Kitarat: kitarakamat ›

hallu: Olisikohan se vaahteran suosiminen semiakkareissa Gibsonialasta kotoisin oleva idea? Gibsonhan käyttää myös akustissa kitaroissaan vaahteraa sarjoissa ja pohjissa (kannet niissä taitaa olla kuusta yleensä).
 
Veikkaisin, että on. Gibsonin ES-sarja on sen verran puoliakkareiden virstanpylväs, että muut valmistajat seuraavat sokeasti. Pitää muuten korjata sen verran tuota aiempaa viestiäni, että Yammussani kansi ei ole suinkaan laminaatti, vaan oikeasti ihan kokopuinen eli kaiverrettu tai taivutettu.

LaXu: Veikkaisin, että on. Gibsonin ES-sarja on sen verran puoliakkareiden virstanpylväs, että muut valmistajat seuraavat sokeasti. Pitää muuten korjata sen verran tuota aiempaa viestiäni, että Yammussani kansi ei ole suinkaan laminaatti, vaan oikeasti ihan kokopuinen eli kaiverrettu tai taivutettu.
 
Juu sulla se on kokopuuta siitähän se "S" = solid tulee siihen mallinimen perään. Mun mielestä "solid sprucetop" on kovasti himoittu ominaisuus puoliakkareissa ja vain kalleimmissa ja parhaissa jazzlootissa se yleensä on vasta kokopuuta ja käissääkseni se on aina kaiverrettu archtopeissa ja taivutetut on laminaattia (voin olla väärässä, mutta näin olen itseni antanut ymmärtää ja vähän kuullut jonkun viisaamman sanovan).

Kimmo72: Taitaa olla noiden vanhempien akkeleiden hommaa tuo koska Seymour Duncanilla vastaava legenda Maricela Juarez, joka meikäläisellekin käärässyt yhden mikin. Huomaa kaulakoru :)
https://www.youtube.com/watch?v=xO5IFPLQxLQ
 
Mullakin oli Deluxe Lespassa Marcielan käämimät P-90 kuoriset humbuckerit. Oli kyllä just sitä mitä tilattiin. Ja hinta kans...

Ala-asteella (yritimme) käämiä käsin sähkömagneettia suunnilleen vastaavan paksuisella langalla ja se katkeili koko ajan ja homma meni ns. reisille. Ei sitä tietysti ala-asteella osaa mitään muutenkaan mutta kovin herkältä touhulta tuntui ihan oikeana oikeana käsityönä saada sata kierrosta käämiä aikaan ilman mitään apuvälineitä. :) Jonkunlainen pyöritinvehje on pakko olla.

Itse olen kääminyt yhden humpparin vuosia sitten 0-budjetilla. Teippasin kelarungon sähköruuvarin nokkaan ja lankarulla pyörimään laittalastan kahvaan.
 
Kokemuksena en suosittele kellekään mutta kyllä siitä mikki tuli. Ainakin yhden keikankin olen sillä vetänyt. Ei kiertänyt vaikka jätin vahaamatta.
 
En osaa kyllä sanoa onko se parempi tahi huonompi kuin vastaava dunkkani. Urpoon upposi täydestä. Taitaa se olla yhä jossain miljoonalaatikon pohjalla tallessa..

Juzpe: Mullakin oli Deluxe Lespassa Marcielan käämimät P-90 kuoriset humbuckerit. Oli kyllä just sitä mitä tilattiin. Ja hinta kans...
 
No se. Mulla yhdessä Charvelissa Warren De Martinin RTM. Kallishan se oli ku perkele mutta on se hyväkin. Tai sitten se on sitä kuuluisaa psykoakustiikkaa.

Kimmo72: No se. Mulla yhdessä Charvelissa Warren De Martinin RTM. Kallishan se oli ku perkele mutta on se hyväkin. Tai sitten se on sitä kuuluisaa psykoakustiikkaa.
 
Eihän sillä mitään väliä ole, kumpaa se on. Pääasia, että toimii. :)
 
e. Mä en oikeasti ymmärrä, miksi psykoakustiikasta ja mojosta puhutaan aina vähän negatiiviseen sävyyn. Mitä sillä väliä on, vaikka se 300 tubescreamerin hyvyys olisi pelkkää psykoakustiikka ja kuviteltua mojoa, jos omistaja on onnellinen ja kokee sen joka euron arvoiseksi. Jos se tuottaa elämyksiä enemmän kuin hintansa verran, niin silloinhan peli on voitettu..

Vaikea sitä toisen ihmisen subjektiivista kokemusta on käydä kumoamaan. Mutta jos sulle myydään 1000€/m maksava kaiutinkaapeli joka parantaa ääntä mukamas merkittävästi niin...........niin mitäpä siihen voi sanoa. Parempi vissiin naureskella itsekseen.

Laulava Kylätohtori:
e. Mä en oikeasti ymmärrä, miksi psykoakustiikasta ja mojosta puhutaan aina vähän negatiiviseen sävyyn.
 
Psykoakustiikka on tiede, jolla tutkitaan sitä, miten ihminen oikeasti kuulee.
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykoakustiikka
 
Mnetissä käsitettä käytetään jatkuvasti väärin, ikään kuin "ääni" olisi jotakin objektiivista ja mitattavaa ja ihmisen subjektiiviset havainnot olisivat jotakin huuhaata. Pitäisi ymmärtää että viime kädessä se havainto jostakin asiasta tapahtuu ihmisen päässä, ja ympäristön fysikaalisilla tapahtumilla on havaintoon toki looginen yhteys, mutta havaintoa ei voi johtaa suoraan noista tapahtumista.
 
Psykoakustiikan merkittäviä sovelluksia on esimerkiksi erilaiset digitaaliset ääniformaatit.
 
"Oikeasti" esimerkiksi mp3 on heikkolaatuista äänisignaalia, mutta psykoakustisilla tempuilla ihmiset (ainakin suurin osa) saadaan uskomaan, että se on samantasoista kuin vaikkapa cd-tasoinen ääni.

GiovanniDiRondo: https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykoakustiikka
 
Mnetissä käsitettä käytetään jatkuvasti väärin
 
Plussa Giovannille. Toki termi on sen kuuloinen, että sen helposti tulkitsee juuri kuten M.netissä tehdään. Mutta silti.

Edelliseen liittyen, hienompi logo vaikuttaa ääneen:
 
https://www.youtube.com/watch?v=G-lN8vWm3m0

askomiko: Edelliseen liittyen, hienompi logo vaikuttaa ääneen:
 
https://www.youtube.com/watch?v=G-lN8vWm3m0
 
Tämäntyyppinen efekti on yksi syy, miksi sokkotestit kitaroiden testaamisessa ovat huonoja.

GiovanniDiRondo: Pitäisi ymmärtää että viime kädessä se havainto jostakin asiasta tapahtuu ihmisen päässä, ja ympäristön fysikaalisilla tapahtumilla on havaintoon toki looginen yhteys, mutta havaintoa ei voi johtaa suoraan noista tapahtumista.
 
Tuo pitäisi copypastata tosi moneen ketjuun, esim. toneritet, puulajin ominaissoinnit, aukisoittamiset, erikoistallablokit, täydellisen soinnin metsästykset, kulta/sontakorvaisuus jne.
Laitanpa plussan.
 
Ja topicciin: halpaliikkeen tankopuku vs. räätälin tekemä.

GiovanniDiRondo: Tämäntyyppinen efekti on yksi syy, miksi sokkotestit kitaroiden testaamisessa ovat huonoja.
 
Eli, kun tietää mitä pitäisi kuulla, sen myös kuulee?
 
Punaiset kitarat soundaavat parhailta!

FastEddie: Eli, kun tietää mitä pitäisi kuulla, sen myös kuulee?
 
Punaiset kitarat soundaavat parhailta!
 
Soittimen väri ei vaikuta siihen, miltä se kuulostaa.
 
Tuossa äskeisessä videossa mies toisti tavua "paa".
Jos suljet silmäsi, kuulet äänen oikein.
 
Jos sinun kielessäsi ei olisi äännettä "p", saattaisit kuulla sen esimerkiksi muodossa "taa" tai "kaa".
 
Videossa aletaan sen jälkeen antaa ristiriitaista informaatiota. Ääniraidalla on edelleen tavu "paa", mutta kuva esittää äänteen "f" muodostusta.
 
Koska näköaistisi dominoi tässä ristiriitatilanteessa, kuulet tavun "faa".
 
Soittimen punainen väri ei sinänsä anna mitään informaatiota siitä, miltä soitin kuulostaa, joten se ei vaikuta äänihavaintoon.

Giovannille plussa myös täältä, hyvä kirjoitus...
 
FastEddie: Eli, kun tietää mitä pitäisi kuulla, sen myös kuulee?
 
Kyllä se välillä, ainakin itsellä, tahtoo vähän näin olla...

GiovanniDiRondo: Mnetissä käsitettä käytetään jatkuvasti väärin, ikään kuin "ääni" olisi jotakin objektiivista ja mitattavaa ja ihmisen subjektiiviset havainnot olisivat jotakin huuhaata. Pitäisi ymmärtää että viime kädessä se havainto jostakin asiasta tapahtuu ihmisen päässä, ja ympäristön fysikaalisilla tapahtumilla on havaintoon toki looginen yhteys, mutta havaintoa ei voi johtaa suoraan noista tapahtumista.
 
Olen aivan samaa mieltä kanssasi.
 
Silti, jos sokkotestissä ei pysty erottamaan kahta ääntä toisistaan, voiko niissä olla eroa?

GiovanniDiRondo: Soittimen väri ei vaikuta siihen, miltä se kuulostaa.
 
Vaikuttaa. Jossain cd-soitin testissä soittimen taustavalon värin muutos sinisestä punaiseksi muutti soundin kylmästä lämpimäksi. Linkkiä en tiedä.
 
Toinen hifipuolen myytti on se kuinka hopeinen kaiutinkaapeli antaa kuparikaapeliin verrattuna silkkisemmän diskantin. Sitä en tiedä onko tätä muutosta koskaan varmennettu sokkotestissä.

FastEddie: Olen aivan samaa mieltä kanssasi.
 
Silti, jos sokkotestissä ei pysty erottamaan kahta ääntä toisistaan, voiko niissä olla eroa?
 
Voi olla, että ensin ei kuule eroa, mutta sitten kun harjoittelee, niin sitten kuulee.

GiovanniDiRondo: Voi olla, että ensin ei kuule eroa, mutta sitten kun harjoittelee, niin sitten kuulee.
 
Tästä olen täysin samaa mieltä. Ihminen pystyy harjoittelemaan mitä tahansa kykyä myös kuulemista ja itse olen esimerkiksi omassa elämässäni huomannut, että kun harjoittelen havaitsemaan jotakin asiaa niin opin havaitsemaan sen paremmin (tehokkaammin, varmemmin). Pätee myös kitaran soundeihin. Mulla oli kaksi stratoa kierroksessa, joiden soundissa en aluksi huomannut mitään eroa, mutta muutaman kuukauden testailtua ja etsittyäni eroja yllättäen havaitsinkin ja lopuksi se ero oli aivan päivän selvä jopa suuri. Sama juttu Carvinin kohdalla, kun ekoja kertoja testailin sitä, niin se kuulosti mielestäni ihan samalta kuin LesPauli, mutta muutaman kuukauden soittelun jälkeen alkoi eroja havaita ja nykyisin niillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Kun kesällä sain käsiini tuon Yamahan niin se kuulosti ihan samalta kuin LesPaulija sitä taas ihmettelin, vaikka aavistelin että asia tulee muuttumaan ja nyt jo huomaan niissä ihan selvän eron joten vuoden päästä ne on mun mielestä ihan eri planeetalta :-).
 
Minulla se näyttää ihan selvästi ottavan muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, mutta opin kuulemaan eroja nimen omaan harjoittelemalla mutta kylmiltään en niitä kuule. Siksi en pane ihan älyttömästi painoa musaliikkeessä tapahtuviin testirämpyttelyihin koska ainakaan itse en pysty siellä tekemään kuin korkeintaan suuntaa antavia havaintoja.