Kitarat: kitarakamat ›

zedder: Tuommoinen Les Paul Custom Lite voisi hyvinkin olla etsimäni soittopeli, mutta saatavuus taitaa olla niin uutena kuin käytettyjenkin osalta aika olematon? Tehty vuonna 2013 250 kappaleen rajoitettu erä?
 
Thomannilta omani ostin tosiaan parit viikot sitten, tiedä sitten nappasinko vimosen kappaleen..

Keräilemään en näitä ala ja voihan olla että yksikin on liikaa, joten voisi olla parempi aloittaa varovasti...
 
Mietin siis vielä kertaalleen tuota Studiota eli sitä että pääsisiköhän semmoisella kuitenkin jo riittävästi "tunnelmaan" sekä selvitettyä onko soittaja ylipäätään LP -yhteensopiva, vaikkei niitä listoja olisikaan. Joten: Mitähän olennaista eroa näillä on toisiinsa verrattuna, ilmeisesti ovat ohkoisella kaulalla (60th slim taper neck profile) ja vähäisellä massalla (new modern weight relief) varustettuja:
 
http://www.thomann.de/fi/gibson_les_paul_studio_2012_aw_ch.htm
 
http://www.thomann.de/fi/gibson_les_paul_studio_2013_aw_ch.htm
 
http://www.thomann.de/fi/gibson_les_paul_studio_2013_aw_gh.htm
 
Puunpintaa esittelevä malli oli alunperin enempi mielessäni, onkohan tämän käytännön speksit samat kuin valkoisen sisarensa:
 
http://www.thomann.de/fi/gibson_les_paul_studio_2012_vs_ch.htm
 
Sori nyt vaan kun tämän alan nyyppä kyselee "tyhmiä"...

Eikös sulla siellä Tampereella ole mahdollisuus mennä liikkeeseen niitä käpistelemään? Mä olen sitä mieltä että vaikka puhutaan niin "slim taper" siitä kaulasta niin onhan se ohut Gibson maailmassa juu, mutta sen riittävyys omaan ohuusmieltymykseen tai verrannollisuus muihin kauloihin onkin sitten ihan eri juttu. Joku toinen merkki ei mainosta mitään "slim" mutta useat on silti Gibsonia ohuempia. Mulla koko homma kaatui siihen kun ei "slim taper"kaan ollut mukava käteen. Parasta mennä kauppaan ja kokeilla ihan käytännössä kännyyn.
 
Gibson Faded 50' kaulan ohentamisesta puhuin ammattilaisen kanssa ja hintaa sille pelkälle hinkkaamiselle tulee nopsasti € 200 ja itse saa vielä tehdä loppuvärityksen ja lakkauksen. Vois olla mukavakin mutta kun on ulkona alkuperäisten speksien, niin onhan se sitten monen mielestä pilattu.

Osterin kanssa samoilla linjoilla.. Liikkeeseen testaamaan millanen on slim tapper ennen kuin tilaa yhtään mitään :)
 
Tapperi on kummiskin aika läskikaula verrattuna johonkin japanian jaksoniin.. Vanhempaan js:ään paksuudelta menee aika yksiin.. Toisaalta jos lapion koko alkaa olemaan reilua 11 niin suosittelen testaamaan myös muitakin kaulaprofiileja.

Olen jo testaillut paria yksilöä, ja onhan se niin että ei jaskoille noilla kauloilla pärjätä eikä tämä nakkisormi tiluta semmoisella senkään vertaa kuin edellä mainitulla kilpailijallaan.
 
Mutta tässä ei olekaan kysymys mistään siirtymisestä kalustosta toiseen, kunhan nyt haluaisin työkalujen joukkoon yhden "erilaisen" välineen sekä "sivistää" itseäni tutustumalla eri "kitarakulttuureihin" ja löytää vastaus siihen että miltä tuntuu olla Ace Frehley, Tom Keifer tai Gregory House.... :)
 
Olisi kuitenkin hyvä että nyt mahdollisesti hankittavan "Ison G:n" kaula olisi ohkoisimmasta päästä tarjonta huomioiden jottei heti kärkeen syntyisi aivan väärää ja huonoa kuvaa kyseisestä soitinmerkistä.

zedder: Olen jo testaillut paria yksilöä, ja onhan se niin että ei jaskoille noilla kauloilla pärjätä eikä tämä nakkisormi tiluta semmoisella senkään vertaa kuin edellä mainitulla kilpailijallaan.
 
Mutta tässä ei olekaan kysymys mistään siirtymisestä kalustosta toiseen, kunhan nyt haluaisin työkalujen joukkoon yhden "erilaisen" välineen sekä "sivistää" itseäni tutustumalla eri "kitarakulttuureihin" ja löytää vastaus siihen että miltä tuntuu olla Ace Frehley, Tom Keifer tai Gregory House.... :)
 
Olisi kuitenkin hyvä että nyt mahdollisesti hankittavan "Ison G:n" kaula olisi ohkoisimmasta päästä tarjonta huomioiden jottei heti kärkeen syntyisi aivan väärää ja huonoa kuvaa kyseisestä soitinmerkistä.
 
Itekkin jaskan ja härvelin nimeen vannovana menin ostamaan 50's tributen varakitaraksi. Kävi että jaskat lähti maailmalle ja charvel jäi tilu kitaraksi seinälle. Mietin ostaessa mahtaakohan 50 kaula olla liian paksu, muttei se haitannut vaan oli parempi.
 
Ensimmäistä kertaa pääsin kunnolla testaamaan koko kitaraa meidän keikalla.. Kitara toimi hyvin ja viimisiin vetoihin nappasin charvelin.. Oli muuten aivan saakelin painava tuon gibsonin jälkeen.
 
E: Kannattaa piruuttaan siis testata muutkin kun tuo 60's slim tapper.. :)

Olen aiemminkin todennut tämän. Mutta ohkainen kaula on peukalolle myrkkyä pidemmän päälle. Itsekin olen todella nakkisorminen ja silti nyttemmin sinut esim PRSn Wide-Fat-profiilin kanssa. Omalla kohdalla olennaisempaa on lyhyt skaala, tietyntyyppiset nauhat ja riittävän ohuet kielet.

AngieRainbow: Slim 60s=ohut ja Rounded 50s=paksu.
 
Sanoisin, että 60's Slim taper on todella ohut ja 50's Rounded ainoastaan ohut. Kumpikaan noista ei ole erityisen paksu.
 
'59 Rounded alkaa olla semmoinen "normaali, mukava ja pyöreä" - ja jos oikein kunnon tuhtia kaulaa haluaa, niitä löytyy eritoten '58 Reissueista.

Jucciz: Sanoisin, että 60's Slim taper on yleisnimitys useammalle erilaiselle kaulalle Gibsonin mallistossa. Esim. Midtown Customissa ja LP Stankussa 2012 on kummassakin 60's-kaula ja ne ovat hyvin, hyvin erilaisia. Toki jälkimmäisessä se on myös asymmetrinen, mutta ei se ero pelkästään siinä ole. MT Customin kaula oli oikeasti ihan hemmetin ohut, LP:ssä se on jo vähän fiksumpi omaan käteen.

Vladi: yleisnimitys useammalle erilaiselle kaulalle Gibsonin mallistossa. Esim. Midtown Customissa ja LP Stankussa 2012 on kummassakin 60's-kaula ja ne ovat hyvin, hyvin erilaisia. Toki jälkimmäisessä se on myös asymmetrinen, mutta ei se ero pelkästään siinä ole. MT Customin kaula oli oikeasti ihan hemmetin ohut, LP:ssä se on jo vähän fiksumpi omaan käteen.
 
Njoo. Onhan noissa myös ihan kitarakohtaisia heittoja ja ihan tietoisia eroja eri kitaramallien kohdalla. Lisäksi eri valmistusvuosina noissa on ollut selkeitä eroja. Kumminkin, jos otetaan saman vuoden Les Paul, on kaulojen paksuusjärjestys todennäköisimmin ohuesta paksumpaan 60's Slim taper > 50's Rounded > '59 Rounded > "R8:n kaula, mikä se sitten onkaan nimeltään".
 
Mulla oli pari vuotta sitten yksi hieno ja hyväsoundinen ES-335, mutta sen 60's Slim taper -kaula oli yksinkertaiseti liian litteä eikä soitin jäänyt taloon, vaikka kuinka yritin opetella tykkäämään siitä. Vielä joskus '59 Reissue ES-335 tai sitten se Fat neck -malli...

Jucciz: Sanoisin, että 60's Slim taper on todella ohut ja 50's Rounded ainoastaan ohut. Kumpikaan noista ei ole erityisen paksu.

'59 Rounded alkaa olla semmoinen "normaali, mukava ja pyöreä" - ja jos oikein kunnon tuhtia kaulaa haluaa, niitä löytyy eritoten '58 Reissueista.
 
Näinhän tämä aikuisten keskuudessa menee ;)
 
Vielä joskus '59 Reissue ES-335
 
I hear you man...
 
Etkös sä ole haaveillut myös tommosesta: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=787072
 
Mä voisin ottaa yhden R7 Gold Topin.

Mitäs mieltä asiantuntijat on kaulan paksuuden suhteesta kitaran sointiin, sustainiin, soinnin syttymiseen ja muuhun vastaavaan?

LaMotta: Mitäs mieltä asiantuntijat on kaulan paksuuden suhteesta kitaran sointiin, sustainiin, soinnin syttymiseen ja muuhun vastaavaan?
 
Paksummassa on paksumpi soundi.

Eräs koulukunta painottaa nimenomaan sitä että kitaran soundin suurin merkitys on kaulassa. Itse en ole sen kummempia empiirisiä tutkimuksia asiasta tehnyt, kun on nuo kepakot yleisesti ja eri merkeiltään olleet ihan yksilötarkastelun kohteena. Se joko soi hyvin tai se soi huonosti ja soundi on sellainen tai tällainen. Miellyttää tai ei miellytä.
Olen kyllä valmis kuulemaan kaula-asiasta tarkemmin, kiinnostaahan tuo näkemys joo.

Minusta tässä on hieman kummallisia piirteä kun Gibsonin kaulan paksuutta verrataan Jacksonien ja Ibanezien kaulaprofiileihin. Soitettavuuden kannalta on myös sillä kitaran muodolla tietty merkitys sille millainen se on hihnan kanssa ja ilman hihnaa soittaa. Tällöin ei pelkkä kaulan millin ohkaisempi rakenne suuntaan tai toiseen ole välttämättä se olennaisin tekijä.
 
Gibsonissa on käsittääkseni myös kanttikkaammat nauhat kuin mitä Jacksonin ja Ibanezin kitaroissa yleensä on. Ainakin omassa Flying V kitarassani on kantikkaammat nauhat kuin Jacksoneissa joita minulla on joskus ollut. Jacksoneissa nauhojen muoto on lähempänä Fenderiä. Toki Custom Shop pajan Jacksoneita saa ihan millaisilla nauhoilla haluaa. Tämä nauhojen erilaisuus on minusta kuitenkin suurempi juttu kuin se kaulan paksuus/ohkaisuus.
 
Gibson Les Paul kitarat ovat muutenkin ehkä enemmän toisen tyyliseen musiikkiin tarkoitettu, että jos niiden kaulasta ei tykkää niin miksi silloin edes ostaa sellaista. Les Paulia on kuitenkin saatavilla monenkinlaisilla kaulamitoilla , että siihen ei voi oikein muuta ratkaisua sanoa kuin että niitä kannattaa kokeilla. Toki voi kysyä neuvoa minkälaisia ne ovat ,mutta joskus voi aika erilainenkin soitin mitä on aikaisemmin soittanut tuntua hyvältä. Gibsonissa on myös lyhyempi skaala kuin Jacksoneissa/ibanez kitaroissa, vaikka niitäkin kyllä on tehty 24,75 skaalalla.
 
Kitarat ovat myös sellaisia ,että kaksi täsmälleen samanlaista soitinta voivat olla täysin erituntuisia kädessä ,vaikka ne olisivat muuten ihan samoja kitaroita. Tämä ei johdu siitä että Gibsonilla olisi niin kauheita laatueroja vaan ihan kaikilla soittimilla on tämä sama piirre.
Jos on aikaisemmin soittanut Randy Rhoads mallia ,jossa muuten oli alkujaan Grover Jacksonin tekemissä kitarassa Gibsonin tyyliset nauhat (siis ne originaalit Randy Rhoadsille tehdyt kitarat), niin ne ovat soittotuntumalta muutenkin niin erilaiset verrattuna Les Pauliin että pelkkä kaulan profiili ei kerro kaikkea.
 
Kaikki soittimet kannattaa kokeilla ennen ostamista ja ainakin Kitarapajalla on suuri valikoima monenkin mallisia Les Paul ja muitakin Gibson kitaroita. Se matka voi maksaa kyllä itsensä takaisin kun pääsee kokeilemaan monien joukosta mikä tosiaan istuu omiin käsiin kaikkein parhaiten.
Soittimissa on myös yksilöitä ja nämä eivät aina osu kohdalle jos kitaran tilaa Thomannilta tai jostain vastaavasta. Kitarapaja säätää myös sen haluamasi soittimen sellaisille kielille kuin haluat ,tämäkin on ihan hyvä juttu.

Gibson Les Paul -hankintaprosessini on toivoakseni ensi viikon loppuun mennessä loppuun käsitelty, sillä aikani tilannetta ja tarjontaa ihmeteltyäni tilasin mielestäni viksun näköisen ja ehkä jopa edullisenkin ylivuotisen eli 2012 mallivuotta edustavan Studio:n, jossa pitäisi olla 60s slim taper -kaula. Kyseinen kitara on ns. B-stock yksilö, syyhän siihen eli asiakaspalautukseen voi olla mikä hyvänsä. Mikäli kapineessa on oikeasti vikaa on toki mahdollista että siitä tulee C-stock. Toivon kuitenkin että T-kauppa on tarkistanut tuotteen ennen lähetystä.
 
Oli miten oli, niin olen kyllä varautunut edulliseman pään Gibsoneita koskevia kirjoituksia luettuani siihen, että ennenkuin voi kirjoittaa threadiin "Omistan Gibsonin ja kaikki on hyvin" on ehkä täytynyt tarttua viilaan ja ruuvimeisseliin.
 
Jännityksellä mutta melko avoimin mielin jään odottamaan että mitä sieltä oikein tulee... Tuskinpa tulen kuitenkaan yksinomaan siirtymään Gibson -kalustoon, teenpähän vain matkan vieraaseen maailmaan...

zedder: Gibson Les Paul -hankintaprosessini on toivoakseni ensi viikon loppuun mennessä loppuun käsitelty, sillä aikani tilannetta ja tarjontaa ihmeteltyäni tilasin mielestäni viksun näköisen ja ehkä jopa edullisenkin ylivuotisen eli 2012 mallivuotta edustavan Studio:n, jossa pitäisi olla 60s slim taper -kaula. Kyseinen kitara on ns. B-stock yksilö, syyhän siihen eli asiakaspalautukseen voi olla mikä hyvänsä. Mikäli kapineessa on oikeasti vikaa on toki mahdollista että siitä tulee C-stock. Toivon kuitenkin että T-kauppa on tarkistanut tuotteen ennen lähetystä.
 
Oli miten oli, niin olen kyllä varautunut edulliseman pään Gibsoneita koskevia kirjoituksia luettuani siihen, että ennenkuin voi kirjoittaa threadiin "Omistan Gibsonin ja kaikki on hyvin" on ehkä täytynyt tarttua viilaan ja ruuvimeisseliin.
 
Jännityksellä mutta melko avoimin mielin jään odottamaan että mitä sieltä oikein tulee... Tuskinpa tulen kuitenkaan yksinomaan siirtymään Gibson -kalustoon, teenpähän vain matkan vieraaseen maailmaan...
 
Laita sitten fiiliksiä tänne, kun olet kitaran saanut.

Sain tänään haltuuni tilaamani LP Studion. Kävi ilmi että se onkin 2013 -mallia, näin kertoo lavan takana oleva leima. Sillä tuskin on kuitenkaan mitään merkitystä.
 
Piippuavaimella oli tosiaan heti käyttöä, kaularauta oli aivan liian kireällä.
 
Hiukan huvittavaa on se että rungon takana kaulan liitoksen kohdalla musta maali on "karannut" vähän rajastaan kuin amatöörin autonmaalaushommissa.
 
Kaulan profiili ja paksuus tuntuvat varsin mukavilta ja massaa soittimelle on kertynyt 3,75 kg.
 
Hassua on se että tarkastuskortin "Inspected by" -kohdassa ei ole kenenkään puumerkkiä vaikka eri tarkistuskohtien laatikot onkin jonkun kynällä merkitty. "Packed by" -rivillä on sentään jonkun harakanvarpaat. Selvää on että kyseinen soitinyksilö häviää viimeistelyssään 600 euron intialaiselle Jacksonille. Ehkei kukaan uskaltanut tunnustaa tarkistaneensa tätä kyseistä keppiä...
 
Oli miten oli, niin kyseisellä soittimella soittaminen tuntuu aika luontevalta ja lisäksi se muistuttaa aavistuksen verran Ace Frehley:n 70 -luvun alkupuolella käyttämää tobaccoburst -LP:tä, mikä on kiva juttu. Lisäksi se tuoksuu Wunderbaumille. Saa nyt nähdä miten se saa syötyä soittoaikaa jaskoiltani...

Kun nyt olen joitakin viikkoja soitellut tuolla LP Studiolla, niin eräs asia on tullut selkeästi esiin. Vaikka kitara soikin "kauniisti" ja pitkään ja se on pelkistetyn ja hiukan antiikkisenkin ulkomuotonsa vuoksi raikas poikkeus kitaroideni joukossa, niin se surettaa kun sillä ei "pysty" soittamaan kaikkea mitä haluaisi; otelaudan yläpään tavoittelussa on jotakin samaa kuin porkkanassa jota roikutetaan aasin turvan edessä...lähellä mutta tavoittamattomissa.
 
Miksi ihmeessä Gibsonin ainoa vastaus tähän "ongelmaan" on Axcess, jonka hinta hipoo pilviä? Luulisi että muuten perinteikkäältä näyttävällä mutta kaulaliitoksensa osalta modernisoidulla Les Paul:illa olisi kysyntää ja markkinat valmiina edullisemmassakin segmentissä.
 
Varmaankin omaksumalla jonkin toisenlaisen soittotavan, harjoittamalla ranneakrobatiaa sekä kiristämällä hihnaa huomattavasti (jolloin tosin plektrakäden puolella tulisi esiin uusia ongelmia) olisi mahdollista kesyttää tavallinenkin LP, mutta kun sitä haluaisi keskittyä itse soittoon eikä soittimen ominaisuuksien kompensointiin.
 
On se ihan kiva että soitinreservissä on yksi Gibson LP, mutta tuontapaiset haittatekijät varmistavat sen että lisää en niitä hanki.

zedder: Kun nyt olen joitakin viikkoja soitellut tuolla LP Studiolla, niin eräs asia on tullut selkeästi esiin. Vaikka kitara soikin "kauniisti" ja pitkään ja se on pelkistetyn ja hiukan antiikkisenkin ulkomuotonsa vuoksi raikas poikkeus kitaroideni joukossa, niin se surettaa kun sillä ei "pysty" soittamaan kaikkea mitä haluaisi; otelaudan yläpään tavoittelussa on jotakin samaa kuin porkkanassa jota roikutetaan aasin turvan edessä...lähellä mutta tavoittamattomissa.
 
No, helpomminhan tuonne 22. nauhalle Gibsonilla pääsee, kuin noilla Jaksonin suunnikkailla.. Että olet tekemässä ns. "Krice-syndroomaa" nyt tuosta itselles. Pientä treeniä, ja porkkanaa käteen vaan. =)
Ihan mauserilla eli tönärillä mittailet, niin kyllä siinä huomattavasti vähemmän sitä "ulottumaa" tarvitsee kuin noilla suunnikkailla, joissa se runko jo tulee huomattavasti möhkäleempänä sitä otetta haittaamaan. Ihme, etteivät ne ole jo siellä Jaksonnilla jo lähteneet tuota muutamaan, esimerkiks tuohon Ibanezin wanhan ProLine -rungon suuntaan, jossa tuo älyttömän näköinen viiste on leikattu pois. Lienee joku suunnikkaan symmetriaa turmeleva näkökohta tuossa, nimittäin luulis kysyntää moisilla modernisoiduilla kitaroilla olevan? Samalla vois tuon idioottimaisen rungon "takapiikin" josta ei ole mitään hyötyä, pelkästään haittaa, poistaa kokonaan. =)
Jos jollain kitaralla ei omasta mielestä "pysty" soittamaan, ei sellainen ole hyvä, eihän? =)
 
Tai sitten pitää hommata se Access, jos se on se "ainoa oikea ja hyvä"... ;)