Kitarat: kitarakamat ›

ÄrGee: Sehän on muutenkin mieltymyksiltään suhteellisen perinteinen rock-kitaristi, vaikka nuotteja riittää. Mikä nyt kenellekin tuntuu luonnolliselta.
 
Taitaa olla yksi suurimpia kitaransoiton uudistajia, joka toi paljon uutta nimenomaan tuohon perinteiseen rock-kitarointiin.

J2280: ... Olisi vaikka joku kouru keskellä kaulaa mihin voisi peukalon tukea venytyksiä varten... Hmmm...
 
Olet keksinyt aivan uudenlaisen kaulaprofiilin. Nimetään se vaikka 3-profiiliksi.

Puavali: Olet keksinyt aivan uudenlaisen kaulaprofiilin. Nimetään se vaikka 3-profiiliksi.
 
Mä oon jo muutaman vuoden haaveillu palloprofiilista. Eli kaula ja otelauta olisi n. tölkin paksuinen ja tosiaan poikkileikkaukseltaan pyöreä. Toiselle puolelle vaan nauhat ja menoks! Vaatii toki loppukitaraltakin erikoisempaa rakennetta, eli siten hankalasti toteutettavissa.

Mikko1978: Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, että oikeastaan Hendrixistä lähtien kaikki kitaristit, joilla on mun korviin hyvä soundi, ottavat kaulasta kiinni kuin pesismailasta. Sen jälkeen aloin itsekin käyttämään määrätietoisemmin tuota otetta.
 
Tuo toimii oikeastaan vain isokätisillä soittajilla, esim. Gilbert ja Vai. Jos on iso käsi niin järkevintä on tukea kämmenen pohjalla kaulaan, mutta mitä pienempi käsi sen enemmän joutuu taivuttamaan rannetta ja tukemaan peukalolla että sormet ylettää otelaudalle.

Just kävin tänään f-musiikin kaulat testaamassa kun straton päivitys edessä. Soitan kanssa peukalolla eli kouraan pitäisi upota. Perus C ja modern C ovat pahimmat, varsinkin kun seisten soittaa. Mulla on lyhyet sormet mutta paras profiili näyttäis olevan toi vintageitten soft v, joka on tosi iso. Löytyy jenkki vintage/original sarjoista ja baja telestä ainakin. Mutta esim soft v classic playerissä on taas ihan liian pieni.
 
Tämähän se siis perseestä onkin kun samalla profiilinimellä myydän täysin eri kamaa. Pitäisi vielä päästä noita u-kauloja testaamaan miten vertautuu. Osaako täällä joku sanoa, onko noissa isoissa v-kauloissa ja uussa paljoa eroa? Meinaan tuo soft v oli tosi uumainen, eikä mun mielestä ollenkaan veemäinen. Toisin kuin se pienempi classic playerissa.
 
Yhteenvetona: kaulaprofiililla ja koolla ei ole juurikaan merkitystä sormien kokoa ajatellen, vaan nimenomaan soittotekniikkaa. Jos on peukalo aina kaulan takana niin perus ohkanen c tai vastaava toiminnee aina.

Kyllä mun mielestä V-profiili tuntuu varsin eriltä kuin U. Mulle parhaiten sopivat vähän tai kunnolla paksut C-profillit. U tuntuu myös melko kotoisalta, mutta V:tä vierastan.

Mulle on mennyt kaikki kaulat mitä käteen joutunut, mutta V- muotoinen kaula voisi olla se ainoa joka ei toimisi mun käteen. Mitä tulee kaulan pitämiseen kouralla, niin se on aina mennyt aikalailla kaulan muodon ja paksuuden mukaan, mutta koskaan en ole käyttänyt peukalo kaulan alla metodia, eli kait klassisen musiikin metodia.
 
Mitä kaulan pituuteen tulee, niin mä tykkään eniten 22 nauhaisista eli hiukan lyhyemmistä kauloista, ne jotenkin vaan istuu paremmin kitaroihin myös.

McLeach: Just kävin tänään f-musiikin kaulat testaamassa kun straton päivitys edessä. Soitan kanssa peukalolla eli kouraan pitäisi upota. Perus C ja modern C ovat pahimmat, varsinkin kun seisten soittaa. Mulla on lyhyet sormet mutta paras profiili näyttäis olevan toi vintageitten soft v, joka on tosi iso. Löytyy jenkki vintage/original sarjoista ja baja telestä ainakin. Mutta esim soft v classic playerissä on taas ihan liian pieni.
 
Tämähän se siis perseestä onkin kun samalla profiilinimellä myydän täysin eri kamaa. Pitäisi vielä päästä noita u-kauloja testaamaan miten vertautuu. Osaako täällä joku sanoa, onko noissa isoissa v-kauloissa ja uussa paljoa eroa? Meinaan tuo soft v oli tosi uumainen, eikä mun mielestä ollenkaan veemäinen. Toisin kuin se pienempi classic playerissa.
 
Yhteenvetona: kaulaprofiililla ja koolla ei ole juurikaan merkitystä sormien kokoa ajatellen, vaan nimenomaan soittotekniikkaa. Jos on peukalo aina kaulan takana niin perus ohkanen c tai vastaava toiminnee aina.
 
Omassa stratossa U-profiili on vähän kuin Bajan V-profiili, mutta siinä on enemmän täytettä ja se tuntuu mukavammalta kädessä. V on ihan jees ja homma toimii ongelmitta, mutta vähän tuhdimpi U on kouralle kuin kotiin olisi tullut. :)

Tämän hetken suosikkini on epäsymmetrinen tuhdihko v. Päädyin askartelemaan itse. Aihiona toimi kiinan kaula jota ei kukaan huolinut ilmasiksikaan.
Ja soitto ote peukku takana sivulla. Single note/ pover chord tyyppistä soitantaa bendauksin. Kouran koko medium, nakit samoin.
Toimii istualtaan ja seisten, sekä sohvalla lojuen.
Suosittelen kokeilemaan jos nurkissa lojuu joku arvoton tuhdihko kaula, jossa on työstövaraa sopivasti. Ja jos viila pysyy kädessä, saat hyvällä tuurilla juurikin parhaimman profiilin itsellesi ikinä.
Tai sitten polttokelvottoman pesismailan.

Krice: Tuo toimii oikeastaan vain isokätisillä soittajilla, esim. Gilbert ja Vai. Jos on iso käsi niin järkevintä on tukea kämmenen pohjalla kaulaan, mutta mitä pienempi käsi sen enemmän joutuu taivuttamaan rannetta ja tukemaan peukalolla että sormet ylettää otelaudalle.
 
Toisinaan musta tuntuu siltäkin, että vain isokätisillä soittajilla on hyvä soundi. No on kyllä poikkeuksiakin. Itsekin olen sitä mieltä, että peukun paikka on enemmän kiinni tyylistä kuin räpylän koosta. Esimerkiksi pienen naisen kokoinen Angus Young pitää peukkuaan määrätietoisesti kaulalla ja Johnny Hilandin lyhyet sormet ovat varsin vikkelät.

Laulava Kylätohtori: Omassa stratossa U-profiili on vähän kuin Bajan V-profiili, mutta siinä on enemmän täytettä ja se tuntuu mukavammalta kädessä. V on ihan jees ja homma toimii ongelmitta, mutta vähän tuhdimpi U on kouralle kuin kotiin olisi tullut. :)
 
Missäs teikäläisen stratoista toi u-kaula on?

McLeach: Missäs teikäläisen stratoista toi u-kaula on?
 
Japanilaisessa '72 Fenderissä. Punainen vaahteraotelaudalla.

Mulla on suht pienet kädet, mutta silti U- ja V-profiilin kaulat tarjoavat selkeästi parhaan soittotuntuman. Ja V-profiilin pitää tosiaan olla mallia tuhti 50's ei soft V. Jos noista pitäisi valita vain toinen, se olisi U-profiilin kaula. Siis sellainen kuin on Fenderin stratoissa ainakin '70-luvun puolivälistä saman vuosikymmenen lopulle.

Jormaz: Liikaa puhutaan pelkästä paksuudesta kun otelaudan leveys ja radius vaikuttaa myös paljon. Jos katsotaan vaikka Ibanezeja niin Petruccin vanhemmissa kitaroissa oli vähän alle 10" radius, Satrianilla samanlainen edelleen. Vain Jemeissä radius on taas jotain 17" luokkaa. Itse en koe että kaulan paksuudella olisi nopeuteen paljoa vaikutusta, kielten paksuus ja säädöt vaikuttaa enemmän.
 
Olen täysin samaa mieltä tuosta leveydestä ja otelaudan kaarevuudesta. Vaikuttaa melkoisesti soittotuntumaan.
 
Ainoa asia josta olen eri mieltä, on JPM-mallien otelaudan radius. Käsittääkseni radius noissakin on varsin korkea (430mm = 17"), eli sama kun wizard-profiilisissa. Paksuutta siinä taisi olla hieman enemmän kuin normi-wizardeissa. Olettaen siis, että puhuit tuotantomalleista.

En muista kirjotinko jo tähän ketjuun, mutta tulen toimeen hienosti paksujen ja ohuiden kaulojen kanssa. Kunhan ei ole v-profiili. Sen kanssa en ole jostain syystä tullut koskaan toimeen soitellessa...

milgromsegal: Olen täysin samaa mieltä tuosta leveydestä ja otelaudan kaarevuudesta. Vaikuttaa melkoisesti soittotuntumaan.
 
Ainoa asia josta olen eri mieltä, on JPM-mallien otelaudan radius. Käsittääkseni radius noissakin on varsin korkea (430mm = 17"), eli sama kun wizard-profiilisissa. Paksuutta siinä taisi olla hieman enemmän kuin normi-wizardeissa. Olettaen siis, että puhuit tuotantomalleista.
 
Ibanez wikiassa on juuri JP-mallin profiilin alla JS, johon sekoittaa taulukon aika herkästi jos ei katso tarkkaan. JP on aina 17" ja JS on 10" tai joku vastaava pyöreämpi. Petrucci-profiili taas on aikalailla Ultraa vastaava ja ekalta nauhalta 19mm paksuinen vs. Wizard 17/18mm.