin (smd versoista ei kokemusta) layoutitkin.
-Valtaosa on toteutettu peruskomponentein joita mitä luultavimmin saa kivijalastakin vielä pitkään.
-Valtaosaa (kaikkia?) voi käyttää myös paristo(i)lla eli perinteinen DC liittimen irtoaminen juotoksistaan ei välttämättä haittaa.
-Korjaaminen/uusiokäyttö on kannattavaa tukevan ja tilavan kotelon ja polkusinmekanismin ansiosta.
-Jne.
 
Minkä muun valmistajan laitteet täyttäisivät edes osan noista ominaisuuksista jotka Bossin spedut täyttävät?
 
T:Samuli

Moi.
 
Sax-pappa: Kolvi ja helppous eivät kuulu yhteen kun SMD-komponenteista on kyse.
 
^Tämä.
 
Kolvillakin kyllä onnistuu, mutta kuumailma-asemalla (vaikka muutaman kympin halpis Kiinalaisella) huomattavasti helpommin.
 
Etenkin vikaantuneen pintaliitoskomponentin irroittaminen kolvilla voi olla hyvinkin hankalaa, uuden juottaminen kohtuullisen helppoa kunhan kolvikäsi on vakaa ja näkökyky tallella ;).
 
Kolvin kanssa suosittelen opettelemaan irroittamista -ja miksei tietty uudenkin komponentin paikalleen juottamista- jollain samantapaisella epäkelvolla piirilevyllä, aivan kuten harjoitellaan läpireiänkomponenttienkin irroittamista.
Kylmiltään jos SMD-maailmaan sukeltaa kolvi kourassa on katastrofin -tai ainakin mielipahan ja epäonnistumisen tunteen- ainekset valmiit.
 
Pintaliitoskomponenteissa tekee kolvilla irroittaessa lähes poikkeuksetta kiusaa liima jolla komponentti ladontavaiheessa piirilevylle aaltojuotosta silmälläpitäen kiinnitetään, ja tuota on liimasta ja komponentista riippuen hankala tai jopa mahdoton saada kolvilla sulamaan niin ettei folio irtoa samalla.
Uunijuotetuissa piirilevyissä liima saattaa olla helpommin irtoavaa koska juotteen pintajännityksen ymv. ansiosta komponentti ei yhtä helposti juotettaessa irtoa.
En piirilevyjen ladonnan ja juottamisen kustannusrakenteesta ole perillä, joten en tiedä käytetäänkö "heikompaa" liimaa kuinka yleisesti.
Jotkut pintaliitoskomponentit kuitenkin irtoavat rajallisenkin kokemukseni perusteella helpommin kuin toiset, ja tuollaiseen selitykseen olen törmännyt ja se käy järkeen.
 
Jonkinasteinen lisäkiusa pintaliitoskomponetteja irroittaessa tulee siitäkin ettei irroitettavaa komponenttia pysty -tai ei ainakaan kannata- mekaanisesti rikkomaan vaikkapa sivareilla kuten läpireiän komponenttien kanssa koivet katkaisten toimitaan ellei komponettia ole tarkoitus uusiokäyttää, juotosnastat/piirilevy kun 99% varmuudella moisesta vikaantuu enemmän tai vähemmän.
Yleensä enemmän :(.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 

 
Kehittelin?
 

 
Kuinkapa muutoinkaan tuon lauseen olisi voinut käsittää?
 
Lisäsit omassa mielessäsi, etten ole yrittänytkään korjata ja/tai antaa laitteita eteenpäin. Vihjaat myös, että toisen DIY-rakentelijan onni tai voitonteko olisi mulle kauhuskenaario jonka kanssa en voi elää, ja että harrastan tai kannatan "poisheittoyhteiskuntaoppia". Mikään näistä ei pidä paikkaansa, mutta jostain syystä projektoit ahdistustasi minuun. Mulla on tapana kerätä hajonneet ja korjaamattomaksi todetut tavarat niille omistettuun laatikkoon, jonka sisällön tarpeellisuuden arvioin yleensä vuoden lopussa. Jos laitat joulukuussa viestiä niin katsotaan, löytyisikö sieltä sulle harrastemateriaaleja.

kimurantti1: Lisäsit omassa mielessäsi...
 
Noh noh, jäsen Samuli on kaikkea muuta kuin pahantahtoinen, päinvastoin. Kehtaisin jopa väittää, että kommentti oli tarkoitettu ymmärrettäväksi puhtaasti yleisellä tasolla.
 
Rauha maassa ja sota pois Ukrainasta.

basisti1971: Ihan mielenkiinnosta, mikä olisi mielestäsi parempi?
 
No vaikka se Katana. Ajattelin vähän eri kantilta...
 
Itsekään en usko ladontatekniikan vaikutukseen äänenlaatuun piirun vertaa, mutta kyllä Bossin pedaalit ovat ainakin mun mielestä loistovalinta (ainoa?) kun ladontatekniikoiden eroja MI-tautilautasissa haarukoidaan joko äänenlaadun tai korjattavuuden kantilta.
 
Juu, noin katsottuna kyllä.
 
Itse mietin lähinnä että
- ladontateknikka ei vaikuta äänenlaatuun
- vikapaikat on yleensä jakit, potikat, virtaliitin, suojadiodi
- piirilevyllä ei käytännössä koskaan (vähäisellä kokemuksellani) ole mitään vikaa (pl. se suojadiodi) eli smd vs läpireiän ei juurikaan vaikuta korjattavuuteen
- noita ei juurikaan kannattane korjauttaa Suomen hintatasolla missään riippumatta siitä kumpaa sorttia se on - minimituntiveloituksella saa uuden
- jos piirilevyllä _olisi_ vikaa niin uuden tai käytetyn saa helposti ja edullisesti
- kaiken muun pettäessä kuoriin voisi askarrella tee-itse -kloonin
 
Toki jos noita haluaa modata niin asia voi olla toisennäköinen.

Ostin (S Vilen hinnalla) smd Boss DS-1:n. Helppohan tuo oli modata koska skema piti paikkansa.

Ehkä vaan täytyy totuttautua pintaliitostouhuun ja hommata välineet, jos haluaa värkkäillä elektroniikan kanssa. Varmaan kivikauden porukka olisi pitänyt piirilevyjen käyttämistäkin tuskastuttavana näpräämisenä, kun oli totuttu vain hakkaamaan kiviä vastakkain.
 
Kaikki kehittyy, minun puolestani voidaan siirtyä suoraan varsinaisiin nanopedaaleihin jotka toimivat langattomasti ja jotka sujautetaan kitaristin verenkiertoon jo synnytyslaitoksella ensimmäisten rokotteiden mukana. Tuollainen välimallin roplaus pintaliitostekniikalla on lopultakin aika puolitiehen jäänyt ratkaisu.