Kitarat: kitarakamat ›

Lisäilen Kalevan ja Guitarservicen taulukkoon.

petteri m: Puhut asiaa mutta en osannut. Kerro miten tehdään niin korjataan.
 
Täältä löytyy ohje.
 
https://www.w3schools.com/html/html_links.asp

Taitaa puuttua Pauli Matinheikki Hyvinkäältä.

BigPapa: Taitaa puuttua Pauli Matinheikki Hyvinkäältä.
 
Lisäilen tuonkin, kiitos.

No niin. Onpa isot hintaerot esim nauhojen vaihtotyössä.

Itse perustin Ikatan jälkeen A-soitin ky:n Villähteelle (Sijaitsee Lahden ja Nastolan välissä Päijät-Hämeessä). Näppäiltävien kielisoitinten huolto, korjaus ja rakennus kuuluvat repertuaariin. A-soittimen tiedot saa mieluusti lisätä listaukseen.
 
Https://www.a-soitin.fi
 
T. Soitinrakentaja Jarimatti Anttila
0449893743
Koritie 2 15540 Villähde

Jiaster: Itse perustin Ikatan jälkeen A-soitin ky:n Villähteelle (Sijaitsee Lahden ja Nastolan välissä Päijät-Hämeessä). Näppäiltävien kielisoitinten huolto, korjaus ja rakennus kuuluvat repertuaariin. A-soittimen tiedot saa mieluusti lisätä listaukseen.
 
Https://www.a-soitin.fi
 
T. Soitinrakentaja Jarimatti Anttila
0449893743
Koritie 2 15540 Villähde
 
Lisäilen tämän, kiitos ilmoituksesta.

Tulipa lueskeltua keskustelua tuolta artikkelin puolelta. Itse yhdyn muutamiin kommentoijiin siinä että soitinhuollossa ei pitäisi niinkään sitä hintaa tuijottaa vaan työnlaatua. Rouva on soitonopettaja (ei kitara) ja hänen jotkut oppilaat ovat vieneet soittimiaan paikalliseen huoltoon (= ko. henkilön sivubisnes, tmi?) niin ne ovat palanneet takaisin jopa soittokelvottomina. Rouva lähettää omat soittimet Tanskaan huoltoon jossa löytyy pätevä huolto ja sieltä on myös jotkut hänen soittimistaan ostettu. Meikäläisen yksi tori ostos kitara oli kuulemma käynyt Härösellä vast'ikään nauhanvaihdossa ja ajattelin että se on iskussa huollon jälkeen. En siis siinä ostotilanteessa ongelmaa huomannut mutta myöhemmin huomasin että fret buzzia oli yhdessä paikkaa ja tuokin kitara piti sitten kiikuttaa Leppävuorelle ja siellä se tulikin hyvää iskuun. Eli meikäläisen valinta on automaattisesti Leppävuori koska hintaa enemmän merkkaa se laatu. My 2 cents. Juu ja en ole Leppävuoren sukulainen ;)

crockett: Tulipa lueskeltua keskustelua tuolta artikkelin puolelta. Itse yhdyn muutamiin kommentoijiin siinä että soitinhuollossa ei pitäisi niinkään sitä hintaa tuijottaa vaan työnlaatua. Rouva on soitonopettaja (ei kitara) ja hänen jotkut oppilaat ovat vieneet soittimiaan paikalliseen huoltoon (= ko. henkilön sivubisnes, tmi?) niin ne ovat palanneet takaisin jopa soittokelvottomina. Rouva lähettää omat soittimet Tanskaan huoltoon jossa löytyy pätevä huolto ja sieltä on myös jotkut hänen soittimistaan ostettu. Meikäläisen yksi tori ostos kitara oli kuulemma käynyt Härösellä vast'ikään nauhanvaihdossa ja ajattelin että se on iskussa huollon jälkeen. En siis siinä ostotilanteessa ongelmaa huomannut mutta myöhemmin huomasin että fret buzzia oli yhdessä paikkaa ja tuokin kitara piti sitten kiikuttaa Leppävuorelle ja siellä se tulikin hyvää iskuun. Eli meikäläisen valinta on automaattisesti Leppävuori koska hintaa enemmän merkkaa se laatu. My 2 cents. Juu ja en ole Leppävuoren sukulainen ;)
 
Jokaiselle kitaranhuollattajalle on varmasti yhteistä se että hän toivoo ja uskoo että valittu rakentaja ymmärtää ensinnäkin tarkasti mitä asiakas toivoo ja sen jälkeen osaa taidolla toteuttaa toiveen. Vasta jälkikäteen selviää että miten kävi. Jos ainoa kriteeri on paikallisuus ei ennuste liene paras mahdollinen.
 
Maailmassa on vallalla ajatus että osaamista ammennetaan koulutusjärjestelmissä, joita toki voi olla kovin erilaisia. Osaaminen ei siis perustu jumalalliseen ilmoitukseen, toiveisiin, uniin, hurskaisiin vakuutteluihin tai vastaaviin vaan siihen että joku osaavampi näyttää miten tehdään ja oppilas laitetaan treenaamaan ja häntä ohjataan. Kun on opiskeltu niin lopuksi osaamista arvioidaan ja annetaan todistus että hanskassa on. Siksi Suomessa on peruskoulu, lukiolaitos, poliisikoulu, yliopistot ja Ikata. En tarkoita etteikö motivoituneesti itseopiskellut voisi olla hyväkin osaaja, kyllä voi, ja alalla kuin alalla. Asiakkaan kannalta se on kuitenkin arpapeliä jos ei seppä ole Ikatasta eikä entuudestaan tuttu ja/tai nimenomaan erikoisen taitavaksi laajalti tunnettu. Uskon että Ikatan käynyt on ylpeä koulutuksestaan johon ei helposti edes pääse ja joka on tunnetusti korkeatasoista. Sivuillaan rakentajat tapaavat itse kertoa jos ovat Ikatassa opiskelleita. Tekemässäni taulukossa ei ole turhaan se rasti siellä jos rakentaja on Ikatasta ja mestarin tutkintokin usealla on. Minä arvostan koulutusta, kouluttautumista ja kaikkea opillista eteenpäin pyrkimistä.
 
No nyt sitten siihen hinnoitteluasiaan. Ei pidä tuijottaa hintaa vaan laatua, sanotaan. Nyt minä kysyn: miten varmistun siitä että seppä osaa hommansa, saan mitä tilaan, ei synny vahinkoa, tulos on priimaa? Hintalapusta se ei ainakaan selviä, ajatuskin on typerä. Veijo Rautia on rakentajamestari ja erittäin kokenut tekijä jolle veisin rakkaimmat kitarani koska vain ja luotan sataprosenttisesti. Hän tarjoaa palvelua varsin kohtuullisin hinnoin. Musitecin Kärnä tuntee euron arvon hänkin mutta eri suuntaan... Molemmat tunnetusti aivan huippu-ukkoja, olen itsekin asioinut molempien kanssa vuosien saatossa. Satavarmasti tulee priimaa molemmilta. Nauhojen hionnassa on hinta-eroa 210 euroa. Luusatulan valmistuksessa hintaeroa on 60 euroa. Jos ajatuksena on teettää nuo molemmat sinänsä rutiinihommat niin eroa on 270 euroa ja ennuste työ hoitumiselle parhaalla tavalla on paras mahdollinen molemmilla. Se mitä olen tässä kysymässä on se mitä lisäarvoa saan kitaraani tai soittooni sillä ylimääräisellä 270 eurolla jos valitsen Musitecin enkä Rautiaa? Pahaa pelkään että en mitään. Minulle 270 euroa on paljon rahaa ja vielä enemmän se on jos heitän sen menemään.
 
Ihan rauhassa olkaa 'tuijottamatta hintaa' ja etsikää kitaroillenne mielestänne paras mahdollinen seppä, kallimpihan on aina parempi vai mitä?. Itselleni riittää että seppä on Ikatasta, on yleisesti osaajan maineessa eikä paha kello soi korviini sen kummemmin. Lisäksi hänen pitäisi olla sen verran lähellä että sinne mukavasti pääsee. Hinnan puolesta riittää että hinnoittelunsa noudattelee jollain järkevällä tarkkuudella ns. yleistä hintatasoa, se taas selviää tekemästäni taulukosta hyvin. Ruokankaan, Paasosen ja Musitecin kaltaiset toimijat eivät ole siinä kisassa mukana eivätkä varmasti minua kaipaakaan, näillä lienee omanlainen asiakaskuntansa.

petteri m: Jokaiselle kitaranhuollattajalle on varmasti yhteistä se että hän toivoo ja uskoo että valittu rakentaja ymmärtää ensinnäkin tarkasti mitä asiakas toivoo ja sen jälkeen osaa taidolla toteuttaa toiveen. Vasta jälkikäteen selviää että miten kävi. Jos ainoa kriteeri on paikallisuus ei ennuste liene paras mahdollinen.
 
Maailmassa on vallalla ajatus että osaamista ammennetaan koulutusjärjestelmissä, joita toki voi olla kovin erilaisia. Osaaminen ei siis perustu jumalalliseen ilmoitukseen, toiveisiin, uniin, hurskaisiin vakuutteluihin tai vastaaviin vaan siihen että joku osaavampi näyttää miten tehdään ja oppilas laitetaan treenaamaan ja häntä ohjataan. Kun on opiskeltu niin lopuksi osaamista arvioidaan ja annetaan todistus että hanskassa on. Siksi Suomessa on peruskoulu, lukiolaitos, poliisikoulu, yliopistot ja Ikata. En tarkoita etteikö motivoituneesti itseopiskellut voisi olla hyväkin osaaja, kyllä voi, ja alalla kuin alalla. Asiakkaan kannalta se on kuitenkin arpapeliä jos ei seppä ole Ikatasta eikä entuudestaan tuttu ja/tai nimenomaan erikoisen taitavaksi laajalti tunnettu. Uskon että Ikatan käynyt on ylpeä koulutuksestaan johon ei helposti edes pääse ja joka on tunnetusti korkeatasoista. Sivuillaan rakentajat tapaavat itse kertoa jos ovat Ikatassa opiskelleita. Tekemässäni taulukossa ei ole turhaan se rasti siellä jos rakentaja on Ikatasta ja mestarin tutkintokin usealla on. Minä arvostan koulutusta, kouluttautumista ja kaikkea opillista eteenpäin pyrkimistä.
 
No nyt sitten siihen hinnoitteluasiaan. Ei pidä tuijottaa hintaa vaan laatua, sanotaan. Nyt minä kysyn: miten varmistun siitä että seppä osaa hommansa, saan mitä tilaan, ei synny vahinkoa, tulos on priimaa? Hintalapusta se ei ainakaan selviä, ajatuskin on typerä. Veijo Rautia on rakentajamestari ja erittäin kokenut tekijä jolle veisin rakkaimmat kitarani koska vain ja luotan sataprosenttisesti. Hän tarjoaa palvelua varsin kohtuullisin hinnoin. Musitecin Kärnä tuntee euron arvon hänkin mutta eri suuntaan... Molemmat tunnetusti aivan huippu-ukkoja, olen itsekin asioinut molempien kanssa vuosien saatossa. Satavarmasti tulee priimaa molemmilta. Nauhojen hionnassa on hinta-eroa 210 euroa. Luusatulan valmistuksessa hintaeroa on 60 euroa. Jos ajatuksena on teettää nuo molemmat sinänsä rutiinihommat niin eroa on 270 euroa ja ennuste työ hoitumiselle parhaalla tavalla on paras mahdollinen molemmilla. Se mitä olen tässä kysymässä on se mitä lisäarvoa saan kitaraani tai soittooni sillä ylimääräisellä 270 eurolla jos valitsen Musitecin enkä Rautiaa? Pahaa pelkään että en mitään. Minulle 270 euroa on paljon rahaa ja vielä enemmän se on jos heitän sen menemään.
 
Ihan rauhassa olkaa 'tuijottamatta hintaa' ja etsikää kitaroillenne mielestänne paras mahdollinen seppä, kallimpihan on aina parempi vai mitä?. Itselleni riittää että seppä on Ikatasta, on yleisesti osaajan maineessa eikä paha kello soi korviini sen kummemmin. Lisäksi hänen pitäisi olla sen verran lähellä että sinne mukavasti pääsee. Hinnan puolesta riittää että hinnoittelunsa noudattelee jollain järkevällä tarkkuudella ns. yleistä hintatasoa, se taas selviää tekemästäni taulukosta hyvin. Ruokankaan, Paasosen ja Musitecin kaltaiset toimijat eivät ole siinä kisassa mukana eivätkä varmasti minua kaipaakaan, näillä lienee omanlainen asiakaskuntansa.
 
Jos on tosiaan kaksi seppää jotka tekevät tunnetusti hyvää työnjälkeä niin tietenkin kannattaa halvempi valita tekijäksi? Mutta jos se halvempi laittais ne nauhat vähän sinne päin ja kalliimpi tekisi huippuhyvää jälkeä niin valitsisin kalliimman varsinkin jos hyvä ja kallis kitara olisi kyseessä.
 
Oma pointti oli se, että kannattaa myös pitää se laatupuoli mielessä tässä asiassa eikä tuijottaa pelkästään hintaa. Esim tuo yksi kitara joka tuli minulle vaihdossa ja oli myyjän mukaan vast'ikään nauhat vaihdettu suht tunnetussa kitarahuollossa ja noissa nauhoissa sitten ilmeni ongelma niin se ei ainakaan itseäni saanut vakuuttuneeksi että vaihtaisin trimmaukset jatkossa tuohon pajaan. Toisaalta tämä ex-omistaja olisi voinut käyttää sitä kitaraa tuossa pajassa näytillä että tässä jäi tämmöinen pikku probleema, fixaa pliis. Ja tosiaan pahimmillaan jotkut ns. itseoppineet huolto"firmat" ovat tehneet klassisen puolen soittimista jopa soittokelvottomia kuten kerroin. Eli mun mielipide on että ensin laatu, sitten hinta. Toki jokainen tekee kuten haluaa että ei siinä.
 
Autohuolloissa tämä korostuu mielestäni vielä enemmän, mutta ei siitä sen enempää.