Kitarat: kitarakamat ›

Aika paljon on ollut juttua puun (merkityksessä "tonewood") vaikutuksesta sähkökitaran vahvistettuun soundiin, joten yritän tällä kerralla kuitata aika lyhyesti:
Nätisti soivia sähkökitaroita on tehty melkein jokaisesta mieleen tulleesta puulajista, ja sen lisäksi mm. alumiinista, pleksistä ja pahvista, ja vielä päällystetty vaikka paksulla maalilla, paperilla ja karvallakin. En edelleenkään niele ajatusta, että määräävä tekijä olisi joku puulaji tai puupalikan yleinen laatu.
 
Krice: Kitara on kokonaisuus, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Tästä olen 100% samaa mieltä. Kokonaisuus ratkaisee, ei mikään yksittäinen osa.

73nd3r: Aika paljon on ollut juttua puun (merkityksessä "tonewood") vaikutuksesta sähkökitaran vahvistettuun soundiin, joten yritän tällä kerralla kuitata aika lyhyesti:
Nätisti soivia sähkökitaroita on tehty melkein jokaisesta mieleen tulleesta puulajista, ja sen lisäksi mm. alumiinista, pleksistä ja pahvista, ja vielä päällystetty vaikka paksulla maalilla, paperilla ja karvallakin. En edelleenkään niele ajatusta, että määräävä tekijä olisi joku puulaji tai puupalikan yleinen laatu.
 
Tästä olen 100% samaa mieltä. Kokonaisuus ratkaisee, ei mikään yksittäinen osa.
 
Magnesiumista on tehty erittäin hyvin soivia kitaroita myös. Musafasulla kerran kokeilin sellaista ihan sähköistettynä j atuli todellinen gas. Ei tarvitse olla puuta lainkaan. Sähkökitara voi soida silti nätisti.
 
PS: Mun mielestä se tonewood käytiin aika perusteellisesti läpi komessa tai oikeastan neljässäkin ketjussa. Niitä voi kaivella esille jos jotakuta asia askarruttaa.

hallu: Magnesiumista on tehty erittäin hyvin soivia kitaroita myös. Musafasulla kerran kokeilin sellaista ihan sähköistettynä j atuli todellinen gas. Ei tarvitse olla puuta lainkaan. Sähkökitara voi soida silti nätisti.
 
PS: Mun mielestä se tonewood käytiin aika perusteellisesti läpi komessa tai oikeastan neljässäkin ketjussa. Niitä voi kaivella esille jos jotakuta asia askarruttaa.
 
Varmaan magnesiumista tehdystä kitarasta on helpompi saada tasaisilla tuloksilla hyvinsoiva kuin puusta.
 
Edit: Ja oikeestaan puidenkaan kanssa ei liene kyse mistään maagisuudesta, kuulemma avain on kuivattaa puu oikein sekä puiden syissä.

73nd3r: En edelleenkään niele ajatusta, että määräävä tekijä olisi joku puulaji tai puupalikan yleinen laatu.
 
Siksipä minäkin epäilen tuota tallaa enemmän kuin bodyn puumateriaalin vaikutusta soundiin.

Epi: Siksipä minäkin epäilen tuota tallaa enemmän kuin bodyn puumateriaalin vaikutusta soundiin.
 
Se on onneksi suhteellisen helppo testata vaihtamalla talla tai sen osia. Omien kokemusten mukaan laadukkaampi talla voi olla yksinkertaisesti parempi teknisesti, mutta kitaran sointiin sillä on tosi vähän vaikutusta, ellei sitten talla ole niin huono (jollakin erikoisella tavalla), että muuten hyvistä puista tehty kitara ei ole sen vuoksi soinut hyvin.

Perinteiset Fenderin "peltipalat" tyyliset tallapalat soundaavat nopeammalla atakkilla ja hiukan treblemäisemmin kuin sitten vaihtaa siihen vaikka modernimman, painavan ja kunnon metallista olevan tallapalan. Näin siis omien kokemusten pohjalta.
Toki silläkin on hieman merkitystä, verrataanko sähkökitaran akustista soundia ilman sähköjä vai sitten vahvistimen kanssa. Soitetaanko puhtailla soundeilla vai Norjan kirkkomusaa...
Jos tuo tallapala vaihdetaan kunnoliseen jämäkkään metallipalaan, niin luultavasti sustain hieman paranee, mutta se soundin atakki ja yläpää hieman häviää. Toki ero ei ole aivan älytön ja itse ainakin tykkään jo muutenkin modernimpien tallapalojen tuntumasta jos niitä vertaa niihin vintage peltipaloihin.
 
Ongelmaakin tässä kuitenkin on. Koska niinkuin tuossa jo mainittiinkin, niin kitara on kokonaisuus.
Jossain Fenderin CS osastolla tehdään kitaroita, joissa on omanlaisensa soundi ja tatsi. Sieltä voidaan tehdä myös joihinkin NAMM ja vastaaviin kitarafestareille erilaisia uniikkejakin pelejä, mutta suurimmaksi osaksi ne kitarat eivät ole ns. oikeita Custom Shop kitaroita(mitä siis porukka ostaa/tilaa esim. Fenderin CS osastolta). Siksi, ettei niihin saa toivoa kuin ehkä värin. Niitä porukkaa ostaa ja haluaa ne sellaisinaan, vaikka niitä voisi saada myös parempina jos vaihtaisi vaikka tallapalat ja ehkä joillakin muilla modernimpien sähkökitaroiden päivityksillä. Monikaan noiden kalliiden CS kitaroiden ostaja ei niitä kuitenkaan halua millään Floyd Rose tyylisellä tallalla, esimerkiksi.
 
Jos taas ajatellaan jotain halvempaa Squier tai vastaavaa stratokitaraa...Niin siinä on voitu käydä huomattavasti paljon suurempi suunnitteluvaihe läpi kuin jossain tiettyjä malleja kasaavassa CS osastossa.
Edullisimmissa kitaroissa on mietitty, miten saadaan huokeasti sellaista puuta, joka on tasalaatuista, hukkaprosentti on mahdollisimman pieni ja se on helppoa työstää & käsitellä. Mikkien, tallan ja satulan suhteen ollaan myös varmasti kokeiltua erilaisia ratkaisuja, jotta siinäkin päästäisiin hyvän kuuloiseen ratkaisuun mahdollisimman edullisesti/kustannustehokkaasti.
Eihän joku edullisin Squier kitara ole kuitenkaan laadullisesti CS Fenderin tasoa. Eikä siitä sellaista saa, vaikka vaihtelisi enemmänkin osia.
Kun tätä edullisesti valmistettua kitaraa aletaan jälkikäteen parantamaan muilla osilla, niin voi olla että se peltitallan nopea atakki ja terävyys toimivat juurikin niillä mikeillä jotka siinä kitarassa on. Vaikka ero ei niissä soundissa älytön olisikaan, niin luultavasti ne mikitkin menisivät vaihtoon(ehkä seuraavaksi). Samoin se teräsblokki on luultavasti vain keskinkertain, jos tallapalatkin ovat vaihtoa vaille valmiit. Entä satula ja virityskoneet?
Lopulta kun kaikki on vaihdettu, niin kun laskee koko homman hinnan-->samalla rahalla olisi taatusti saanut jo ihan suoraan paremman kitaran. Jos tätä ei usko, niin toki voi itse kokeilla. Tämäkin riippuu paljon myös siitä omasta hifi korvasta ja mihin on tyytyväinen. Vaikuttako se lavan logo siihen soundiin taikka kitaran väri...
Ja kun makuja on monenlaisia, niin kyllä voi joskus olla ihan järkevääkin vaihtaa tallapalat, mikki tms. Varsiinkin jos sellaisia osia on jäänyt itselle jostain muista projekteista kaappeihin.
 
Pelti ja jopa muovi voivat soida ihan hyvin tallassa. Täysin kiinni kitarasta ja siitä mitä pidetään hyvänä ja millaista soitetaan & minkälaisilla soundeilla.
Yleensä mitä kovempi materiaalia on tallassa/satulassa/nauhoissa, niin sitä parempi se on soundin kannalta. Mikäli tykkää pitkästä sustainista ja sellaista soundista, että siinä on myös alapäänkin taajuuksia(tosin ei nuokaan osat auta jos ne kitaran puut on jotain palsaa tai muuta höttöä, eikä kaulaliitos ole vaikka kunnollinen). Näin karvahatusti heitettynä, koska ne mikit ja muutkin osat, soittajan lisäksi vaikuttavat...
 
Jos on kuitenkin vaihtamassa noita tallapaloja, niin kannattaa ottaa kunnolla selvää ettei hanki väärän kokoisia. Noita on nimittäin aika monella mitalla saatavilla ja vaikka Fender ei tee kuin yleensä 52,5, 54 ja 56 millin talloja ja niihin on saatavilla erikseen paloja. On myös noiden mittojen välistäkin olemassa erilaisia mittoja/tallapaloja, joista ei kunnolla tiedä, mihin kitaraan(ja merkkeihin?) ne oikeasti kunnolla menevät.
Vianhan ei tarvitse olla suuri, kun tämäkin asia menee ihan käsille.

mpekkanen: Mikäli tykkää pitkästä sustainista ja sellaista soundista, että siinä on myös alapäänkin taajuuksia(tosin ei nuokaan osat auta jos ne kitaran puut on jotain palsaa tai muuta höttöä, eikä kaulaliitos ole vaikka kunnollinen).
 
Tähän on pakko tarttua. Kevyt puu ei todellakaan tarkoita sitä etteikö se soisi yhtä pitkään kuin joku painavampikin. Paras esimerkki tästä on pawlonia, joka ei paina juuri mitään ja joka menee lommolle kun vähän tuimemmin katsoo kitaraan päin, tai vaikka kotimainen kuusi, joka sekään ei ole mitään hardwoodia. Itselläni on molemmistä em. puista tehdyt telet joten tästä asiasta löytii ihan omakätistä kokemusperäistä tietoa.
 
Siinä olet taas oikeassa, että pulttikaulaisen kaulaliitoksessa kaulalätkän laatukin vaikuttaa sointiin, vaikka useimmille tuntuu olevan ihan yks hailee minkälainen peltilätkä kaulan tyvessä killuu.

Onko mielestäsi kaulalätkän vaikutus oikeasti sen verran selkeä, että kannattaisi sijoittaa esim. EKT:n tuotteeseen? Itse en ole päässyt vertaamaan.

Muistaakseni jäsen PIM on hyvinkin vankasti kotimaisen eliitti- tai erikoistuotteen kannattaja, ja sehän sinällään on hyvä asia.
Hommaan ei kuitenkaan kannata sotkea ylimääräisiä (esim. sanooko bloki 'ping' vai 'pong' kun sitä kopauttaa) tai toteen näyttämättömiä markkinointiväitteitä, kuten että ko. kaulalevy korjaisi kitarassa olevia muita vikoja.

PIM: Tähän on pakko tarttua. Kevyt puu ei todellakaan tarkoita sitä etteikö se soisi yhtä pitkään kuin joku painavampikin. Paras esimerkki tästä on pawlonia, joka ei paina juuri mitään ja joka menee lommolle kun vähän tuimemmin katsoo kitaraan päin, tai vaikka kotimainen kuusi, joka sekään ei ole mitään hardwoodia. Itselläni on molemmistä em. puista tehdyt telet joten tästä asiasta löytii ihan omakätistä kokemusperäistä tietoa.
 
Siinä olet taas oikeassa, että pulttikaulaisen kaulaliitoksessa kaulalätkän laatukin vaikuttaa sointiin, vaikka useimmille tuntuu olevan ihan yks hailee minkälainen peltilätkä kaulan tyvessä killuu.
 
Ilmeisesti haluat tämänkin keskustelun menevän EKT:n tekemiin osiin ja muutenkin kitarapuiden merkitykseen sähkökitarassa?
Minähän tuossa kerroin sustainissa ja siitä ettei hyvätkään osat auta jos kitara on tehty jostain palsasta tai muusta hötöstä.
En tarkoittanut, etteikö kevyt kitara voisi olla hyvä tai soida hyvin.
 
Soitinrakentajathan useasti pyrkivät juuri valitsemaan noista puista kevyempiä(jos ei sitten asiakas välttämättä halua oikein painavaa kitaraa...), koskapa vaikka mahonkia ja saarneakin on todella painavaa ja on myös kevyempääkin. Toki noita erilaisia puita on muitakin, mutta nuo vaikka esimerkkeinä.
En itse lähde nyt tuohon puiden vaikutukseen kitaran sähköiseen soundiin. Siitä on keskustelua käyty ihan tarpeeksi.
Kuitenkin, minusta, on sellaiset kitarat hieman miellyttävämpiä soittaa jos ne eivät paina aivan älyttömästi. Eli itse tykkään kevyemmistä soittimissa enemmän kuin oikein painavimmista, olipa niiden akustinen taikka sähköinen soundi sitten ihan minkälainen tahansa.
 
Kun ostetaan ja rakennellaan erilaisista osista noita palacastreita, niin silloin sen kaulan kiinnityksen olisi hyvä olla jämäkkä. Eli ei laitetta liian kapeaa kaulaa sellaiseen bodyyn, johon olisi tarkoitus laittaa leveämpi kaula jne.
Jossain kitaroissa ja bassoissa on kaulaan laitettu pulttikaulaisissa malleissa sellaiset vastakappaleet. Ne on porattu ja upotettu siihen kaulaan kiinni, jotta ne kaulan kiinnitysruuvit saadaan kiristettyä oikein tiukaksi siihen bodyyn kiinni. Warwickin saksalaisissa bassoissa on ainakin ollut tällainen systeemi joskus ja taitaa olla myös kaikissa muissakin ruuveissa. Eli myös konehuonneen ruuveissa on nuo vastakappaleet.
En tiedä, onko noissa halvemmissa Rockbass merkkisissä tätä ominaisuutta, mutta tuo ei olisi kyllä ollenkaan huono vaikka yleistyisi useampaankin merkkiin.
 
Itsellä ei ole omakohtaista kokemusta EKT:n kaulalätkästä, joten en osaa sanoa sen mahdollista vaikutusta kitaran soundiin.
 
Kaikenlaisissa varaosissa on sellainen huono ominaisuus, että kun kitaroita tehdään tuumamittaisilla osilla ja millisillä-->Niin joskus voi olla todella vaikeaa saada selville, mitkä osat käyvät mihinkäkin. Jotkut valmistajat ovat saattaneet käyttää hyvinkin kummallisia mittoja ja ei ole mitenkään ihmeellistä sekään, että tahdasvalmisteisesta soittimesta löytyy millisiä ja tuumamitoituksen olevia osia.

Tallan kiinnitystapa ja rakenne vaikuttaa enemmän, turha sitä on ruveta sen enempää spekuloimaan. Joskus näkee kiinteitä talloja, jotka ovat kiinnitetty rungon läpi menevään teräsblokkiin, mikä on kitaran soinnin kannalta varmasti yksi parhaista tavoista tehdä kiinteä talla.

PIM:Siinä olet taas oikeassa, että pulttikaulaisen kaulaliitoksessa kaulalätkän laatukin vaikuttaa sointiin, vaikka useimmille tuntuu olevan ihan yks hailee minkälainen peltilätkä kaulan tyvessä killuu.
 
Ibanezin AANJ -liitoksella varustetut kitarat eivät varmaankaan soi mitenkään, koska niissä ei ole "lätkää" laisinkaan...?

zedder: Ibanezin AANJ -liitoksella varustetut kitarat eivät varmaankaan soi mitenkään, koska niissä ei ole "lätkää" laisinkaan...?
 
Kukaan ei ole väittänyt, että värähtely siirtyy pelkästään sen lätkä kautta, vaan että lätkän ja lätkän välillä on eroa värähtelyn siirrossa. Kuten jokainen vähänkin soitinten päälle ymmärtävä tietää niin kaikki soittimen osat vaikuttaa sointiin, muttei kaikki yhtä merkittävästi ja joidenkin osien merkitys on käytännössä häviävän pieni. Kaulalätkä on perinteisen pulttikaulaliitoksen oleellinen osa ja sen laatu vaikuttaa kyllä värähtelyn siirtymiseen ihan huomattavasti.

PIM: Kaulalätkä on perinteisen pulttikaulaliitoksen oleellinen osa ja sen laatu vaikuttaa kyllä värähtelyn siirtymiseen ihan huomattavasti.
 
Mistä tiedät? Onko tästä tutkimustuloksia?

PIM: (...) lätkän ja lätkän välillä on eroa värähtelyn siirrossa. (...) Kaulalätkä on perinteisen pulttikaulaliitoksen oleellinen osa ja sen laatu vaikuttaa kyllä värähtelyn siirtymiseen ihan huomattavasti.
Tuot taas kerran itsestäänselvinä totuuksina esiin mielipiteitäsi. Joku vastakommentti realitycheckiksi:
- Yhden lätkän hinnan merkitys valmistettaessa tommosta puolentoistatonnin kitaraa (Fenderin AmPro, eli AmSTD:n korvaava referenssimalli) on aikast pieni. Jos läpyskän vaikutus soundiin olisi niin merkittävä kuin kerrot, Fenderin sedät kyllä paksuntaisivat läpyskää jonkun .050".
- Vintagefendereitä pidetään aika hyvin soivina. Niissä on ohuet läpyskät.
- Custom Shopin tuotteet on kai aika hyviä Fendereiksi. Kaulalätkä on eri lailla kaiverrettu, mutta muuten sama.
 
Ai niin, yleisvinkki kitarasäätöihin: jos kaulalätkä taipuu niin se ei ole liian ohut, vaan ruuvit meni liian kireälle.

'Kaulalätkän' vaikutus soundiin on kova väite, jota tosin en kiellä enkä myönnä.
Kaula liittyy runkoon kaulataskun välisen puukontaktin kautta.

LaMotta: 'Kaulalätkän' vaikutus soundiin on kova väite, jota tosin en kiellä enkä myönnä.
Kaula liittyy runkoon kaulantaskun välisen puukontaktin kautta.
 
Itsekin olen taipuvainen ajattelemaan näin. Harvoin, tuskin koskaan olen nähnyt niin kireiksi vedettyjä kaulalätkiä, että ne ovat taipuneet kaarelle. Mutta siis miten lätkän paksuus saa aikaan paremman puukontaktin, kun kiinnitysruuvien kireys pidetään asianmukaisella tolalla? Tarkoitan siis nyt "peruslätkiä" a'la Fender vs. vaikkapa EKT.

Syväsen jutuista ja markkinointiväittämistä kaiken oleellisen kertoo tämä: https://www.ilkka.fi/uutiset/maakun … hinnasta-ei-uskalla-puhua-1.2271572
 
Videon satuilu on kuuntelemisen arvoinen.
 
Tiivistettynä: Reaaliarvoltaan maksimissaan tonnin japsiruoska on mittaamattoman arvokas ja sen arvoa nostavat myös vahdetut osat.

Minusta, tästä keskustelussa on noussut esiin sellainenkin ajatus, että mihin kitaraan kannattaa vaihtaa niitä osia?
Ainakin minulle.
 
Tuo on ihan olennainen kysymys.
 
Tuskin kukaan lähtee ainakaan tahallaan tai tietoisesti vaihtamaan tykkäämäänsä soittimeen huonompia osia. Jos kitarasta tykkää, niin silloin voi olla järkeäkin joku pieni muutos tehdä. Tässä nyt vielä korostan, että tosiaan sellaiseen kitaraan jota ei ole heti laittamassa myyntiin. Toki on voinut jäädä jostain ylimääräisiä parempia osia ja niitä voi vaihdella jos on edullisempi kitara.
Kuitenkin johonkin se raja on vedettävä, mikä on järkevää/kannattavaa. Jokaisen on tietysti tämä itse ratkaistava.
 
Ei ole järkeä vaihtaa edullisempiin Squier ja muihin vastaaviin halpoihin kitaroihin sellaisia osia, joilla on hintaa enemmän kuin itse soittimella. Tämä on tosin minun mielipide ja varmaan ihan itsestään selvä asia. Jos ei sitten kitarasta todella tykkää muuten taikka sillä on jotain muuta tunnearvoa tms.
Jos tuollaiseen edullisempaan soittimeen on kuitenkin jotain vaihdettava, niin minusta se kaulalätkä ei ole ihan ensimmäinen jos sitä soundia halutaan parantaa. Itsellä ei ole tosin EKT:n kaulalätkistä kokemusta, mutta luulisin noilla tallapaloilla ja mikeilläkin saavan suurempaa eroa itse soittimeen soundiin.
 
Stratocaster taitaa olla vieläkin maailman eniten kopioitu kitara. Lavassa voi olla merkkikohtaisia eroavaisuuksia, mutta noin muuten. Kun noita stratocaster kitaroita saa halvimmillaan jo alle satasen, niin siitä voi alkaa laskemaan mitä ja millä hinnalla kannattaa osia vaihtaa.
Mikit voivat maksaa jo yksittäin enemmän kuin edullisemmat stratocasterit ja samoin tallakin. Noista paremmista osista saa siis helposti aikamoisen lisän siihen soittimen hintaan ja ne parannukset eivät mitenkään automaattisesti siirry sen kitaran myyntihintaan. Jos se sitten syystä tai toisesta päätyy myyntiin joskus.
 
Onhan tuolla torilla tosin noitakin kavereita, jotka jaksavat vaihdella ja myydä kokoajan erilaisia mikkejä ja muitakin osia.
Myös moni tuntuu myyvän edullisia pulttikaulaisia kitaroita niin, että kaula+ virityskoneistot, elektroniikka & pleksi ja ehkä body tallan kanssa yritetään myydä erikseen. Mahdollisesti vielä kovemmalla hinnalla erikseen kuin mitä vastaavan koko kitaran saisi muutenkin ja joskus jopa ihan uutena.
Meneekö ne sitten kaupaksi ja kuka sellaista pikkunippelien jatkuvaa puljaamista jaksaa?
Entä tekeekö niillä itselle jäävillä osilla kauheasti, jos kitarasta meneekin vain joitakin osia kaupaksi? Tai se kitara halutaan ostaa ihan originaaliosilla, tällöin ei varmaan ostaja halua kauheasti maksaa noista hinnakkaista lisäosista ekstraa. Voin olla toki väärässäkin...

73nd3r: Tuot taas kerran itsestäänselvinä totuuksina esiin mielipiteitäsi. Joku vastakommentti realitycheckiksi:
- Yhden lätkän hinnan merkitys valmistettaessa tommosta puolentoistatonnin kitaraa (Fenderin AmPro, eli AmSTD:n korvaava referenssimalli) on aikast pieni. Jos läpyskän vaikutus soundiin olisi niin merkittävä kuin kerrot, Fenderin sedät kyllä paksuntaisivat läpyskää jonkun .050".
- Vintagefendereitä pidetään aika hyvin soivina. Niissä on ohuet läpyskät.
- Custom Shopin tuotteet on kai aika hyviä Fendereiksi. Kaulalätkä on eri lailla kaiverrettu, mutta muuten sama.
 
Ai niin, yleisvinkki kitarasäätöihin: jos kaulalätkä taipuu niin se ei ole liian ohut, vaan ruuvit meni liian kireälle.
 
Joissakin (mm. tietyissä Fendereissä) on myös muovinen tai kuminen läpyskä rungon ja kaulalevyn välissä.