Kitarat: kitarakamat ›

Kefiiri: Puulaadun perusteella ei mun mielestä kannata ostopäätöstä tehdä puoleen eikä toiseen kokeilematta ensin. Se aiemmin esitetty ajatus että mahonki olisi automaattisesti kevyttä puuta ei kyllä pidä paikkaansa. On olemassa kevyttä mahonkia mutta myös julmaa jöötiä.
 
Eikös tuo päde kaikkii puulajeihin? Kitaran painoa ei voi mitenkään päätellä puulajeista. Varmasti jotain todennäköisyyksiä on, että ostamalla puuta B saat 4 % todennäköisemmin kevyemmän kitaran kuin puusta A.

Laulava Kylätohtori: Kitaran painoa ei voi mitenkään päätellä puulajeista.
 
Helposti voi.

Kitaran paino selviää parhaiten jonkin sortin puntarilla tai vaakalla. Ei tarvitse mietiskellä puulajeja. Jonkin tietyn yksilön paino selviää ottamalla yhteyttä kitarakauppaan. Joillakin kitaran paino lukee nettisivuilla (kitarapaja).
 
Ei tehdä tästäkin asiasta kovin vaikeaa, eihän?

iec: Kitaran paino selviää parhaiten jonkin sortin puntarilla tai vaakalla. Ei tarvitse mietiskellä puulajeja. Jonkin tietyn yksilön paino selviää ottamalla yhteyttä kitarakauppaan. Joillakin kitaran paino lukee nettisivuilla (kitarapaja).
 
Ei tehdä tästäkin asiasta kovin vaikeaa, eihän?
 
Samoin musamaailma laittaa kitroiden painot hintalappuihin seinällä oleviin yksilöihin. Nettisivuilta painot varmaan puuttuu siksi, että musamaailman nettisivuilla on vain mallit kustakin tuotteesta ei koko varasto yksilöitynä.
 
Kannattaa myös käydä kokeilemassa kitarakaupassa (esim musamaailma on aika hyvä siinä kun niillä ne painot on jokaisessa kitarassa ilmoitettu), että missä ne omat rajat kulkee. Esimerkiksi itselleni kitaran painolla ei ole mitään merkitystä sinne viiteen kiloon saakka (viiden kilon jälkeen alkaa olla merkitystä minullekin ainakin pidemmissä sessioissa) ja kaikki mun kitarat akkaria lukuunottamatta (ja mitähän tuo SA painaa?) on yli neljäkiloisia. On mulla ollut keveitäkin kitaroita eikä kitaran keveys ole mikään haitta (esim. mun Fender baja painoi pikkuisen reilut kolme kiloa olisko ollut 3,2kg tms. ja se oli silti tosi hyvä kitara. Samoin Carvin oli alle nelikiloinen eikä ollut valittamista siinäkään).
 
Jos nimeomaisesti haluaa LesPaulia, niin sitten pääsee vähemmällä kun hyväksyy sen että ne painaa enemmän tai vähemmän yli neljä kiloa. Gibsonilta saa toki niitä kevennettyjä lessuja jotka on alle nelikiloisia, mutta ne soi eri tavalla. Gibsonilta saattaa edelleen löytää alle nelikiloisia umpipuisia, mutta ne sitten vaan maksaa sen viitisen tonnia tai jotain ja taitaa alle nelikiloiset käydä R:issäkin harvinaisemmaksi hiljalleen (alkaiskohan puuvarastot hiljalleen ehtymään).

Pitääkö paikkansa että painavimmissa kitaroissa on enemmän sustainia?

klamydia: Pitääkö paikkansa että painavimmissa kitaroissa on enemmän sustainia?
 
Mun käsittääkseni ei pidä. Sikäli kun puun paino edes vaikuttaa, niin se vaikuttaa siihen soinnin kirkkauteen eli joissakin tapauksessa painava puu voi soida kirkkaammin, mutta en ole siitäkään varma sellaista olen joskus kuullut väitettävän. Periaatteessa painava puu ei silleen lähde rosonoimaan kun oikein kevyt eli se toimisi vähän niinkö sustainplokin tavoin, mutta kysymys on sen verran kompleksinen että tuskinpa ihan suoraan niinkään menee. Tästä asiasta ei oikein voi esittää väittämiä mihinkään suuntaan kun heti joku esittää päinvastaisen väitteen.
 
Itsekin olen aikaisemmin ajatellut, että painava puu soi paremmin mutta kävin kokeilemassa kitarapajalla paria nelikiloista Gibson LP R8 ja R9 ja jouduin huomaamaan, että kyllä ne vaan keveydestään huolimatta soivat pirun hienosti.
 
Ajattelen nykyisin niin, että jos kitara soi hyvin ja tuntuu muutenkin hyvältä niin ei haittaa vaikka se painaisi. En arvota erityistä keveyttä lainkaan korkealle. Jos kitara taas ei soi hyvin, niin ei sitä pelasta vaikka se olisi kuinka kevyt.
 
E: mun asenne painavien kitaroiden paremmin soimisesta johtuu lähinnä siitä, että parhaiten soivat kitarat joilla olen itse soittanut ovat olleet verrattain painavia. Mutta kuten sanottua kysymys on sen verran kompleksinen ja herättää monissa ihmisissä intohimoja niin ei siitä voi oikein neutraalisti keskustella vallankin kun kitaran soiminen on juuri sitä "mutua" jota ei voi foorumilla jakaa.
 
Toisaalta painava puu ja painava kitara menee monesti sekaisin. Esimerkiksi Gibsonin kevennetty LP painaa rapiat kolmekiloa ja LP R9 painaa pikkuisen vajaa neljäkiloa tai neljä kiloa riippuen yksilöstä, niin niiden soimisessa on eroa valtavasti monien mielestä painavamman R9:n eduksi eli siinä on pidempi sustain tai loivempi päästö ja kevennetyssä taas on aika jyrkkä päästö ja lyhyt sustaini. Eli siinä suhteessa kevyempi kitara omaa lyhyemmän sustainin. Mutta jos huomioidaan että se kevennetty on kuitenkin painavampaa puuta (sitä puuta on vain siinä vähemmän jolloin kitara painaa vähemmän), niin voisi sanoa että painavampi puu soi huonommin tai siinä on lyhyempi sustain. Mutta kun kitarat poikkeavat rakenteellisesti niin paljon toisistaan, niin ei oikeastaan ole reilua vertailla niitä. Mm tätä tarkoitan kysymyksen kompleksisuudella. Sitten jos taas testaa vaikka kahta Tokaita vierekkäin jotka molemmat on umpipuuta niin niissä voi helposti olla puolisen kiloa heittoa painossa esim niin että toinen yksilö painaa vaikka 4,3 kg ja toinen vaikkapa 4,8kg, niin luultavasti niissä ei erota minkäänlaista eroa sustainin ja päästön osalta, tai jos on niin se voi johtua mistä tahansa muustakin seikasta kuin puun painosta. Sitten se on vaan puhtaasti fiilisjuttu kumman ottaa...... vai ottaisko molemmat :-)..... tai oikeastaan jos joku on kahta tällaista eri painoista muutne samanlaista Tokaita verrannut, niin voisi kommentoida. Itse olen vertaillut mutta en ihan rinnakkain enkä ole tehnyt äänitiedostoja enkä ole mittanauhalla graafeja mittaillut joten ihan mutua minulta väittää ettei niissä olisi eroa.

Täältä annetaan iso suositus kiinalaisellekkin tokaille. Itsellä ei hirveitä kitarakokoelmia ole, mutta olen kyllä päässyt testaamaan eri hintaluokkien soittimia ja kyllä se oma tokai kumminkin vie voiton. Voi toki olla, että on jo niin tottunut siihen tuntumaan. Gibsonin Lespaa tai japsi tokaita en syystä tai toisesta oo ikinä kouriini saanut/uskaltanut napata kokeiluu musaliikkeessä. Gibson olisi itsellä se seuraava etappi tokain jälkeen. Epiphonen (saman hintaisista) soittimista en ole löytänyt yhtä hyvää tuntumaa.
 
Jotain laatuheittelyitä voi toki olla, jos sieltä tulee liukuhihnalta niitä kitaroita. Itsellä ei muuta ongelmaa ole ollut kun yläsatula on irronnut kerran. Muuten vireet pysyy hienosti vaikka kuinka leikkii blueslegendaa.
 
Ei tarvi muuten ikinä hirveen pitkää tokaijsta jutella kun tulee kitaratietäjiä kylään jokainen keskustelu on samanlainen:
Onks toi japsi tokaij?
-Ei
Ok...

-Woodpecker-: Täältä annetaan iso suositus kiinalaisellekkin tokaille. Itsellä ei hirveitä kitarakokoelmia ole, mutta olen kyllä päässyt testaamaan eri hintaluokkien soittimia ja kyllä se oma tokai kumminkin vie voiton. Voi toki olla, että on jo niin tottunut siihen tuntumaan. Gibsonin Lespaa tai japsi tokaita en syystä tai toisesta oo ikinä kouriini saanut/uskaltanut napata kokeiluu musaliikkeessä. Gibson olisi itsellä se seuraava etappi tokain jälkeen. Epiphonen (saman hintaisista) soittimista en ole löytänyt yhtä hyvää tuntumaa.
 
Jotain laatuheittelyitä voi toki olla, jos sieltä tulee liukuhihnalta niitä kitaroita. Itsellä ei muuta ongelmaa ole ollut kun yläsatula on irronnut kerran. Muuten vireet pysyy hienosti vaikka kuinka leikkii blueslegendaa.
 
Ei tarvi muuten ikinä hirveen pitkää tokaijsta jutella kun tulee kitaratietäjiä kylään jokainen keskustelu on samanlainen:
Onks toi japsi tokaij?
-Ei
Ok...
 
Joo, ei nuo kiinalaiset (tai aikanaan korelaiset) lainkaan huonoilta vaikuta. Asiallisen oloisia pelejä, mitä olen niitä jossain hiplaillut. Itse en ole ikinä omistanut, koska tykkään japanilaisten kauloista enemmän ja muutenkin, vaikka nuo tosiaan ovat hyviä, niin japanilaiset ovat loistavia, eikä niiden kanssa tarvitse kompromissejä tehdä. Puhun siis stratoista ja teleistä.

-Woodpecker-:
Ei tarvi muuten ikinä hirveen pitkää tokaijsta jutella kun tulee kitaratietäjiä kylään jokainen keskustelu on samanlainen:
Onks toi japsi tokaij?
-Ei
Ok...
 
Eiköhän se ole sama juttu merkistä riippumatta, dissaajia löytyy aina jos lavassa ei lue Gibson tai Fender, ameriikkaa se olla pitää.
Yamaha tekee hyviä kitaroita ties missä, ainakin Kiinassa, itellä on yks kiina-ilmiö eleketroakkari + vanha "Les Paulin tappaja" eli Yamaha SG 2000 japanilaista käsityölaatua vm 1979 josta sanoisin Hallulle että kyllä kitaran paino+rakenne joissain tapauksissa tekee sähkökitarasta sen mitä se on sähköillä soitettaessa eli ko kitara on aivan helvetin hyvä kitara varsinkin sellaseen laulavaan lead-säröön vaikka akustisesti on huonoiten soiva kitara mitä mulla on.
Vasurina en ole pystynyt todentamaan tätä myyttiä Les Paulin tappamisesta mutta kiva olisi verrata, myös noihin Tokain Lessuihin.
 
Himasta löytyy myös aika tuoreena hankintana Ibanez As93 joka on hinta/laatusuhteeltaan oiva peli, valmistusmaa Indonesia. Ainoa mikä noissa kiina/indonesia osastoissa arveluttaa on mahollinen materiaalien eläminen ajan kanssa kuin myös elektroniikan laatu, työn jäljessä ei ole moittimisen sijaa.
 
Voisin ite harkita vasuria Tokaita Les Paul mallisena jos mulla ei olisi tuota Yamahaa, takavuosilta on yksi harmitus kun en korjannut pois vasuria Tokai Stratoa, se oli ihan toista maata mitä vähän halvemmat vasuristratot tuohon aikaan. Gibsonin ylihintaisuuteen en ole valmis lähtemään, ainakaan kokeilematta ja vertailematta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=OsGNI2u-IRw No joo, soittajasta se usein lähtee, mun korvaan loisto soundit.
 
https://www.youtube.com/watch?v=KQukQSbolj0 Tossa todella asiallinen vertailu japani-kiina, tosin vähän yksipuolista tuo soittopuoli.

WanhaWetäjä: Ainoa mikä noissa kiina/indonesia osastoissa arveluttaa on mahollinen materiaalien eläminen ajan kanssa kuin myös elektroniikan laatu, työn jäljessä ei ole moittimisen sijaa.
 
Elektroniikan laatu ei ole välttämättä ainakaan kaikissa ysärillä ja sitä ennen tehdyissä japanilaisissa Love Rockeissakaan kovin hääviä. Olen omassa vuonna -97 tehdyssä LS:ssä sen huomannut. Luin asiasta jo etukäteen ennen kitaran hankkimista, joten kyseessä ei ole mikään pelkkä omaa kitaraani koskeva yksittäistapaus ja poikkeus. Tokai säästi pitkään asentamalla kitaroihin halvimmat mahdolliset potikat ja mikit, mutta asiaan on voinut tulla myöhemmin edistystä. Potikat rahisevat omassa MIJ Tokaissani ja koko johdotus on tehty mielestäni amatöörimäisen näköisesti verrattuna Gibsoneihin. Jotenkin noista sähköosista huokuu se että ovat budjettiluokkaa, ja olen harkinnut korvata ne kokonaan uusilla. Mikit lähti vaihtoon heti, mutta Tokain mikeistä on keskusteltu riittävästi jo aiemmissa ketjuissa.

The Jack: Elektroniikan laatu ei ole välttämättä ainakaan kaikissa ysärillä ja sitä ennen tehdyissä japanilaisissa Love Rockeissakaan kovin hääviä. Olen omassa vuonna -97 tehdyssä LS:ssä sen huomannut. Luin asiasta jo etukäteen ennen kitaran hankkimista, joten kyseessä ei ole mikään pelkkä omaa kitaraani koskeva yksittäistapaus ja poikkeus. Tokai säästi pitkään asentamalla kitaroihin halvimmat mahdolliset potikat ja mikit, mutta asiaan on voinut tulla myöhemmin edistystä. Potikat rahisevat omassa MIJ Tokaissani ja koko johdotus on tehty mielestäni amatöörimäisen näköisesti verrattuna Gibsoneihin. Jotenkin noista sähköosista huokuu se että ovat budjettiluokkaa, ja olen harkinnut korvata ne kokonaan uusilla. Mikit lähti vaihtoon heti, mutta Tokain mikeistä on keskusteltu riittävästi jo aiemmissa ketjuissa.
 
Jos juottamisen perustaidot on hallussa, ei ole kova homma uudistaa sähköt LP-malliseen kitaraan. Samalla voi päivittää push-push -tyyliset tonepotikat, mikäli mikit voi puolittaa. Seymour Duncanilta ja DiMarziolta löytyy kytkentäkaaviot eri vaihtoehdoille. Potikoiden osalta kannattaa ottaa mitat (karan mitta ja halkaisija) nykyisistä, jotta tulee tilattua juuri oikeanlaiset. Cts on laadukas potikkamerkki ja Orange Dropps-konkilla saa mielenrauhaa. Jos osat tilaa jostakin, on sama sitten hommata heti sellaiset, että ei jää vaivaamaan.

WanhaWetäjä: Eiköhän se ole sama juttu merkistä riippumatta, dissaajia löytyy aina jos lavassa ei lue Gibson tai Fender, ameriikkaa se olla pitää.
Yamaha tekee hyviä kitaroita ties missä, ainakin Kiinassa, itellä on yks kiina-ilmiö eleketroakkari + vanha "Les Paulin tappaja" eli Yamaha SG 2000 japanilaista käsityölaatua vm 1979 josta sanoisin Hallulle että kyllä kitaran paino+rakenne joissain tapauksissa tekee sähkökitarasta sen mitä se on sähköillä soitettaessa eli ko kitara on aivan helvetin hyvä kitara varsinkin sellaseen laulavaan lead-säröön vaikka akustisesti on huonoiten soiva kitara mitä mulla on.
Vasurina en ole pystynyt todentamaan tätä myyttiä Les Paulin tappamisesta mutta kiva olisi verrata, myös noihin Tokain Lessuihin.
 
Himasta löytyy myös aika tuoreena hankintana Ibanez As93 joka on hinta/laatusuhteeltaan oiva peli, valmistusmaa Indonesia. Ainoa mikä noissa kiina/indonesia osastoissa arveluttaa on mahollinen materiaalien eläminen ajan kanssa kuin myös elektroniikan laatu, työn jäljessä ei ole moittimisen sijaa.
 
Voisin ite harkita vasuria Tokaita Les Paul mallisena jos mulla ei olisi tuota Yamahaa, takavuosilta on yksi harmitus kun en korjannut pois vasuria Tokai Stratoa, se oli ihan toista maata mitä vähän halvemmat vasuristratot tuohon aikaan. Gibsonin ylihintaisuuteen en ole valmis lähtemään, ainakaan kokeilematta ja vertailematta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=OsGNI2u-IRw No joo, soittajasta se usein lähtee, mun korvaan loisto soundit.
 
https://www.youtube.com/watch?v=KQukQSbolj0 Tossa todella asiallinen vertailu japani-kiina, tosin vähän yksipuolista tuo soittopuoli.
 
No kyllä minäkin olen taipuvainen ajattelemaan, että painava soi vähän pidempään ja kirkkaammin, mutta ei sitä oikein tohdi ääneen sanoa kun ei sitä kummiskaan pysty todistamaan. Se on vaan se vaatimaton oma kokemus joka voi olla ihan väärässäkin. Mutta mitä tulee Yamaha SG:hen ja Gibson LesPauliin, niin minä olen niitä testannut ja Stankku pauli ei mielestäni ole samanlainen. SG on enemmän CS paulin kaltainen eli pitkä sustain ja loiva päästö kun taas stankku pauleissa on jyrkkä päästö ja lyhyehkö sustaini.
 
Tokai on kelpo kitara mulla on yksi sellanenkin, mutta olen kanssasi samaa mieltä että tsoundi lähtee lopultakin sormista joskin mua vähän yllätti tuossa sun linkittämässä jälkimmäisessä videossa että kitarat kuulosti niin eri voimakkuuksilla soivan. Jos vahvari asetukset oikeasti oli samat ja kitaran volalla ei pakitettu toisen kitaran kohdalla, niin seuraavaksi tarkistaisin, että mikit on varmasti samalla korkeudella.
 
E: Piti sanomani, että itseltäkin löytyy yksi kiinan ihme akkari Blueridge BR160 joka on kauttaaltaan puuta ja se on ehdottoman hyvä kitara ja on säilyttänyt muotonsa jo kymmenen vuotta täysin moitteitta ja soi nätisti. Se syy miksi siihen aikanaan rakastuin, on edelleen olemassa. Eikä auta vaikka lavassa lukisi mitä tai olisi kuinka amerikan kamaa jos tää karisma puuttuu, niin akkarille se on mahdoton paikata.