Kitarat: kitarakamat ›

Hynkel: Juu eipä niitä valmistusmaiden perusteella nykypäivänä voi kovinkaan paljon laatumielessä arvottaa. Jälleenmyyntiarvoa saattaa olli enemmän jos on jonkun mielestä "oikea" maa, mutta sillä ei ole soittimen näkökulmasta mitään merkitystä.
 
Minulla on soitinrasistina ollut paljon nielemistä siinä, että kaukoidän kitara (muu kuin japanilainen) voi oikeasti olla niin helvetin hyvä. Dissailin pitkään mm. PRS:n SE-malleja, kunnes pääsin niitä ihan rauhassa testaamaan. Lakki päästä, hyviä ovat, jopa erinomaisia.
 
Tässä se "laatupointti" pitkälti onkin. Tuo PRS:n Indonesian tehdas valmistaa vain PRS:n kitaroita firman laatuvalvonnassa. Tehdas voisi olla miltei missä tahansa, kunhan henkilökunnan ammattitaito, laitteet ja laadunvalvonta ovat kunnossa.
 
Lisättäköön vielä oma kokemukseni USA made Martin OMJM.stä: Kaulan lakat hilseilivät pois parin kuukauden sisällä. Kitaran hinta n. 4000 €.

Mielestäni ainakin länsimaissa valmistetut kitaramikrofonit ovat huomattavasti idän tuotantoa parempia.

Eki C: Tuo PRS:n Indonesian tehdas valmistaa vain PRS:n kitaroita firman laatuvalvonnassa. Tehdas voisi olla miltei missä tahansa, kunhan henkilökunnan ammattitaito, laitteet ja laadunvalvonta ovat kunnossa.
 
Juu tämähän se on. Jos nyt muihin teollisuudenaloihin vertaa, niin esimerkiksi. Englannissa valmistetut Hondat ja Toyotat eivät laadultaan oleellisesti poikenneet Japanissa valmistetuista. Taas Englannissa valmistetut englantilaiset autot... niin no, no niin.

korvaoo: Saattaa johtua myös siitä että kun tommonen puukasa tuodaan nauhoineen kohtuu kosteasta ja lämpimästä, ei niin kosteaan ja leutoon suomenmaahan, niin mikä tahansa puulaji alkaa elämään. Jos tuo on suoraan pistetty jakoon kontista, niin aivan varmasti myös muualta tulleet soittimet elää niin ettei nauhat välttämättä pysy, ellei ole liimattu.
 
Sanoisin syyksi huonolaatuisen puun. Onpa nähty myös akustisia korean kitaroita joista on talla irronnut kannesta kun on kansipuu höttöä.

Omistan tällä hetkellä kitaroita, jotka on valmistettu seuraavissa maissa: Suomi, Puola, USA, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Indonesia ja Kiina.
 
Mielestäni kaikki ovat hyviä soittimia ja valmistusmaata enemmän merkkaa millä tavoitteella ne on rakennettu. Monet merkit tinkivät osista tai laadusta saadakseen halutun hintaluokan tai pitääkseen halvemman malliston tarkoituksella huonompana kuin selvästi kalliimman päämalliston.
 
Esim. PRS SE:t ovat soittimina hyviä, mutta kyllähän niistä näkee heti, että lättänämmät viilukannet eivät vaan näytä yhtä hyviltä kuin vastaavassa jenkki-versioissa. Sinänsähän tuolla ei juuri ole vaikutusta kitaraan soittimena, mutta visuaaliseen ilmeeseen kyllä.
 
Vastaavasti taas vaikkapa Thomann voi myydä omaa Harley Benton -merkkiään halvalla, kun välistä saadaan jonkun muun merkin väliporras pois. Joten monesti nämä kuviot ovat monimutkaisempia kuin "maa X tekee laatua Y".

Valmistusmaa ei kerro mitään suoraan. Tunnetuista pajoista lähteneet USA, Japan on olleet yleensä hyviä, ei aina, siis minulle, Esim USA on niin laaja käsite ja jokainen voi veistellä kitaran autotallissa nimeten sen CS, se ei kerro mitään. Halvan tuotannon maissa tehdään nykyään ihan hyviä kitaroita, mutta ei ne sytytä tippaakaan minua, ne on fiilisjuttuja, musiikki on fiilistä muutenkin. No jokainen ajattelee eritavalla

empires: Valmistusmaa ei kerro mitään suoraan. Tunnetuista pajoista lähteneet USA, Japan on olleet yleensä hyviä, ei aina, siis minulle, Esim USA on niin laaja käsite ja jokainen voi veistellä kitaran autotallissa nimeten sen CS, se ei kerro mitään. Halvan tuotannon maissa tehdään nykyään ihan hyviä kitaroita, mutta ei ne sytytä tippaakaan minua, ne on fiilisjuttuja, musiikki on fiilistä muutenkin. No jokainen ajattelee eritavalla
 
Mua taas sytyttää nykyään erityisesti kun halvalla saa hyvää. ;) Joskus tullut laitettua toista kymppiä yhteen vintage stratoon, eikä se sytyttänyt yhtään sen enempää kuin joku 90 euron käytettu Harley Benton Jazzmaster nykyään. Mutta jokainen ajattelee omalla tavallaan. ;)

Olen ennenkin ihmetellyt, että miksi Etelä-Korea on aina jotenkin eri kastissa valmistusmaana kuin Japani. Korkean teknologian tuotantomaa kuitenkin. Onko kyse jostain tietyistä tehtaista, joilla on laatu, maine ja... laatumaine?
 
Oma kitarateline näyttäisi:
 
5 x Japani
1 x Kiina (Artwood 1000, jossa ei ole todellakaan huomautettavaa)

Jaa maita järjestykseen? Hmmm...
 
No irvokasta on se, että mulla on ollut mm. kaikenmoisia 60-lukuisia Fendereitä tässä soittourani aikana vaikka kuinka, mutta yksikään niistä - tai muistakaan (tsekkaa avatar) - ei ole ollut soitettavuudeltaan, tai näkyvältä laatutasoltaan, _yhtään_ sen parempi kuin tuo nyt omistamani 2018 MIC Squier 50's CV Tele. Ja tiedän kyllä, kuinka urpolta tämä ehkä kuulostaa, mutta kun se on totta! Ja joo, kaikki skebat ovat / ovat olleet olleet hyvissä säädöissä, joten mistään klappauksesta tai epäkelvosta vertailusta ei ole kyse.
 
Eli paskan marjat siitä valmistusmaasta, koska hyvää osataan tehdä nykyään kehitysmaissakin. Joten pointtina on ehkä enemmänkin löytää ne valiot sieltä laadunvarmistukseltaan mahdollisesti epämääräisen bulkkituotannon seasta, MUTTA KUN NIITÄ ON, JA PARHAIMMILLAAN NE OVAT VIELÄ IHAN PERKELEEN HYVIÄKIN NÄKÖJÄÄN.
 
PS. Joku ottaa tietenkin seuraavaksi puheeksi halpisten raudan kestävyyden ja mikkien saundit yms. argumenttia. Ja syystäkin. Mutta mulla tossa kiinanhalpistelessä ainakin mikit saundaa telecasterilta, vireet pitää, nauhat näkyy kestävän normisoittoa kulahtamatta ym. jotenpa mitsvit, kaikki hyvin. Tosin myönnettäköön, että ajan hammas se vasta tulee näyttämään tämänkin skeban kestävyyden, mutta eipä toi nyt silti ihan kauhean pahaltakaan toistaseks näytä. Ja olen siis ymmärtääkseni tän halpiksen kolmas omistaja...
 
PPS aamusella. Niin ja keppi on todellakin niin hyvä, että se menee myöhemmin kaatiksen sijaan soitinsepälle uudelleennauhoitukseen kun sen aika on. Ei tietenkään mitään järkeä taloudellisesti koska puhutaan 300€:n kitarasta, mutta se käyttöarvo!