Kitarat: kitarakamat ›

Mielestäni tuollaisissa youtube-testeissä on se ongelma, ettei ne kerro mitään soittotuntumasta tai vahvistimen reagoinnista. Vähän kuin katsoisi videolta, miten ajetaan kahdella autolla paikasta a paikkaan b ja todetaan, että eihän niissä autoissa mitään eroa ole.
 
Ps. autovertaukset ovat hieno asia, joten ulisijoille sanon HV.

Laulava Kylätohtori: Mielestäni tuollaisissa youtube-testeissä on se ongelma, ettei ne kerro mitään soittotuntumasta tai vahvistimen reagoinnista. Vähän kuin katsoisi videolta, miten ajetaan kahdella autolla paikasta a paikkaan b ja todetaan, että eihän niissä autoissa mitään eroa ole.
 
Ps. autovertaukset ovat hieno asia, joten ulisijoille sanon HV.
 
No kertoo toi sen verran, että Chapman itse ei erota noita kyseisiä pedaalisäröjä vahvistinsäröstä edes soittotuntuman osalta.

paskiaispaska: No kertoo toi sen verran, että Chapman itse ei erota noita kyseisiä pedaalisäröjä vahvistinsäröstä edes soittotuntuman osalta.
 
Jep. Tämäpä se juju onkin. Ja samoin luuli jotain pedaalia Kemperiksi :) Toki se ei tarkoita etteikö joku muu erottaisi kamppeita toisistaan vastaavassa sokkotestissä. Mutta ilmeisen lähellä toisiaan ovat nuo putkivahvarit, kemper ja pedaalit joka tapauksessa, kun on säädöt kohdallaan.

Laulava Kylätohtori: Mielestäni tuollaisissa youtube-testeissä on se ongelma, ettei ne kerro mitään soittotuntumasta tai vahvistimen reagoinnista. Vähän kuin katsoisi videolta, miten ajetaan kahdella autolla paikasta a paikkaan b ja todetaan, että eihän niissä autoissa mitään eroa ole.
 
Ps. autovertaukset ovat hieno asia, joten ulisijoille sanon HV.
 
Ite huomannut että kun kyse vähän laadukkaammasta (kalliimmasta) säröstä niin tube on antanut ihan kelpo kuvan pedaalista. Tarkoittaen että soitettavuus ja toiminta on ollut aina hyvä vaikkei sitä videolta oikeen voikaan todeta. Jotkut halpikset ollu vähän eri asia...
 
Se miksi tubeen tulee usein petyttyä, on juuri koska oma vahvistin ja skeba vaikuttaa niin paljon kokonaisuuteen. Ittellä ollu sellasia yksilöitä styrkkareitten osalta että tuben referenssit on vieny ihan metsään. No onneksi tämä kamarunkkaus on mukavaa hommaa!

iec: Jep. Tämäpä se juju onkin. Ja samoin luuli jotain pedaalia Kemperiksi :) Toki se ei tarkoita etteikö joku muu erottaisi kamppeita toisistaan vastaavassa sokkotestissä. Mutta ilmeisen lähellä toisiaan ovat nuo putkivahvarit, kemper ja pedaalit joka tapauksessa, kun on säädöt kohdallaan.
 
High gain säröt muutenkin mielestäni vähentävät laitteiden eroja kun dynamiikkaa on vähemmän jos lainkaan. Sitä en kiistä, etteikö mielikuvat vaikuttaisi paljon siihen miten joku soundi koetaan. Näissä Andertonsin sokkotesteissä on soittajan mieltymykset myös painaneet aika paljon.
 
En varmasti itsekään osaisi aina erottaa putkivehkeitä, mallintavia ja pedaaleita toisistaan. Monissa vahvari vs mallintava klipeissä olennainen kuultava ero on ollut taustakohinan määrässä tai sävyssä. Mallintavissa taustakohina on erilaista kuin mikitetyssä putkivahvistimessa.

Mun mielestä kanssa on aika yhdentekevää mistä lähteestä johtuen ääni säröytyy. Pääasia että kuulostaa saliin hyvälle ja sopii biisiin.
Itse olen tykästynyt käyttämään vahvistinta jossa särön lisäksi on polkusinnappi särön boostaamiseen. Siitä päästäänkin edelleen Hughes & Kettnerin laiteisiin mutta onhan toki muitakin merkkejä. Vanhat Statesman sarjan laitteen vaan miellyttää koska ovat riittäneet.

Aloin miettiä, että miten edes teoreettisesti vahvistimen etuasteella ja etuasteen eteen asetetuilla etuasteilla (siis säröpedaaleilla) voisi olla mitään eroa toistensa kanssa?
 
No, jos molemmat käsittää lähinnä efektiprosessoreina, joiden tehtävä on tuottaa jonkilaista särösoundia, niin olet ihan oikeilla jäljillä, että loppujen lopuksi kyse on ihan täysin samasta asiasta. Molemmat tuottavat "saman" lopputuloksen.
 
ymmärrän, että sillä on paljonkin merkitystä millä tavalla signaalia yliohjataan, että esimerkiksi käytetäänkö monta gainisteppiä ennen päätevahvistinta ja sekin ajetaanko tasasuuntaajaa ja päätettä ruvelle lisäksi.
 
Niin, tässä tullaankin siihen itse asiaan: Yksityiskohdilla on ratkaiseva merkitys siinä millaista soundia se efekti tuottaa ja miten se reagoi soittotatsiin.
 
9V paristovirtalähteelle suunniteltu transistoripurnukka luultavasti toimii aika erilailla kuin 400V tasasuunnattu verkkovirtalähde ja kourallinen tyhjiöputkia. Joku Soldanon etuaste on kuiteskin aikalailla erilainen ja dynaamisempi viritys kuin joku 60-luvun loppupuoliskon fuzz purnukka joka sisältää tyyliin yhden yliohjatun transistoriasteen.
 
Ehkä vois lähteä siitä oletuksesta, että se spedu yleensä sisältää hieman yksinkertaisemman piirin ja arkkitehtuurin kuin ihan täysiverinen moderni etuaste. Tai se on ainakin ollut se syy miksi nykyäänkin vielä kategorioidaan erikseen efekti ja etuastesäröt.
 
Mutta nykyäänhän moiset erot alkavat kuitenkin kapenemaan ja efektipurnukkakin voi helposti pitää sisällään ns. "kokonaisen etusasteen" ja vielä pääte ja kaiutinkaappimallinnokset siihen päälle. Vaikea nykyään on enää sanoa mitään geneeristä tai universaalia kuvausta siitä mikä on oikeastaan "etuaste" tai ulkoinen efekti... Tai siis mikä sellaisten ero nyt oikeastaan ees on. Silti, juurikin niillä yksityiskohdilla on merkitys lopputuloksen kannalta.
Mutta mitä ne yksityiskohdat on, onkin sitten nykyään jo ihan täyttä arpapeliä. Etuasteet on jostain 70-luvun alun Marshalleista lähtien kehittyneet enemmän efektiprosessoireiden suuntaan ja vastaavasti niihin ulkoisiin efektiprosessoreihin on alettu ymppäämään enemmän ja enemmän etuasteista tuttuja ominaisuuksia niinkuin kattavampia äänenvärin tain gainin säätimiä, useampia kanavia, jne. 90-luvun alulta alkanut idea "vahvistinmallinnuksesta" on vielä enemmän kuronut noita eroja umpeen, tyyliin multiefektilaitteet ja kaikenlaiset "SansAmpit".
 
Mutta jos lähdetään asetelmasta, että on vain yksi gainisteppi eli särö syntyy pelkästään etuasteessa, joka on joko pedaali vahvistimen edessä tai vahvistimen etuaste, niin miten ne edes teoriassa voisivat erota toisistaan?
 
Mut kun ei tollaisista asetelmista voi oikein vaan lähteä. Voihan niissä olla vaan se yks "gainsteppi"... ihan yhtä hyvin voi olla kolme tai kuusikin. Yhden "gain stepin" varmaan löytää jostain Tube Screameristä mutta Big Muff:issa niitä onkin jo kolme. Molemmat efektipurkkeja. Carvinin Quad X:ssä taisi olla 11 gainsteppiä, ja vintage Fender vahvistimissa noin about nolla (siis jos gain steppi ymmärretään asteena joka tuottaa säröä). Molemmat on etuasteita. Eli ei näitä designeja ole koskaan voinut käsitellä niin kärjistetysti ja yksinkertaisesti, että "vaan yks gainsteppi" ja niin edelleen. Siinä tekee vaan itselleen karhunpalveluksen.
 
Yksinkertaistettuna ja teoriassa särö tietysti on säröä, tuli se sit Maestro Fuzztonesta, Blackstarin Dual Valvesta, Valvejunnusta tai Triple Rectumfrierista, mutta itekin tiedät ettei se käytännössä mene ihan niin.