Kitarat: kitarakamat ›

FensonGibder: Kiitos.
 
Mutta jos ne aallot kulkisivat merkittävästi syiden suuntaisesti, niin tästähän pystyisi kehittämään loistavaia akustiikka-alan sovelluksia johtamalla/ohjaamalla äänet syiden mukana?
 
Käsittääkseni tämäkin on myytti, nimittäin tuossa aikaisemmin linkitetyssä videossa DKGcustomin perustaja teki tiskipöydästä straton rungon jossa oli 50 palaa ja syyt nimenomaa väärään suuntaan kuin perinteisissä puurungoissa.
 
Se kuullosti testissä aivan samalta kuin Fenderin runko.
 
Voi olla myytti. Mutta aalto kulkee poikkisyin 10 kertaa hitaammin.

Mr. Speed:
Lisäksi vielä kyseenalaista esimerkiksi erilaista messinkiblokkien vaikutuksella tuota, ettei rakenne vaikuta soundiin. Tallablokki on välillisesti kiinni tallassa, eli ei suoraan kiinni kielen värähtelyalueella. Samoin kuin vaikkapa kiinteä talla on rungossa kiinni. Silti erilaisilla ja eri kokoisilla messinkiblokeilla on soundia muokkaavia tekijöitä ihan sähköisessä soundissa asti. Messinki kun ei ole magneettinen metalliseos, niin se ei vaikuta suoraan mikkien magneettikenttään.
 
kyllähän tallan selvästä vaikutuksesta kaikki taitaa olla yhtä mieltä. Tosin kriittisin siinä taitaa olla kielen ja tallan kosketuskohdan rakenne ja ominaisuudet. Miten tuo blokki kiinnitetään ja mihin, onko jotain johonkin valmistajalle? Täytyy tutustua.

FensonGibder: kyllähän tallan selvästä vaikutuksesta kaikki taitaa olla yhtä mieltä. Tosin kriittisin siinä taitaa olla kielen ja tallan kosketuskohdan rakenne ja ominaisuudet. Miten tuo blokki kiinnitetään ja mihin, onko jotain johonkin valmistajalle? Täytyy tutustua.
 
Toki juu, talla vaikuttaa. Mutta tuo blokki siis kiinnittyy tallan pohjaan kiinni. Se on siis samalla tavalla kiinteä osa tallaratkaisua kuin vaikkapa runkopuu TOM:n tallapaaluissa. Ei suoraan kosketuksessa kieleen, mutta ruuvattuna tallaan kiinni.

GiovanniDiRondo: Voi olla myytti. Mutta aalto kulkee poikkisyin 10 kertaa hitaammin.
Ahaa. Joo nää ei ole ihan yksinkertaisia juttuja, mutta tuo on siis eri kuin p-aalto, joka kulkee noin 60% s-aallon nopeudesta?
 
Edit*
Kannattaa muistaa, ettei sillä nopeudella ole energian määrän kanssa mitään tekemistä. Jos nopeus muuttuu niin sitten muuttuu jokin muukin, esim aallonpituus, taajuus tjm.
 
Energia ei lisäänny ja vähene nopeuden mukaan.

Mr. Speed: Toki juu, talla vaikuttaa. Mutta tuo blokki siis kiinnittyy tallan pohjaan kiinni. Se on siis samalla tavalla kiinteä osa tallaratkaisua kuin vaikkapa runkopuu TOM:n tallapaaluissa. Ei suoraan kosketuksessa kieleen, mutta ruuvattuna tallaan kiinni.
 
Sit sillä halutaan lisätä massaa ja tehdä tallasta entistä parempi 'sustaineri'. Eli täähän on kevyempi versio siitä Les Paulin ultimate sustain-ratakiskokitarasta :)

FensonGibder: Sit sillä halutaan lisätä massaa ja tehdä tallasta entistä parempi 'sustaineri'. Eli täähän on kevyempi versio siitä Les Paulin ultimate sustain-ratakiskokitarasta :)
 
Kyllä mää ymmärrän sustain-vaikutuksen mutta entä vaikutus kuultavaan soundiin?

Mr. Speed: Kyllä mää ymmärrän sustain-vaikutuksen mutta entä vaikutus kuultavaan soundiin?
 
Koska suuri metallimohkäle vaatii korkeaenergisen taajuuden värähtelyyn ja varsinkin jo on kyse kiintästä tallasta eikä vaimennetusta systeemistä, niin en käsitä miten talla mitenkään voi vaimentaa jossain 100-20000 hertzin alueella niin että sen korvalla kuulisi. Toisaalta jos vaimennusta oikeasti tapahtuu joillain tietyillä korkeilla taajuuksilla niin tallalla on paras mahdollisuus saada saada se vielä kieleen takaisin.
 
Korkeat tajuudet taas jäävät joka tapauksessa aina kakkoseksi näille kielien perustaajuuksille ja niiden ensimmäisille moodeille.
 
Huomaisiko ihmiskorva sellaisia muutoksia jossain Could not stand the weatherissa jos baari on täynnä?

FensonGibder: kyllähän tallan selvästä vaikutuksesta kaikki taitaa olla yhtä mieltä. Tosin kriittisin siinä taitaa olla kielen ja tallan kosketuskohdan rakenne ja ominaisuudet. Miten tuo blokki kiinnitetään ja mihin, onko jotain johonkin valmistajalle? Täytyy tutustua.
 
Tuossa esmes Gibsonin tallat(ABR) näissä Custom shopin tekeleissä, on ihan täyttä kuraa, tallapalat on väljät ja koko hökötys liikuntapinnoiltaan epätasainen, säätövara ei myöskään tahdo riittää intonaation säätöön, koska tallapalat ääriasennossa kääntyvät kielen paineesta vinoon. Johtuen huonosta kontaktista kielen liike-energia ei välity kunnolla bodyyn. Vaihtamalla kunnollinen talla jossa on toleranssit kunnossa, on ero alkuperäiseen aika huikea. Sinänsä kummallista, miksi G käyttää CS malleissa suoraan sanoen tallana paskaa, kun perus stankuissa ja studioissa on ihan kelpo tallat, vai onko kyse siitä, että ollaan vintage-uskollisia, vaikka juttu ois mitä kuraa hyvänsä, onkohan ne 50-luvun tallat olleet moista göntsää? Tarkoitus ei ole tässä mollata G:n tekeleitä, itselläkin sellainen CS-malli on(nääs kun vähän tyhymä olen), ihan vaan luonnostaan eksyi alkumetreillä aiheesta, taas. Hyvän tallan vaikutus on yllättävänkin suuri, sekä materiaali, että toleranssipuoli.
 
EDIT plus tallan kiinnitys.

FensonGibder: Koska suuri metallimohkäle vaatii korkeaenergisen taajuuden värähtelyyn ja varsinkin jo on kyse kiintästä tallasta eikä vaimennetusta systeemistä, niin en käsitä miten talla mitenkään voi vaimentaa jossain 100-20000 hertzin alueella niin että sen korvalla kuulisi. Toisaalta jos vaimennusta oikeasti tapahtuu joillain tietyillä korkeilla taajuuksilla niin tallalla on paras mahdollisuus saada saada se vielä kieleen takaisin.
 
Korkeat tajuudet taas jäävät joka tapauksessa aina kakkoseksi näille kielien perustaajuuksille ja niiden ensimmäisille moodeille.
 
Huomaisiko ihmiskorva sellaisia muutoksia jossain Could not stand the weatherissa jos baari on täynnä?
 
Mutta miten tallaan ruuveilla kiinnitetty epämagneettinen möhkäle (blokki) vaikuttaisi soundiin enemmän kuin tallaan ruuveilla kiinnitetty epämagneettinen möhkäle (body)?
 
Erojen kuuleminen yleisön näkökulmasta baarissa alkaa sitten olla jo aika lillukanvarsia. Aika mahdotonta sitä on livetilanteessa sanoa mikä vahvari siellä räyhää, mutta kukaan ei kai yritä sanoa että kaikki vahvarit kuulostaa samalta?

Mr. Speed: Mutta miten tallaan ruuveilla kiinnitetty epämagneettinen möhkäle (blokki) vaikuttaisi soundiin enemmän kuin tallaan ruuveilla kiinnitetty epämagneettinen möhkäle (body)?
 
Aalto-opillisesti (ja se kielestä muihin osiin johtuva värähtelyenergia on pelkkää muodonmuutosaaltoa) rajapinnoissa tapahtuu aina suurempia muutoksia. Möhkäleen sisällä konaisenergian kannalta matka on tärkein mitta materiaalin energianabsorbtiokertoimen lisäksi. Siirtyessään toiseen kappaleeseen siinä on aina rajapinta, jossa tapahtuu heijastumista, difraktiota, siroutumista, mitälie kaikkea. Eli aalto-opillisesti puu ja teräsblokki eivät ole yhtä palikkaa, vaikka kaikki ilma olisi saatu puristettua siitä välistä.
 
Erojen kuuleminen yleisön näkökulmasta baarissa alkaa sitten olla jo aika lillukanvarsia. Aika mahdotonta sitä on livetilanteessa sanoa mikä vahvari siellä räyhää, mutta kukaan ei kai yritä sanoa että kaikki vahvarit kuulostaa samalta?
 
Riippuu rumpalin hauiksista.

Jukka Häikiö: Tuossa esmes Gibsonin tallat(ABR) näissä Custom shopin tekeleissä, on ihan täyttä kuraa, tallapalat on väljät ja koko hökötys liikuntapinnoiltaan epätasainen, säätövara ei myöskään tahdo riittää intonaation säätöön, koska tallapalat ääriasennossa kääntyvät kielen paineesta vinoon. Johtuen huonosta kontaktista kielen liike-energia ei välity kunnolla bodyyn. Vaihtamalla kunnollinen talla jossa on toleranssit kunnossa, on ero alkuperäiseen aika huikea. Sinänsä kummallista, miksi G käyttää CS malleissa suoraan sanoen tallana paskaa, kun perus stankuissa ja studioissa on ihan kelpo tallat, vai onko kyse siitä, että ollaan vintage-uskollisia, vaikka juttu ois mitä kuraa hyvänsä, onkohan ne 50-luvun tallat olleet moista göntsää?
 
Jos on tarkotus laittaa törkeessä alavireessä 13-56 nikkelikielisetti 50-luvun tyyliin?

FensonGibder: Aalto-opillisesti (ja se kielestä muihin osiin johtuva värähtelyenergia on pelkkää muodonmuutosaaltoa) rajapinnoissa tapahtuu aina suurempia muutoksia. Möhkäleen sisällä konaisenergian kannalta matka on tärkein mitta materiaalin energianabsorbtiokertoimen lisäksi. Siirtyessään toiseen kappaleeseen siinä on aina rajapinta, jossa tapahtuu heijastumista, difraktiota, siroutumista, mitälie kaikkea. Eli aalto-opillisesti puu ja teräsblokki eivät ole yhtä palikkaa, vaikka kaikki ilma olisi saatu puristettua siitä välistä.
 
Juu, ymmärrän tuon, että messinkiblokki ja puu (yleisesti) toimivat erilaisina väliaineina, mutta eikö esimerkiksi vaahteran ja mahongin välinen tiheys- ja kovuusero ole verrattavissa tähän? Sitä vielä kyseenalaistan, että miten se blokin muokkaama värähtely liikkuu takaisin tallaan päin, jos itse olet antanut itsesi ymmärtää, ettei värähtelyä juurikaan siirtyisi takaisin tallaan päin rungosta?

Jukka Häikiö: Tuossa esmes Gibsonin tallat(ABR) näissä Custom shopin tekeleissä, on ihan täyttä kuraa, tallapalat on väljät ja koko hökötys liikuntapinnoiltaan epätasainen, säätövara ei myöskään tahdo riittää intonaation säätöön, koska tallapalat ääriasennossa kääntyvät kielen paineesta vinoon. Johtuen huonosta kontaktista kielen liike-energia ei välity kunnolla bodyyn. Vaihtamalla kunnollinen talla jossa on toleranssit kunnossa, on ero alkuperäiseen aika huikea. Sinänsä kummallista, miksi G käyttää CS malleissa suoraan sanoen tallana paskaa, kun perus stankuissa ja studioissa on ihan kelpo tallat, vai onko kyse siitä, että ollaan vintage-uskollisia, vaikka juttu ois mitä kuraa hyvänsä, onkohan ne 50-luvun tallat olleet moista göntsää? Tarkoitus ei ole tässä mollata G:n tekeleitä, itselläkin sellainen CS-malli on(nääs kun vähän tyhymä olen), ihan vaan luonnostaan eksyi alkumetreillä aiheesta, taas. Hyvän tallan vaikutus on yllättävänkin suuri, sekä materiaali, että toleranssipuoli.
 
EDIT plus tallan kiinnitys.
 
Mä käsitin että tuo abr on huono siksi, että kohtaamispinta-ala on liian kapea tuossa abr-tallan ja kielen välissä.
 
Mutta joka tapauksessa, eihän kukaan halua sähkiksessä johtaa sitä energiaa pois sieltä kielestä? Sehän tarkoittaa, että kieli sammuu nopeammin kun energia häviää bodyyn.

Itse olen soittanut kitaroitani sekä kaupunkiympäristössä, että lehti- ja havupuumetsissä ja soundi on ollut aina hyvin samankaltainen, eli puilla ei mielestäni ole ollut vaikutusta soundiin.

GiovanniDiRondo: Jos on tarkotus laittaa törkeessä alavireessä 13-56 nikkelikielisetti 50-luvun tyyliin?
 
Eihän Eehen voi laittaa 56 pienempää jos haluaa että kitara kuulostaa hyvältä.
 
!huom! Kielen paksuuden eroilla saa selvemmin niitä eroja siihen sointiin kuin bodymatskuilla..

Mr. Speed: Juu, ymmärrän tuon, että messinkiblokki ja puu (yleisesti) toimivat erilaisina väliaineina, mutta eikö esimerkiksi vaahteran ja mahongin välinen tiheys- ja kovuusero ole verrattavissa tähän? Sitä vielä kyseenalaistan, että miten se blokin muokkaama värähtely liikkuu takaisin tallaan päin, jos itse olet antanut itsesi ymmärtää, ettei värähtelyä juurikaan siirtyisi takaisin tallaan päin rungosta?
 
Osittain totta tämä viimeinen. Will tästä puhui siinä taajuuskeskeisessä videossa. Eli jos kielen energiasta tallaan siirtyvä aalto nappaa kielen kokonaisenergiasta vaikka likiarvo 5%/s. Sitten tämä 5% muokkaa tallan massaa edetessään ja muuttuu osin lämmöksi. Sitten sen pitäisi siirtyä tekemään samaa runkoon ja joka rajapinnassa aalto joko jatkaa osittain suoraan ja heijastuu tai heijastuu kokonaan. Nyt tämä aalto on pitkin runkoa tai vuotanut kitarasta akustisesti pitkin huonetta; loput on lämpöä.
 
Millä se jäljelle jäävä energia saadaan työnnettyä takaisin yhdeksi aaltokuvioksi kieleen? Paljonko sitä on? 1%? Osuuko se kielen omaan värähtelyyn vahvistavasti vai meluna? Vaimentaen? Tuntuuko näin pieni perssilmässäkään?
 
Taajuuskaan ei tuossa energiassa muutu, kuin niiltäosin mitä osat ovat filteröineet pois. Eli aaltokuvion erilaisuuskin on aika samaa kokonaisuudessaan.
 
Mitä mieltä?

http://en.wikipedia.org/wiki/Stoptail_bridge
Rillit on duunisssa, mutta käsitin, että jos se stopbar vedetään tiukasti runkoon, niin sustain pitenee.
Minun järjen mukaan kielen energiaa menee runkoon sitten enemmän, kun se stopbar on tiukasti kiinni ja siinä ei ole esim. ilmaväliä eristämässä tai jotain ohutta metallisiltaa vain johtamassa energiaa tai siis kilpailevan teorian mukaan estämässä sen energian kulkua runkoon.
Onko tuo hömppää vai käsitinkö väärin?

FensonGibder: Osittain totta tämä viimeinen. Will tästä puhui siinä taajuuskeskeisessä videossa. Eli jos kielen energiasta tallaan siirtyvä aalto nappaa kielen kokonaisenergiasta vaikka likiarvo 5%/s. Sitten tämä 5% muokkaa tallan massaa edetessään ja muuttuu osin lämmöksi. Sitten sen pitäisi siirtyä tekemään samaa runkoon ja joka rajapinnassa aalto joko jatkaa osittain suoraan ja heijastuu tai heijastuu kokonaan. Nyt tämä aalto on pitkin runkoa tai vuotanut kitarasta akustisesti pitkin huonetta; loput on lämpöä.
 
Millä se jäljelle jäävä energia saadaan työnnettyä takaisin yhdeksi aaltokuvioksi kieleen? Paljonko sitä on? 1%? Osuuko se kielen omaan värähtelyyn vahvistavasti vai meluna? Vaimentaen? Tuntuuko näin pieni perssilmässäkään?
 
Taajuuskaan ei tuossa energiassa muutu, kuin niiltäosin mitä osat ovat filteröineet pois. Eli aaltokuvion erilaisuuskin on aika samaa kokonaisuudessaan.
 
Mitä mieltä?
 
Hyvää pohdintaa!
 
Jos siis, kielen värähtelystä lähtee 5% sekunnissa tallasta eteenpäin, värähtelyn siirtyessä runkoon, osa (0-100%) heijastuu, jolloin rungolla on jo jokin vaikutus. Ihan perstuntumalla voisin arvella, että tässä kuulisi vaahterakannen vaikutuksen soundiin. Yleisesti vaahterakannellisissa kitaroissa tuntuu olevan suurempi atakki, eli soinnissa on yläpäätä/napsua. Mitä paksumpi vaahterakansi, sitä isompi napsu. Mitäs jos tämä napsu onkin heijastusta kovasta ja tiheästä vaahterasta ja mitä suurempi kerros vaahteraa on, sitä suurempi heijastus siitä syntyy? Ihan siis spekuloin nyt, mutta tätä spekulointia omalla kohdalla tukee empiiriset havainnot. Äkkiseltään heitän ilmoille ajatuksen, että puun tiheys ja kovuus vaikuttavat tähän heijastuvaan osuuteen, ja osa siitä haijastuksesta tulee takaisin tallaan. Vaikka rungon kautta takaisin kiertävästä värähtelystä palaisi 1%, sekin vaikuttaa. Onko se 1% tuosta 5%:sta vai onko se 1/5 tuosta 5%/s, jolloin takaisin tulisi melko merkittävä osuus värähtelystä?
 
Näissä pohdinnoissa ei myöskään oteta sitä huomioon, että värähtelyhän lähtee kieltä pitkin myös kaulan suuntaan ja painetun nauhan kohdalta, tai viimeistään satulasta matkaa kaulaan ja sitä kautta sekä lapaan että runkoa kohti, jolloin saadaan kaulaliitos mukaan, ja myös osa tästä värähtelystä päätynee tallaan.
 
Heitän myös ilmoille sen, että mikäli rungosta/kaulasta takaisin tallan suuntaan suuntaavaa värähtelyä ei olisi, niin tässä tapauksessa voimakkaasti akustisesti soiva kitara olisi todella huono sähköillä koska niin suuri osa vähäntelystä vuotaisi sointina ympäristöön. Toisaalta taas, myös tässä tapauksessa puut vaikuttaisivat soundiin sillä, kuinka nopeasti ne vuotavat värähtelyn pois soittimesta. Hyvä ja huonohan eivät ole mitään absoluuttisia asioita, vaan makukysymyksiä, joten ehkä voimakkaasti akustisesti soiva kitara oikeasti onkin "huono" vaikka se soundaisikin paremmalta.

FensonGibder: Huomaisiko ihmiskorva sellaisia muutoksia jossain Could not stand the weatherissa jos baari on täynnä?
 
Jos kitarassa on itse SRV, niin vastaus on kyllä - ja vieläpä helposti...

Vellu64: http://en.wikipedia.org/wiki/Stoptail_bridge
Rillit on duunisssa, mutta käsitin, että jos se stopbar vedetään tiukasti runkoon, niin sustain pitenee.
Minun järjen mukaan kielen energiaa menee runkoon sitten enemmän, kun se stopbar on tiukasti kiinni ja siinä ei ole esim. ilmaväliä eristämässä tai jotain ohutta metallisiltaa vain johtamassa energiaa tai siis kilpailevan teorian mukaan estämässä sen energian kulkua runkoon.
Onko tuo hömppää vai käsitinkö väärin?
 
En tiedä onko hömppää, mutta mielestäni kitara soundaa parhaalta kun stopparin ruuvaa niin lähelle kantta kuin vain mahdollista, eli kiinni.