Kitarat: kitarakamat ›

JohnPatrick: Onpas tullut mukavasti juttua ja paljon ehdotuksia kaikennäköisestä...
 
Soittelin jälleen tänään Tokailla ja näyttäisi kyllä siltä, ettei vahvistimen ja pedaalien säätämisellä oikein saa toivottua lopputulosta vaan soundi on edelleen turhan bassoinen ja epäselvä. Kokeilin jopa bassosäädöt nollassa vahvistimesta ja siltikin sitä riitti! :D
 
Jollakin tapaa Tokain soundi on "tukossa" ihan miedoillakin rosoilla jne.
 
Joku mainitsi kitaran potikat ym. Niistä en tiedä, mitä on syönyt, mutta voisi olla paikallaan tarkistaa asia. Samoin mikkien korkeussäätöä voisin kokeilla, mutta sen isommat kikkailut ja "ruuvien purkamiset" jääköön vielä tässä vaiheessa...
 
Mikit liian lähellä kieliä. Korostaa bassoja ja tappaa dynamiikan.

mattim: Mikit liian lähellä kieliä. Korostaa bassoja ja tappaa dynamiikan.
 
Enempi ykskelaisten 'ongelma', mutta on vahvat passiivihumbuckeritkin on ilmeisesti mahdollista tunkea liian lähelle. Sikspä tuo mun nyrkkisääntö onkin hyvä lähtökohta, se ei ole liian lähellä. Jos mikki samalla ohjeella pitää pistää 2 millin sijaan 5 millin päähän kielistä jotta tone miellyttää, ei ole soittajalla/kitaraan sopiva mikki silloin kyseessä.
 
-Frankster

Frankster: Jos mikki samalla ohjeella pitää pistää 2 millin sijaan 5 millin päähän kielistä jotta tone miellyttää, ei ole soittajalla/kitaraan sopiva mikki silloin kyseessä.
 
Jos tone miellyttää, mikki on sopiva. Aina. Riippumatta siitä miten ja kuinka korkealle mikki on asennettu.

Numb: Jos tone miellyttää, mikki on sopiva. Aina. Riippumatta siitä miten ja kuinka korkealle mikki on asennettu.
 
Totta kyllä, kun luen tuon oman viestini uudestaan.
 
I stand corrected :)
 
Oma ajatus olis vaan siinä vaiheessa että sopivampiki mikki tarkotukseen löytyy, jos se niin kauas on ruuvattava. EDIT: humbuckeri siis, esim. että mikki on liian kuuma ja tarpeeksi hiljainen ulostuloltaan vasta tuolla etäisyydellä. Ykskelaset on oma maailmansa.
 
-Frankster

Jos mikki on "kuuma" runsaan käämimäärän vuoksi, ei siitä saa kirkasta/selkeää vaikka kuinka kauas ruuvaisi. Rinnankytkentä auttaa hieman, kuten edellä on jo kerrottu. Mutta ei sekään ihmeitä tee.

MarkoA: Rinnankytkentä auttaa hieman, kuten edellä on jo kerrottu. Mutta ei sekään ihmeitä tee.
 
Kyllä se Painkillerin tapauksessa ainakin muuttaa soundia jokseenkin täysin erilaiseksi. Sanoisin jopa että soundi muuttuu tikkumaiseksi ja heleäksi.

Ok, joka wanhoja muistaa, sitä tikulla silmään.... Itse olin samassa tilanteessa pari vuotta sitten. Oma ratkaisuni oli Duncanin Antiquity mikit.
 
Tässä linkki Prostator -kirjoitukseni
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=45212&o=0
 
Tonepotikoiden arvot kannattaa samalla pudottaa arvoon 10nF tai jopa vieläkin pinemmäksi. Sen jälkeen toneista tulee käyttökelpoisia, sillä eivät täysin demppaa mikkejä. Kokeilu on ainakin halpa (alle euron testi).
 
Onnea etsintään! (Sitäkin pikkuisen tarvii)

Tuli sitten itsekin hommattua käytetty Tokai LC-85 muiden lespojen, stratojen, superstratojen sekä hevisuunnikkaiden jatkoksi. Käsittääkseni kyseisessä yksilössä on sen orkkis PAF:it. Olen tässä koko illan nysvännyt sen elektroniikan kanssa. Eilinen ilta (ja yö) meni putsaamisessa (otelaudan edellinen käsittely oli tehty ilmeisesti oluella...;) sekä kaularaudan ja tallan säädöissä. Helvetin hyvä tuli:)
 
Tallamikki kuulosti kumman hiljaiselle. Syy oli aika lailla normi: pieni maadoitushäikkä, joka korjaantui vähän maajohtoja taivuttelemalla erilleen toisistaan ja muista. BTW, asia on aina syytä tarkistaa, jos joku volumepotikka (BTW, potikat 500k) vähänkään rahisee tai pätkii (esim. sitä naputettaessa/painellessa) tai ei säädä volumea tasaisesti. Lisäksi yksi eristesukanpätkä oli irti, mikä aiheutti pikkuisen häiriöitä ja ehkä sotki soundia.
 
Kun sain kaiken mikkien etäisyyksiä mukaan lukien omaan makuuni kohdalleen ja vähän soiteltua komppia ja tilua, niin otin pari muuta lespaani vertailuun. Molemmat käteen sattuneet ovat Gibsoneita. Toisessa on P90-mikit ja toisessa T490/498 -yhdistelmä. Vahvistimena tässä "testissä" Mesan Stiletto, eli bodattu Marsu-soundi, gainit noin klo 13 (vähän vaille), muut (BASS, MID, TRE ja Presence klo 12). Kaappina 4x12 Marsu G12T-75 -elementeillä sekä Kochin keinokuorma. Otin kattaukseen mukaan vielä MXR:n Jack Wylde -overdriven (ihan snadisti gainia, paljon tonea ja level kaakossa).
 
Tuosta joukosta suosikkini on edelleen se P90-mikeillä varustettu Gibson (hyvin toimii myös kunnon mättämisessä). Jospa Tokaihinkin vaihtaisi sellaiset... Olisi mielenkiintoista kokeilla, sillä välttämättä ei toimisikaan... tai sitten toimisi mutta loputulos olisi varsin erisävyinen soundi kuin tuossa Gibsonissa?? Nimittäin, kyseinen Gibson (Classic Custom) on varsin kevyt, kun taas tuo Tokai painaa "tonnin". Kyseistä ominaisuutta alleviivaten, Tokaissa on myös vähän jykevämpi kielisetti.
 
Tuskin vaihdan Tokaihin P90-mikkejä, koska juuri siksi kitaroita on kiva olla niin paljon, että saa fiilistellä erilaisilla mikeillä, puilla, tallaratkaisuilla, kielenpaksuuksilla jne. jne.
 
Jotkut paremmin erottelevat humpparit tuohon Tokaihin tosin voisi vaihtaa. EMG-aktiiveilla varustettuja lespoja on jo kaksi, joten ei niitä. Mitä muuta voisi harkita? Se mitä jatkuvasti haen, on "kuolleet herättävä ja ne uudelleen tappava" soundi, joka on kuitenkin mahdollisimman erottelva ja leikkaava (mihin tarkoitukseen tuo Stiletto muuten on omiaan).

RaskasMielinen:
 
...Tuskin vaihdan Tokaihin P90-mikkejä, koska juuri siksi kitaroita on kiva olla niin paljon, että saa fiilistellä erilaisilla mikeillä, puilla, tallaratkaisuilla, kielenpaksuuksilla jne. jne..
 
Mutta mites olis p-90 simulaatiot eli humpparinkokoiset? Vaikka BKP:n Mississippi Queenit? =)

Tänään sitten säätelin mikkien korkeuksia ja kyllähän sillä oli paljon vaikutusta, mutta jollakin tapaa siinä perussoundissa säilyy tietynlainen epämääräisyys ja muhjuisuus, mikä tökkii pahasti. Ja soundi on selvästi moderni luonteeltaan, mikä ei ole nyt haettava juttu vaan semmosta rouheeta erottelevaa 80's rokkisoundia pitäisi saada! :D
 
Ruuvailin takalevyt auki ja katselin sisälmyksiä ja siellä näytti olen 500K potikat, mutta kytkentöjen oikeellisuudesta en osannut lonkalta sanoa paljoa. Näytti olevan ok.
 
Sovin erään kitararakentajan kanssa, että katsellaan ensi viikolla kitaraa ja mietitään yhdessä vähän, mitä sille voisi tehdä, jotta päästäisiin haluttuun suuntaan homman kanssa. Päivitellään sitten miten kävi...

Täällä foorumilla näyttää olevan ties kuinka monta ketjua aiheesta: mitkä mikit vaihtaisin siihen ja tähän skebaan. Sitten kukin tarjoaa omia suosikkejaan. Samalla kaavalla mennään aina uudestaan ja uudestaan.
 
Olisiko nyt kuitenkin niin, että Tokai LC-85:n tonaalinen perussoundi on raskaista puista johtuen varsin bassokorostunut, jota joku siitä pitämätön luonnehtisi ehkä tunkkaiseksi ja joku siitä pitävä vaikka tummaksi? Jollain mikeillä se ehkä on vähemmän tunkkainen/tumma mutta jos haluaa selvästi kirkkaampaa ja erottelevampaa soundia, niin pitää vaihtaa koko keihäs??
 
Minun on vain vaikea uskoa, että Painkillerit olisivat tunkkaiset, siis sillä perusteella mitä olen lukenut. PAF:eista (edit: laaja käsite ehkä mutta mielikuvissani tarkoittaa lähinnä pienehkötehoista humpparia, jossa on haettu "vintage-soundia") minulla ei ole aikaisempaa kokemusta eikä edes käsitystä, eli en osaa sanoa miltä oman niillä varustetun yksilöni "pitäisi" kuulostaa. Osaako joku - ja verrattuna mihin???
 
Omassa aikaisemmassa postauksessani luettelin tarkkaan millaisessa setupissa maistelin/testailin/vertailin omaa yksilöani. Kitara ja sen mikit ovat toki tärkeä osa soundia mutta kuitenkin vain osa sitä. Viikonlopun aikana kokeilen yksilöäni myös muiden vahvistimien, kaappien jne. kanssa eri EQ-säädöillä etsien tiettyä soundia.
 
Äkkiä ajatellen poikkeuksellisen tumma perussoundi (jos nyt siitä siis on edes kyse) voi olla myös hyväkin lähtökohta, sillä eipä ainakan tarvitse pahemmin korostaa bassoja, joiden korostaminen hautaa usein alleen kaiken erottelevuuden tehden soundista mössöä. Täytyy toki kokeilla myös skoopatulla soundilla:D
 
P.S. Aloittajalle: miten järeä kielisetti siinä sun yksilössä on ja millä kieliseteillä yleensä olet soittanut muita kitaroita?

RaskasMielinen: Olisiko nyt kuitenkin niin, että Tokai LC-85:n tonaalinen perussoundi on raskaista puista johtuen varsin bassokorostunut, jota joku siitä pitämätön luonnehtisi ehkä tunkkaiseksi ja joku siitä pitävä vaikka tummaksi? Jollain mikeillä se ehkä on vähemmän tunkkainen/tumma mutta jos haluaa selvästi kirkkaampaa ja erottelevampaa soundia, niin pitää vaihtaa koko keihäs??
 
En usko että tuo perussoundin bassovoittoisuus johtuu raskaista puista. Omassa telemasterissani on humbuckerin kokoiset P90:set eikä soundi kitaran huomattavasta painosta ja mahonkirungosta huolimatta ole lähellekään bassovoittoista. Tosin omassani on paksu vaahterakaula mikä varmasti soundiin vaikuttaa. Mutta väittäisin että jos tokaihin ne humbuckerit vaihtaa vaikkapa humbuckerin kokoisiin P90:siin niin saa sitä kirkasta ja erottelevaa soundia. Esimerkkeinä nyt vaikkapa Phat Cat ja Mississippi Queen, molemmat toimivat mielestäni todella hyvin myös raskaassa junttauksessa.

Gabe: En usko että tuo perussoundin bassovoittoisuus johtuu raskaista puista. Omassa telemasterissani on humbuckerin kokoiset P90:set eikä soundi kitaran huomattavasta painosta ja mahonkirungosta huolimatta ole lähellekään bassovoittoista. Tosin omassani on paksu vaahterakaula mikä varmasti soundiin vaikuttaa. Mutta väittäisin että jos tokaihin ne humbuckerit vaihtaa vaikkapa humbuckerin kokoisiin P90:siin niin saa sitä kirkasta ja erottelevaa soundia. Esimerkkeinä nyt vaikkapa Phat Cat ja Mississippi Queen, molemmat toimivat mielestäni todella hyvin myös raskaassa junttauksessa.
 
Mitkäs siis olisivat ne kaikkein purevimmat P90-mikit, humppari-kokoisina? Haen siis soundia, joka on on kuin terävä haarukka, jolla revitään nielurisat kurkusta...;/

RaskasMielinen: Mitkäs siis olisivat ne kaikkein purevimmat P90-mikit, humppari-kokoisina? Haen siis soundia, joka on on kuin terävä haarukka, jolla revitään nielurisat kurkusta...;/
 
Esim aloittajan Painkillerit rinnankytkettynä humpparina, eivät ole kuitenkaan P90t.

RaskasMielinen: Mitkäs siis olisivat ne kaikkein purevimmat P90-mikit, humppari-kokoisina? Haen siis soundia, joka on on kuin terävä haarukka, jolla revitään nielurisat kurkusta...;/
 
Duncan Distortion. Aika lasimurskaa, en diggaa itse, mutta tekee hyvin sen mihin tarkoitettu.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hybZhsfXhas siitä kuuntelemaan duncanien eroja.

Spike: Duncan Distortion. Aika lasimurskaa, en diggaa itse, mutta tekee hyvin sen mihin tarkoitettu.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hybZhsfXhas siitä kuuntelemaan duncanien eroja.
 
Jos pitää herättää ja tappaa kuolleet, niin keraaminen warpig.

Spike: Duncan Distortion. Aika lasimurskaa, en diggaa itse, mutta tekee hyvin sen mihin tarkoitettu.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hybZhsfXhas siitä kuuntelemaan duncanien eroja.
 
Erittäin hyvä rähinämikki, komps.
 
Jonkun tosi kirkkaan/rapean vahvarin kanssa voi toimia ehkä huonommin, mutta vähän pläskimmällä värkillä tolla saa varsin komeeta räyhää. On muuten vielä hiljasempi hurinoiden suhteen kuin vaikka EMG:t.
 
Torilta 50 egulla pitäs lähteä.

RaskasMielinen: Mitkäs siis olisivat ne kaikkein purevimmat P90-mikit, humppari-kokoisina? Haen siis soundia, joka on on kuin terävä haarukka, jolla revitään nielurisat kurkusta...;/
 
Jos nimenomaan terävää metal soundia haetaan niin tuota BKP Mississippi Queeniä uskallan yhä suositella. Hieman paksumpaa metalliin sopivaa soundia olen kuullut revittävän BKP Stockholmista, vaikka se on edellistä basso/keskiäänivoittoisempi niin yksikelaisen erottelevuus ja P90:sen munakkuus kuuluu selvästi. Erittäin varteenotettava vaihtoehto raskaampaan musiikkiin. Phat Catit toimivat myös, mutta niiden vahvuudet on ehkä enemmän Rock/Hard Rock osastolla. Muitakin loistavia on varmasti olemassa, mutta näistä nyt on omakorvaista kokemusta.
 
e. Linkkiä:
 
https://bareknucklepickups.co.uk/ma … ker_sized_p90s&pickup=stockholm
 
https://bareknucklepickups.co.uk/ma … d_p90s&pickup=mississippi_queen

Frankster: Enempi ykskelaisten 'ongelma', mutta on vahvat passiivihumbuckeritkin on ilmeisesti mahdollista tunkea liian lähelle. Sikspä tuo mun nyrkkisääntö onkin hyvä lähtökohta, se ei ole liian lähellä. Jos mikki samalla ohjeella pitää pistää 2 millin sijaan 5 millin päähän kielistä jotta tone miellyttää, ei ole soittajalla/kitaraan sopiva mikki silloin kyseessä.
 
-Frankster
 
Minulla kuumat passivihumpparit liian lähellä kieliä pistävät yläpään tukkoon, alapää suhteessa korostuu. Saattaa olla aikas tavalla vahvistinsidonnainen tämä myös.

RaskasMielinen: Täällä foorumilla näyttää olevan ties kuinka monta ketjua aiheesta: mitkä mikit vaihtaisin siihen ja tähän skebaan. Sitten kukin tarjoaa omia suosikkejaan. Samalla kaavalla mennään aina uudestaan ja uudestaan.
 
Näinhän se varmaan on, sama kaava toistuu, mutta toisaalta, eikös tällaisen keskustelufoorumin tarkoitus ole juurikin yhdistää niitä ihmisiä, jotka pyörittävät samoja asioita ja ongelmia?. Joku saman ongelman kanssa paininut ja siitä oppinut osaa ehkä jeesata taas seuraavaa...
 
Olisiko nyt kuitenkin niin, että Tokai LC-85:n tonaalinen perussoundi on raskaista puista johtuen varsin bassokorostunut, jota joku siitä pitämätön luonnehtisi ehkä tunkkaiseksi ja joku siitä pitävä vaikka tummaksi?
 
Tämä voi olla myös totta. Talosta löytyy stratocaster ja voi olla, että korvat ovat virittyneet siihen soundimaailmaan niin paljon, ettei näinkin erilainen kuin Tokai LC-85 meinaa istua itselle. Tosin, soittelin ennen kitaran hankintaa liikkeessä vastaavaa Tokaita alkuperäisillä mikeillä ja sitten toista joillain Duncaneilla, mutta ne olivat kyllä ihan eri soundiset kuin tämä näillä Painkillereillä ja nimenomaan parempia omaan korvaani... Enhän muuten olisi tietenkään ostanut koko kitaraa, jos sen perussoundi olisi ollut jotenkin vastenmielinen! :D
 
Yksi osatekijä on varmasti myös vahvistimeni, joka on kyllä hiukan tummasointinen.