Kitarat: kitarakamat ›

aristoteles666: suosittelen juttelemaan ihmisten kanssa ketkä eli silloin ja soittivat, kyllä ne soitti 12 setillä normaalisti.
 
Anteeksi nyt kauheasti.. Mahdatkos sä Aristoteles666 tuntee esim. sellasta herraa kuin Jimmy Page? Voi olla että on vähän vieras.. No, kuitenkin, hän oli jo sessiokitaristina tunnettu siitä, että pyrki käyttämään (ehkä sitte "epänormaalisti" sinun mukaasi) kovin ohuita kieliä. Oli muuten hankalaa löytää Suomesta 1975 vastaavia kieliä, joita hän käytti, nimittäin Black Diamondin banjokieliä, joista löytyi .007 E-kieleksi.. Silloin tykättiin bendailla, ainakin blues- ja blues-rock -puolella, ja se bendailu ei niin kauhean mukavasti nuorilla sälleillä luonnistunut paksuilla kielillä. Mä en nyt tiedä, mistä sä tuon erityisesti jatsiloodissa käytetyn 12-setin oot päähäsi saanut, mutta itsellä on kyllä sellainen tuntuma, että "normaalisti" kaikki rokkisällit kitaroitansa kielitti korkeintaan kymppisetillä, ysi oli paaljon mieluisempi. Todella kovat kitarasankarit tosiaan laittoi Ekstra-Slinkyt eli kasisetin, jos Ernie Ballin kieliseteistä puhutaan. Juuri niinku McNulty sanoi Slinkyistä ja Super Slinkyistä. Kun sitte bendailu teki tilaa vauhtikikkailuille kitarasankaripuolella, niin kieletkin alkoi paksuuntua..luonnollinen juttu siinäkin mielessä, että nopeissa sormituksissa on edullista, että kielessä on himpun verran enemmän "jämäkkyyttä" ettei se ole epävireisen kuulosta kun vauhdilla pikataan..
Totta kai on hyvä, että on voimakkaat mielipiteet, mutta hiisi, kyllä tässä tapauksessa suosittelisin sinulle, että juttelisit itse niitten ihmisten kanssa, jotka silloin "eli ja soitteli" ettei ihan keksittyjä "tiedonmurusia" tulis niin paljoa jaeltua "ehdottomana totuutena".. Tietty SRV ja muutama muu käytti paksuja ja erittäin paksuja kieliä, sitä tuskin kukaan kiistää -mutta poikkeus ei yleensä muodosta yleistä kantaa..Gaussin käyrällä tässäkin mennään, näet. =)
 
Ja kyllä, tuli jo kuuskötluvun lopussa ihan keikoilla ihmeteltyä kitaroita.. ;)

fox: kielitti korkeintaan kymppisetillä
 
Juu, empäs tiennyt että toi Blackmorekin on jotenkin poikkeeva kun hänestä mainitaan jotta: His strings used during his tenures with Deep Purple and Rainbow were Picato brand (.010, .011, .014, .026, .038, .048) Mistäs tää kyllä ne soitti 12 setillä normaalisti. on tiatona peräisin? Kauheesti noita "epänormaaleilla seteillä" soittavia löytyy 60..70-luvuilta. Vissiin ihan enemmistö?

Les Fender: Juu, empäs tiennyt että toi Blackmorekin on jotenkin poikkeeva kun hänestä mainitaan jotta: Mistäs tää on tiatona peräisin? Kauheesti noita "epänormaaleilla seteillä" soittavia löytyy 60..70-luvuilta. Vissiin ihan enemmistö?
 
Niin no, kyllä mulla sellainen käsitys on, että tollasta settiä käyttelivät.. ja tosiaan, maahantuojan varastolle tehdaskielillä tulleet oli äkkiseltään joko ysi-tai kymppiseteillä. Ei tullu mikrometrillä tsekattua kylläkään, ihan hyppystuntumalla.. Jatkokäsittelyssä sitten noin kuin muistelin..

fox: Niin no, kyllä mulla sellainen käsitys on, että tollasta settiä käyttelivät.. ja tosiaan, maahantuojan varastolle tehdaskielillä tulleet oli äkkiseltään joko ysi-tai kymppiseteillä. Ei tullu mikrometrillä tsekattua kylläkään, ihan hyppystuntumalla.. Jatkokäsittelyssä sitten noin kuin muistelin..
 
Mahdatkos sä Aristoteles666 tuntee esim. sellasta herraa kuin Jimmy Page?
Jimi meets Pete Townshend, Eric Clapton and Keith Richards while he is in the UK. Jimi hears of Ernie Ball lighter gauge strings and subsequently seeks them out on his trips back to the US.
Oli muuten hankalaa löytää Suomesta 1975 vastaavia kieliä
Juu, empäs tiennyt että toi Blackmorekin on jotenkin poikkeeva kun hänestä mainitaan jotta: His strings used during his tenures with Deep Purple and Rainbow were Picato brand (.010, .011, .014, .026, .038, .048
 
kovasti ristiriitaista
pohuin siitä tavallisesta kitaransoittajasta, en ihmisten esikuvista, kuten jimi joka vasta 66 - 67 saa kuulla kielistä joita naapurin mauno oli käyttänyt jo vuosia.

fox: Mä en nyt tiedä, mistä sä tuon erityisesti jatsiloodissa käytetyn 12-setin oot päähäsi saanut, ;)
 
ei ollut leo fenderillä kiire muuttaa straton g kielen magneetin korkeutta kun oli sen tehnyt punotulle.
eipä se korjannut sitä kun vasta G&L :ssä

aristoteles666:
kovasti ristiriitaista
pohuin siitä tavallisesta kitaransoittajasta, en ihmisten esikuvista, kuten jimi joka vasta 66 - 67 saa kuulla kielistä joita naapurin mauno oli käyttänyt jo vuosia.
 
Kerropa lisää.. 8)

kyllä ne 9-10 setit yleistyi vasta 60-70 luvun vaihteessa kun ihmiset lukivat em tyyppien soittavan ohuilla kielillä. kauppoihinkin ne tuli yleisesti vasta 70 luvun alussa.

Sanotaan nyt vaikka niin, että Amerikan puolella käytettiin 60-luvulla yleisesti punomattomalla g:llä varustettuja ohuehkoja kielisettejä ja niitä myös sai tavallisista musakaupoista.
 
Se, että nimimiehetkin vanhalla mantereella joutuivat banjonkielivirityksiin sortumaan ei kerro koko totuutta asiassa. Täällä vaan oltiin myöhässä.

Hendrix käytti aikalailla kauttaaltaan 10 settiä. Pagellä tiedetään olleen jopa 8 ja jopa 7 settejä mutta 9 setti näyttää olevan yleisin hänellä ollut. Pete Townshend käytti vuodesta 64-67 10 settiä ja sen jälkeen kustomoitua 12 tai 13 settiä ja satunnaisesti 10 settejä. 90 luvulla se on soittanu 11 seteillä ja jonkun verran 12/13 seteillä.
Clapton tais 60/70 luvulla soittaa yseillä. Dick Dale on tietääkseni soittanut 15 setillä
 
Kyllä yllättävän moni siihen aikaan ohkasilla seteillä soittanut. Noi paksummat setit on kyllä ollut jazzi ja rootsikamaa.
 
Soitin joskus nuorena kun aloittelin yseillä niinkun varmaan useimmat, mutta aika nopeesti piti alkaa nostaa paksuutta ihan tatsin takia. Sit se soundi kans muuttuu aikalailla yseistä kahteentoista mentäessä, viel punotulla geellä. Siihenkin jää koukkuun :) Ja se fiilis ku paksuil kielil oikein runttasee menemään avosointuja :)
 
Townshend tais jossain haastiksessa muistaakseni kertoa että treenatessa ihmetteli miten ne bendaukset ei vaan riittänyt ja kielet tuntui vaijereilta, mutta kun lavalle pääs ja adrenaliini alko virrata niin niist 12/13 kielistä tuli ihan kuminauhoja.

aristoteles666: kyllä ne 9-10 setit yleistyi vasta 60-70 luvun vaihteessa kun ihmiset lukivat em tyyppien soittavan ohuilla kielillä. kauppoihinkin ne tuli yleisesti vasta 70 luvun alussa.
 
Tehdaskielinä kyllä oli 9-10 settejä, että sekin ehkä siihen "yleistymiseen" vaikutti. Täyty oikein katsastaa yhen merkin tech bulletiinia, ja näkyi noitten normi-sähkiksien kielinä koko sarjassa olleen speksattuna "stings - G-740 L light" omasta "verstaasta".
Kyllä mä kuitenkin muistelisin, että noita 9-settejäkin oli ihan julkisessa myynnissä eri soitinkaupoissa jo niinkin varhain kuin 1966, ainakin mikäli on uskominen yhtä La Bella-kielipakettia, joka on ostettu mainittuna vuonna Linnoston Soitin Oy:sta Tampereelta.

McNulty: Ööö... mistähän lähteestä tämä tieto on peräisin? Kyllä ne 9-setit tunnettiin jo silloinkin. Katsos kun .008 ja .009 olivat ihan yleisesti tunnettuja "mandoliinikieliä" ja valmistusmetodi sama kuin muillakin punomattomilla kielillä.
 
Suosittelen lukemaan R.H. Siminoffin kirjallisuutta aiheesta.
 
Ehkä viestini oli epäselvästi muotoiltu. Tarkoitus kun oli sanoa 60-luvun alussa ja sitä ennen. James Burton joissain lähteissä mainitaan yhdeksi ensimmäisistä banjonkieliviritelmiä tehneeksi. Ja jos halutaan lähdettä halutaan niin tässä pätkässä Hank Marvin sanoo kehittäneensä kampityylinsä, kun sen ajan kieliä oli raskas bendailla. http://www.youtube.com/watch?v=XVD2SvVEwEs
 
Edittiä: Mutta miksi täällä alkoi jauhaminen Pageista ja Claptoneista? Kun alkuperäinen viestini viittasi enemmän siiten että onko Teppo Tavis voinut vuonna -65 katsella kun hyllyt ovat pullollaan 8-settiä kymmeneltä eri valmistajalta?
 
baba o riley:
Clapton tais 60/70 luvulla soittaa yseillä. Dick Dale on tietääkseni soittanut 15 setillä

 
Claptonin kirjassa oli jotain tästä kieliasiasta. Tarkoista paksuuksista ei puhuttu, mutta taisi jopa toimittaa George Harrisonille ohuita settejä, kun niitä ei Englannissa joka paikasta saanut.

padaa@dadaa!:
Edittiä: Mutta miksi täällä alkoi jauhaminen Pageista ja Claptoneista? Kun alkuperäinen viestini viittasi enemmän siiten että onko Teppo Tavis voinut vuonna -65 katsella kun hyllyt ovat pullollaan 8-settiä kymmeneltä eri valmistajalta?
 
Ei, vaan alkuperäinen viestishän käsitteli Vibrolan kestoa? Ei siinä ollu Teppo Taviksesta puhetta, sen sijaan A.-666 puhui "naapurin maunosta".. Tulee tuosta mieleen, että onko tuplat vai identiteettikriisi?? =)
Eikä täällä sen kummemmin oo "jauhettu Pagesta", on vain jatkettu keskustelua, että sellasta. Alunperinhän tuo Vibrola-kysymys tuli jo selvitettyä, jos et huomannut. Sen jälkeen on tosiaan keskustelua käyty eri paksuisista kieliseteistä.
Kasisettiä ei kyllä sinun alkuperäsestä postauksesta löydy. Saati pohdintaa niiden saatavuudesta.

fox: Ei, vaan alkuperäinen viestishän käsitteli Vibrolan kestoa? Ei siinä ollu Teppo Taviksesta puhetta, sen sijaan A.-666 puhui "naapurin maunosta".. Tulee tuosta mieleen, että onko tuplat vai identiteettikriisi?? =)
Eikä täällä sen kummemmin oo "jauhettu Pagesta", on vain jatkettu keskustelua, että sellasta. Alunperinhän tuo Vibrola-kysymys tuli jo selvitettyä, jos et huomannut. Sen jälkeen on tosiaan keskustelua käyty eri paksuisista kieliseteistä.
Kasisettiä ei kyllä sinun alkuperäsestä postauksesta löydy. Saati pohdintaa niiden saatavuudesta.
 
No, joo edellisessä tuli lisättyä hieman uuttakin mukaan. Eli otetaan alkuperäinen kysymys uudestaan uudelleen muotoiltuna:
 
"Kun Gibson Virborala esiteltiin vuonna 1962, markkinoitiinko sitä nimenomaan uusille ohuille kielille säädettynä ja suositteliko valmistaja että älä käytä niitä paksuja kieliä joita 50-luvulla käytettiin?"

padaa@dadaa!: No, joo edellisessä tuli lisättyä hieman uuttakin mukaan. Eli otetaan alkuperäinen kysymys uudestaan uudelleen muotoiltuna:
 
"Kun Gibson Virborala esiteltiin vuonna 1962, markkinoitiinko sitä nimenomaan uusille ohuille kielille säädettynä ja suositteliko valmistaja että älä käytä niitä paksuja kieliä joita 50-luvulla käytettiin?"
 
Tottakai sitä on voitu markkinoida ohuempien kielten varjolla. Sen sijaan kielloista tai suositteluista en osaa sanoa... kaikkihan on aina mahdollista.
 
Mutta miusta on kuitenkin kohtalaisen turhaa väittää, ettei 50-luvulla olisi voinut soittaa ohuilla kielillä tai että ainoa vaihtoehto olivat paksut kielet. Kyllä ne tavan taatelintallaajatkin saivat ostettua ohuita kieliä. Kitarankielet kun pohjaavat alunperin banjon ja mandoliinin kieliin (eli jollei myyty Electric Guitar Strings-termillä, niin sitten ostettiin banjonkieliä). Siihen aikaan ei vain ollut miljoonia eri laatuja ja sarjoja, kymmeniltä eri valmistajilta.
 
Muistaakseni eräs 50-luvun pellepeloton, hittinikkari ja kitarasankari (jolle Gibson vuonna '52 lanseerasi signature-mallin) käytteli 10-satsin kieliä. Ettei olis ihan ollut vuodesta '52 lähtien "factory-installoituja" kyseisiin härveleihin? Kettusetä voip muistaakin... mie olen muutamista kirjoista luetun hataran muistikuvan varassa.

McNulty:
Mutta miusta on kuitenkin kohtalaisen turhaa väittää, ettei 50-luvulla olisi voinut soittaa ohuilla kielillä tai että ainoa vaihtoehto olivat paksut kielet.
 
En mä sitä väitäkään, mutta vice versa en kuitenkaan usko että läheskään kaikissa musiikkityyleissä jotka yleensä assosioituvat paksuihin (ja monesti flatwound) kieliin kuten rockabilly ja surf, olisivat soittajat 50-60-luvun taitteessa käyttäneet paksuja kieliä vain senkään takia että erityisesti haluavat soittaa paksuilla kielillä.

padaa@dadaa!: En mä sitä väitäkään, mutta vice versa en kuitenkaan usko että läheskään kaikissa musiikkityyleissä jotka yleensä assosioituvat paksuihin (ja monesti flatwound) kieliin kuten rockabilly ja surf, olisivat soittajat 50-60-luvun taitteessa käyttäneet paksuja kieliä vain senkään takia että erityisesti haluavat soittaa paksuilla kielillä.
 
juu, täsää on tosiaan toinen juttu, että ennen käytettiin enemmän hiottuja kieliä.