Kitarat: kitarakamat ›

samiko: No juu hiffaan pointtisi. Itse vaan en näe eroa kopioiko vaikka Tokai Gibsonia vai joku random kiinalainen firma.
 
Niinpä, molemmat ovat alkuperäisen soittimen suunnittelun luvatonta hyödyntämistä.

hallu:
Silti olen sitä mieltä, että edullisissa kitaroissa hinta/laatusuhde on usein ihan häkellyttävän hyvä ja usein ne tarjoaa samaa mitä kalliimmatkin ja toisinaan kalliit ei tarjoa mitään ihmeellistä.
 
Samaa mieltä olen minäkin. Näin se vain menee. Lisäksi sille kalliimmalle 2000 euroa ja siitä ylöspäin maksaneelle soittimelle voi olla vaikea löytää ostajaa jos siitä joskus haluaa luopua. Kyllä karkeasti ottaen 300-800 euron soittimet vaihtaa helpommin omistajaa kuin nuo kalliit custom shop tms. vermeet. Torilla myös muutama esimerkki tälläkin hetkellä.
 
Kiinassa tehtyjen tuotteiden maineesta vielä sen verran, että huono maine pysyy monesti ihmisten mielissä pitkään. Ja kopioista, eiköhän tässä maailmassa ole suunnilleen jokainen tavara tavalla tai toisella toisensa kopio.

Dragonhead: Samaa mieltä olen minäkin. Näin se vain menee. Lisäksi sille kalliimmalle 2000 euroa ja siitä ylöspäin maksaneelle soittimelle voi olla vaikea löytää ostajaa jos siitä joskus haluaa luopua. Kyllä karkeasti ottaen 300-800 euron soittimet vaihtaa helpommin omistajaa kuin nuo kalliit custom shop tms. vermeet. Torilla myös muutama esimerkki tälläkin hetkellä.
 
Kiinassa tehtyjen tuotteiden maineesta vielä sen verran, että huono maine pysyy monesti ihmisten mielissä pitkään. Ja kopioista, eiköhän tässä maailmassa ole suunnilleen jokainen tavara tavalla tai toisella toisensa kopio.
 
Kaikki eivät pidä kitaran jälleenmyyntiä laatukriteerinä. Mistä päästäänkin aasinsillan kautta vanhaan totuuteen, että se, minkähintainen on paras hintalaatusuhteeltaan, on aina subjektiivinen kokemus. PIM kokee saavansa parasta laatua satasen Squierista, joku toinen 5000:n CS Gibsonista. Molemmat yhtä oikeassa.
 
Itse pidän satasen parin kitaraa hintalaatusuhdetta huonona, koska en saa niistä, mitä kitaralta haen. Joku toinen saa ja on yhtä oikeassa kuin minäkin. Itse en pistäisi (ainakaan tällä hetkellä) 3000 kitaraan, koska koen, että halvemmallakin saa itselle riittävän hyviä kitaroita. Siis itselle, ei kaikille. Mielipiteeni ei ole fakta ja jonkun mielestä kitara ei täytä vaatimuksia, ellei se ole tietynlainen ja maksa 3000-4000. Joku ostaa Ruokankaan 8000 ja on sitä mieltä, ettei halvemmalla saa yhtä hyvää hintalaatusuhdetta ja on ihan yhtä oikeassa kuin muutkin.
 
Pointtina siis, että kenekään kokemus hintalaatusuhteesta ei ole toisen kokemusta kummempi. Ei ole olemassa mitään absoluuttisesti parasta hintalaatusuhdetta, koska se on aina henkilökohtainen subjektiivinen kokemus.
 
Siitä olen samaa mieltä, että kyllä kehitys nojaa juuri siihen, että jatketaan siitä, mihin muut ovat päässeet. Siinä mielessä kopiointi on vähän veteen piirretty viiva. Toki, jos Tokai tekee 1:1 spekseillä vaikka Gibsoneja, niin eihän siinä mitään omaa tuotekehitystä ole, että siinä mielessä joku voi pitää sitä vähän arveluttavana. Mutta esim. kitarapedaaleissa on sen verran vähän omaperäisiä kytkentöjä, että kopiosyyttelyt ovat joskus varsin huvittavia.

Tokai on aiheena, mutta ei haittaa vaikka vähän rönsyillään eli:
 
Sähkökitara (Fender) on tonnin peli, kun puhutaan peruskitarasta. Seuraava kategoria on sitten nämä avri/pro/ultra ja mitä näitä nyt on vaihtuvilla nimillä. Kuitenkin linjasta tulevaa mallistoa (ei CS) mutta siten että on kiinnitetty enemmän huomiota viimeistelyyn. Nämä on kahden tonnin pelejä.
 
Alle tonnillakin saa kitaran, esim. Fender Mex/Kiina-Tokai-sarjat.
 
Olen siis samaa mieltä kuin edellä, että kolme tonnia on liikaa, minulle.

2randpo: Tokai on aiheena, mutta ei haittaa vaikka vähän rönsyillään eli:
 
Sähkökitara (Japsi-Tokai/Usa-Fender) on tonnin peli, kun puhutaan peruskitarasta. Seuraava kategoria on sitten nämä avri/pro/ultra ja mitä näitä nyt on vaihtuvilla nimillä/numeroilla (Usa-Fender/Japsi-Tokai). Kuitenkin linjasta tulevaa mallistoa (ei CS) mutta siten että on kiinnitetty enemmän huomiota viimeistelyyn. Nämä on kahden tonnin pelejä.
 
Alle tonnillakin saa kitaran, esim. Fender & Tokai Mex/Kiina-sarjat.
 
Olen siis samaa mieltä kuin edellä, että kolme tonnia on liikaa, minulle.

2randpo: Tokai on aiheena, mutta ei haittaa vaikka vähän rönsyillään eli:
Poistin dupletin.

Laulava Kylätohtori: Kaikki eivät pidä kitaran jälleenmyyntiä laatukriteerinä. Mistä päästäänkin aasinsillan kautta vanhaan totuuteen, että se, minkähintainen on paras hintalaatusuhteeltaan, on aina subjektiivinen kokemus. PIM kokee saavansa parasta laatua satasen Squierista, joku toinen 5000:n CS Gibsonista. Molemmat yhtä oikeassa.
 
Itse pidän satasen parin kitaraa hintalaatusuhdetta huonona, koska en saa niistä, mitä kitaralta haen. Joku toinen saa ja on yhtä oikeassa kuin minäkin. Itse en pistäisi (ainakaan tällä hetkellä) 3000 kitaraan, koska koen, että halvemmallakin saa itselle riittävän hyviä kitaroita. Siis itselle, ei kaikille. Mielipiteeni ei ole fakta ja jonkun mielestä kitara ei täytä vaatimuksia, ellei se ole tietynlainen ja maksa 3000-4000. Joku ostaa Ruokankaan 8000 ja on sitä mieltä, ettei halvemmalla saa yhtä hyvää hintalaatusuhdetta ja on ihan yhtä oikeassa kuin muutkin.
 
Pointtina siis, että kenekään kokemus hintalaatusuhteesta ei ole toisen kokemusta kummempi. Ei ole olemassa mitään absoluuttisesti parasta hintalaatusuhdetta, koska se on aina henkilökohtainen subjektiivinen kokemus.
 
Siitä olen samaa mieltä, että kyllä kehitys nojaa juuri siihen, että jatketaan siitä, mihin muut ovat päässeet. Siinä mielessä kopiointi on vähän veteen piirretty viiva. Toki, jos Tokai tekee 1:1 spekseillä vaikka Gibsoneja, niin eihän siinä mitään omaa tuotekehitystä ole, että siinä mielessä joku voi pitää sitä vähän arveluttavana. Mutta esim. kitarapedaaleissa on sen verran vähän omaperäisiä kytkentöjä, että kopiosyyttelyt ovat joskus varsin huvittavia.
 
Juu, en tarkoittanut sitä jälleenmyyntiä laatukriteerinä. Tarkoitin yleisesti sitä, että nykyisin tuntuu, että käytettyjen markkinoilla alle 1000 euron soittimet vaihtaa helpommin omistajaa. Mitä erikoisempi tai kalliimpi soitin on kyseessä sitä vaativampaa on etsiä sille ostaja.
 
Ja olet täysin oikeassa siinä, että se on jokaisen henkilökohtainen kokemus omaako jokin kitaramalli hyvän hintalaatusuhteen. Itselleni on tosiaan riittänyt tähän asti nämä keskihintaiset soittimet, pari kalliimpaa Ibanezia (käytetty hintaluokka 900-1300 euroa) omistan myös, mutta kyllä nämä käytettynä hankitut soittimet (käytetty hintaluokka 300-500 euroa) soivat myös hienosti ja ovat täysin riittäviä omiin soittotaitoihin ja tarpeisiin.
 
Niin no, minä ainakin olen tyytyväinen, että esim. Tokai tekee hieman edullisempia Les Paul mallin kitaroita. Ja luulen, että niin on moni muukin. Ei kaikilla ole halua tai rahaa pistää 1500 euroa esim. siihen Gibsoniin (uudet on varmaan vielä kalliimpia, en ole seurannut niiden hintoja). Siksi on hyvä, että on vaihtoehtoja tarjolla.