Kitarat: kitarakamat ›

Liian korkealla olevat (satula, kaularaudan säätö, tallan säätö) ja liian löysät kielet, liian voimakkaalla soittotatsilla korkeiden nauhojen ja huonosti säädetyn tai säätämättömän intonaation kanssa on se syy vireongelmiin. Sen lisäksi, että sähkökitaran vire on tavanomaisilla nauhoilla aina pielessä.

Sabbathologist: Mistä herääkin kysymyksiä: miksi (sähkö)kitara soi(si) paremmin Eb-vireessä? Miksei kitaraa suunnitella ja valmisteta soimaan optimaalisesti sille tarkoitetussa vireessä?
 
Vireen ja kielen pituuden suhde ja sen vaikutus sointiin ei ole kitaran ominaisuus vaan sen kielen ominaisuus.
 
Käytännössä kitarankielet ovat terästä, jonka elastisuus ei ihan kovin paljoa vaihtele, joten melkein kaikki kielet merkistä riippumatta ovat tässä suhteessa samanlaisia. Punottujen kielten osalta sointiin vaikuttaa kylläkin ydinlangan massan (tai siis paksuuden).
 
Jos käytössä oleva kitara on perinteinen soitin, jossa kaikki kielet ovat yhtä pitkiä, osa kielistä soi "paremmin" (mikä on "paremmin", on toki jossain määrin subjektiivista), jos skaalan pituus on pidempi (g-kieli), toiset taas paremmin, jos lyhyempi (e-kieli)
 
"Ongelmaa" - jos se on sitten joku ongelma - voidaan ratkoa niin, että talla, satula ja nauhat ovat vinossa siten, että korkeammalle viritetty kieli on lyhyempi ja pituus kasvaa alemmalle viritettyjä kieliä kohden. Siitä puolestaan seuraa tiettyjä asioita, jotka taas vaikuttavat kokonaisuteen.
 
Tietynlaiset hieman jollakin tavalla huonot piirteet kitarassa korostavat sen ominaislaatua, jolloin miksauksessa instrumenteille syntyy luonnollisesti erilaisia tiloja: Fender-saundeissa keskialue tahtoo mennä kuopalle, jolloin sointiin tulee kirkkautta, Gibson-kitaroissa keskialue puolestaan korostuu. Skaalan pituus tuo tähän muodostuneeseen ominaissaundiin oman pikku lisänsä.

Satellite Kid: Tuleekohan tämä nyt oikealle alueelle..
 
Eli orkesterin 2 kitaraa ja basso treeneissä uuden laulajan myötä ekaa kertaa 1/2 sävelaskelta alavireessa, ongelmana vire (korjautunee ajan myötä) mutta pahempi tuo kielten "rätinä", kepeistä tulee "liian kevytsoittoisia". Mitä kannattaa kitaroissa / bassossa ekana säätää tuon minimoimiseksi?
 
Itse olen tilaamassa custom-kitaraa, voiko rakennusvaiheessa kitaraan tehdä jotain speciaalia kun on tiedossa että soitin tulee aina olemaan 1/2 sävelaskelta alavireessä?
 
Gracias jo etukäteen.
 
Aina kaikki omat kitarat on tuossa vireessä. Ei GNR, vaan Van Halen Yngwie, SRV, mainitakseni. Puolialle vaan soi paremmin minun korvaan, ja kun kielet on notkeammat, niin se on plussaa. Vielä alemmas jos menee mörköhommiin, niin en saa kiinni nuotista,
Puolialle normivireen vedän niinkauan, kun elän. Vetäköön muut normilla.
Ei kiinnosta pätkääkään. Juha.

Sabbathologist: Oma kitarani on sellainen ''jäyhäjakke'', niin sen takia haluaisin virittää sen Eb-vireeseen. Vaan kun kokeilin, niin tuntuu olevan epävireinen. Siis kielet suhteessa toisiinsa. Vaikka vapaana soivina kielet onkin vireessä, niin painettuina on havaittavissa selvää epävireisyyttä. Intonaatio pielessä. Auttaisiko siihen pelkästään pykälää paksumpi kielisetti, vai pitäisikö tehdä muutakin? Nykyiset kielet on 9-42. Soittotuntuma on miellyttävämpi matalammassa vireessä. Toki paksumpia kieliä on raskaampi soittaa, luulisin kuitenkin että pykälää paksumpiin kieliin vaihtamalla ja virettä laskemalla soittotatsi kevenisi.
Lisäksi kitarani kaula on selkeästi ''jouskarilla''. Vaan kun se soi kuitenkin normivireessä hyvin, niin en tiedä onko siitä haittaa.
 

 
Mistä herääkin kysymyksiä: miksi (sähkö)kitara soi(si) paremmin Eb-vireessä? Miksei kitaraa suunnitella ja valmisteta soimaan optimaalisesti sille tarkoitetussa vireessä?
 
Intonaatio ongelmaan auttaa intonaation säätäminen, tähän löytyy hyvin ohjeita netistä niin en ala tässä sepostamaan.