Kitarat: kitarakamat ›

Mäkrö: Ei boutique-pedaalissa makseta aina pelkästään komponenteista - nehän maksaa jossain od:ssa varmaan noin 20e kotelo mukaan lukien. Siinä maksetaan siitä kytkennästä. Vähän sama, kuin ostaisit jonkun huippukokin kakun. Eihän ne jauhot ja sokerit maksa kaupassa paljon. Reseptin suhteen asia voikin olla eri juttu.
 
Näin juuri. Eikös esim. Fulltonen OCD:stä ole tehty hiljattain halpa kopio? Pikku-pajojen tehtävänä onkin kehittää uutta ja parannella vanhaa, mitä ns. halpamerkit eivät ehkä tee. Maksetaanhan jossain ohjelmistoissakin monta sataa muutamasta DVD-levystä.

Maksetaanhan jossain ohjelmistoissakin monta TONNIA muutamasta DVD-levystä.
 
Korjasin kattamaan myös esim. CAD-ohjelmia vastaavaksi.

Ja esim. Applen tietokoneet ovat suhteellisesti kalliita verrattuna halpismerkkeihin (samoilla spekseillä ero on usein huomattava), mutta parempi käyttöjärjestelmä (tietysti mielipidekysymys) ja yleinen käytön mukavuus sekä design-viilaus tekevät niistä monella tavalla mukavampia käyttää. Itse en enää vaihtaisi takaisin, vaikka hieman takkiin tuleekin uutta konetta hankkiessa ja se yksi kaveri, jolla on Lidlistä ostettu tietokone, vittuilee aina kun tavataan, ja vaikka voisin teoriassa rakentaa oman Macin osista ja asentaa siihen OS X:n pienellä virittelyllä.
 
En ole tarpeeksi montaa butiikkipedaalia kokeillut että voisin niistä sanoa varsinaisesti juuta tai jaata, mutta jos vaihtoehtona on massatuotettu tehdaspedaali tai innokkaan harrastajan/ammattilaisen käsin tekemä pedaali, ottaisin mieluummin jälkimmäisen. Jo pelkästään sen takia, että tukee pientä yksityisyritystä eikä suurta korporaatiota, ja on siinä kai pieni henkimaailmankin juttu mukana. Jos on itse tyytyväinen niin soittokin kulkee paremmin :)

Midrange:
Onko homma mielestäsi vaan kuluttajien rahastusta vai onko nuo oikeasti jotenkin niin ylivoimaisia soundiltaan että niistä kandee maksaa hirveät hinnat?
 
Ei, mutta ei se olekaan se pointti. Pointti on se, että jos löydät just oikean laitteen niin sehän on ihan samantekevää mitä se maksaa. Samalla tavalla jotkut kaupat pitää hyviä vintagekitaroita ja vintagevahvistimia liikkeessä vähän kalliimmalla, mikä on erinomainen asia, koska ei niitä oo tarkoituskaan myydä ekalle vastaantulijalle joka hakee 'jotain vahvistinta vaan', vaan sillä hinnalla varmistetaan että kun kaveri tietää että on pakko saada se '65 Vibroverb, niin se myös löytyy.
 
(Mä olen ostanut kaikki käytetyt ja tarjouslaareista löytyneet efektipedaalit joihin mulla vain on ollut rahaa vuodesta 1979 alkaen. Nykyään tosi moni on valmis maksamaan mitä tahansa 1960-luvun Maxonin Treble Boosterista - mä ostin niitä 4 kappaletta Orimattilan Musiikin loppumyynnistä 5 markkaa kappale ja ne on ihan kuraa. Mä myin ne kun niistä alkoi saada enemmän rahaa kuin uuden tekeminen NOS-osista maksaisi, töineen. Samoin myin kaikki Electro-Harmonix -tehtaan poistomyynnistä (1983?) muistaakseni 25mk kappale ostamani pedaalit, kun niistä alkoi saada naurettavia hintoja. Mä olen tutkinut ja testannut satoja pedaaleja. Sittemmin olen myös teettänyt monista polkimista uudet versiot joita ei pelota viedä keikalle tallottavaksi. Klassikkopedaalien teettäminen ja niiden kaavioiden mieluisaksi customointi on hauskaa hommaa, eikä siinä tule samanlaista museoesineen häpäisyn tuntua kuin vintagea modatessa. Mulla pitäis olla aika lailla hyvin tiedossa mikä tekee pedaalista "hyvän", huonon tai keskinkertaisen.)
 
Kyllä mun täytyy sanoa, että vaikka mä aina toivon että se paras soundi tulis jostain standardipalikasta, Bossilta tai Ibanezilta, se hyvin harvoin on niin. Kyllä ne on usein vähän oudompia polkimia mitkä soundaa paremmalta, ja sit on vielä nää eräät suomalaiset ja tanskalaiset polkimet jotka on todella niin paljon parempia kuin mikään, että kaikki kuulostaa heti ihan toiselta, ja koko ketjun kaikki muutkin laitteet herää ihan eri tavalla henkiin.
 
Mutta eihän niistä mitään hyödy jos se ei ole se mitä tahdotaan. Seuraavana iltana kaverin häissä hääkeikkabändin kitarasankari kertoo, että hänestä nää Danelectron pedaalit on ihan hyviä. Mitä siihen voi sanoa? Että "ihan hyvä" on parhaan vastakohta?
 
Ja ihan hyvin se voi olla vaikka kasettimankan autokompressio mikä on "se" soundi - Phil Collins teetti suosikki-halpis-kasettimankkansa automaattisesta volyyminsäädöstä räkkiversioita itselleen studiokäyttöön. Itsekin on käynyt mielessä tehdä tai teettää oma versio Neven nauhamallinnuksesta laittamalla mankan äänipäät vastakkain räkkikoteloon ja pienet bufferivahvistimet molemmin puolin.
 
Eli miksei? Laita ihmeessä vaikka zener-diodeja vastakkain laatikkoon, eri pareina kiertokytkimellä valittaviksi. Se on ihan toimiva särö vaikka ilman patteriakin (zenerit toimii myös passiivikytkennöissä), ja jos se on se mitä joku tarvii, hän siitä varmaan myös maksaa.

Onkos porukalla paljon kokemuksia mad professor speduista? Etenkin se vaaleansininen kiinnostaa ..

Midrange: Onkos porukalla paljon kokemuksia mad professor speduista? Etenkin se vaaleansininen kiinnostaa ..
 
Onhan noista ollut vääntöä...
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=181361&o=0
 
E: Aika samanlaista "kauhistelua" on keskustelu aina kun kalliimman pään romppeesta puhutaan, olipa sitten vahvistin, kitara, polkusin ym. ym..

Kyllähän hyvistä vehkeistä voi hintaa pyytää. Aina löytyy ne keskituloiset ja varakkaat jotka mieluummin ostavat kuin tekevät itse. Pienituloinen joutuu tutustumaan kolvaamiseen jos haluaa tuotteen edullisesti. Kyllä voisin parin sadan hintaa maksella jostain kuolauksen kohteesta jos massia makaa tilillä tarpeettomana.