Kitarat: kitarakamat ›

Jos Blackmore-vahvistimen säätömahdollisuuksien puute ei tule vastaan, varauksetta suosittelisin sitä.

Makoa voisin tuohon kahteen kiloon suositella. Tuon Dorado/Mak2White mallin soundi on hiukan jotakin VHT-Bogner akselilta. Andrewilla tosin voi olla aika paljon kiireitä nyt että toimitus kestää. Mulla kesti tosin tasan se sovittu 4kk että vehje ilmaantui Suomeen.
 
www.makoamplification.com
 
http://netmusicians.org/?search=mako

Onko oltava välttämättä putkinuppi? Kokeile huvikses Line6:n Spider nuppia. On halpa ja hyvän kaapin kanssa lopputulos voi olla mieleinen.
Noin yleisesti ottaen korkea gain tuo aina mukanaan jossain määrin kohinaa ja surinaa. Se on vähän vaikea yhtälö.

babuska: Kokeile huvikses Line6:n Spider nuppia.
 
No huvia tuosta irtoaa kyllä joo. Oletko sä nyt ihan tosissasi? Ja joo, mä olen nähnyt/kuullut/kokeillut/äänittänyt monta erilaista Line6:n värkkiä, mukaanlukien jokaisen sarjan Spiderit.

Kokeile huvikses Line6:n Spider nuppia.
 
*Repeäminen*

Soldano Hot Rod 50 *wink wink - nudge nudge*

Soldanolle ääni kans täältä. Hot rod toimii livenä ja jopa emuloitunakin (Boss GT-Pro) erottelevampana.

nakedzen: Makoa voisin tuohon kahteen kiloon suositella. Tuon Dorado/Mak2White mallin soundi on hiukan jotakin VHT-Bogner akselilta. Andrewilla tosin voi olla aika paljon kiireitä nyt että toimitus kestää. Mulla kesti tosin tasan se sovittu 4kk että vehje ilmaantui Suomeen.
 
www.makoamplification.com
 
http://netmusicians.org/?search=mako
 
klippien perusteella messevä laitos! ...hiukan tulee Diezel Einstein mieleen:)
 
mitenkäs tuota saundipuolta vertaisit Cobraan?
 
saako yhtä jytkyn demppiosaston jne.?
 
-p-

Antti1: No huvia tuosta irtoaa kyllä joo. Oletko sä nyt ihan tosissasi? Ja joo, mä olen nähnyt/kuullut/kokeillut/äänittänyt monta erilaista Line6:n värkkiä, mukaanlukien jokaisen sarjan Spiderit.
 
Miksen mä olis tosissani? Itse en käytä mitään muuta. Kyllä joku Krankenstein on tietenkin parempi ja laadukkaampi mutta onhan hintaerokin aivan huikea. Maksoin omasta 75w Spideristani muistaaakseni uutena 250€.
Me soitetaan tosi kovaäänistä musaa ja nuppi on riittänyt ainakin tähän päivään asti vaikka trankkujen tehot ei todellakaan vastaa putkitehoja.
 
Tuolta löytyy näyte:http://www.myspace.com/medullafin Molemmat piisit on äänitetty studiolivenä ja ekassa piisissä ei oo käytetty mitään muuta kuin Spideria, Englin 2x12 kaapin läpi.

babuska: Miksen mä olis tosissani? Itse en käytä mitään muuta. Kyllä joku Krankenstein on tietenkin parempi ja laadukkaampi mutta onhan hintaerokin aivan huikea. Maksoin omasta 75w Spideristani muistaaakseni uutena 250€.
Me soitetaan tosi kovaäänistä musaa ja nuppi on riittänyt ainakin tähän päivään asti vaikka trankkujen tehot ei todellakaan vastaa putkitehoja.
 
Tuolta löytyy näyte:http://www.myspace.com/medullafin Molemmat piisit on äänitetty studiolivenä ja ekassa piisissä ei oo käytetty mitään muuta kuin Spideria, Englin 2x12 kaapin läpi.
 
Suoraan sanottuna aika rupinen oli sen ekan biisin saundikin, mutta makuasioitahan nämä:)
 
Aloittajan budjetti oli sitä luokkaa että hän ensisijaisesti taitaa etsia niitä "kallimpia/parempia" putkareita tyyliin KRankkenstain jne.

pekurides: Suoraan sanottuna aika rupinen oli sen ekan biisin saundikin, mutta makuasioitahan nämä:)
 
Aloittajan budjetti oli sitä luokkaa että hän ensisijaisesti taitaa etsia niitä "kallimpia/parempia" putkareita tyyliin KRankkenstain jne.
 
Rupinenhan se varmaan on se saundi, mutta rupisia taidetaan olla koko bändi, joten eiköhän se oo just oikea saundi meille:)
 
Mutta aiheeseen palatakseni...erottelevuus ja selkeä artikulointi kontra high gain särö ovat aika lailla vastakkaisia elementtejä. High gain syö väistämättä selkeyttä. Yleensä kai pyritään jompaankumpaan.
Jos nyt välttämättä haluat kalliin putkinupin niin tsekkaa ihmeessä myös Krankenstein. Siitä lähtee gainia aivan julmetusti ja sen saundi on mun mielestä jotenkin selkeämpi kuin Peaveyn, Mesan tai Englin. Itekin kokeilin kerran Englejä enkä tykännyt niistä suunnilleen samoista syistä kuin sinäkin.

babuska: Mutta aiheeseen palatakseni...erottelevuus ja selkeä artikulointi kontra high gain särö ovat aika lailla vastakkaisia elementtejä. High gain syö väistämättä selkeyttä. Yleensä kai pyritään jompaankumpaan.
 
Suosittelen perehtymään laitteiden säätöön ennen moisia kommentteja. Myös soittotekniikkaa kannattanee silmäillä mikäli artikuloinnin kanssa on hankaluuksia runsaamman särön kera.
 
Ja aloittajalle:
 
Krank.
 
Preferensseistä sitten kiinni kumpi malli - Revo vai Krankenstein - sillä aika samanlaisia nuo perusluonteeltaan ovat. Krankenstein-kaapista tosin kannattaa pysyä erossa. Pätevämpää säröä nopeatempoisen modernin räimeen bändisoittoon ei ole tullut vastaan, vaikka kaikki maan ja taivaan väliltä on kokeiltu (paitsi edellämainitut Makot jotka kyllä kiinnostaa pirusti). Nauhoittaessa noista ei ole saatu mitään käyttökelpoista irti, mutta bändisoiton (erottelevuuden, selkeyden ja tiukkuuden) ollessa SE juttu Krank on "the" vahvari ainakin mun makuun. Hankalahkoja säädettäviä tosin, joten tuomiota ei todellakaan kannata antaa hätäisen testin perusteella kuten täällä meinasi aluksi käydä..

Budda Superdrive 30

Werdelle:
Runsas särö on periaatteessa sama asia kuin kompressointi. Kyllä se helposti syö soinnin selkeyttä. Fysiikan lakeja.

Säädöt ja soittotekniikka ovatkin sitten kokonaan toinen juttu joista ei käsittääkseni ollut alunpitäen kysymys tässä keskustelussa.
 
Sä siis vihjaat että mä en oo koskaan perehtynyt vahvistimien säätöihin?

babuska: Runsas särö on periaatteessa sama asia kuin kompressointi.
 
Ei, ei ole. Särö aiheuttaa tietyssä mielessä dynamiikan kompressoitumista leikkaamalla signaalihuippuja gainstagen clipatessa, mutta kompressoiminen ei ole säröytymistä. Tietty laitteiden epälineaarisuuksista, laitteen väärinkäytöstä yms. johtuen kompurankin saa varmasti halutessaan särölle ja clippaamaan. Ne on kuitenkin kaksi aivan eri asiaa noinniinku lähtökohtaisesti. Kyllähän varmaan tarpeeksi pohtimalla keksii syy/seuraus -suhteen banaanille ja ilmapalloillekin. :)
 
Kyllä se helposti syö soinnin selkeyttä. Fysiikan lakeja.
 
Kompressointi syö selkeyttä, vai se särön määrä? Selkeyttä verrattuna mihin? Jos haetaan erottelevaa higain säröä, niin verrokkina pitää olla nimenomaan higain särö, ei nokkahuilu. Minkä fysiikan lain mukaan soinnista katoaa selkeys särön/kompressoitumisen myötä? Mitä on selkeys noinniinku fyysikon mielestä? Miten sitä mitataan, mikä on sen yksikkö? Liittyykö esim. signaalin amplitudiin, transientteihin, taajuusvasteeseen, thd-arvoihin, vai johonkin aivan muuhun?
 
Jos sun mielestä Spider on erottelevalla mättösäröllä varustettu laite, niin fine, mutta ilmeisesti vertailupohja on ollut vähintäänkin kyseenalainen. Jos ei ole, niin sitten mua vaan ihmetyttää entistäkin enempi. Eikä homman pointti nyt oo se Spider, vaan että säröllä ja säröllä on eroa. On esim. aivan eri asia jos laitteessa on paljon gainia, kuin että se olisi kovin saturoitunut. Laitteiden kytkentä ja kaikki vaikuttaa lopputulokseen aivan tolkuttoman paljon ja yksi osa-alue siitä on myös tuo kovinkin subjektiivinen käsite 'selkeys'.

Kannattaisiko miettiä Telecasteria singlecoililla. Eikös sitä juuri sanottu erottelevaksi kitaraksi?

Werde: Pätevämpää säröä nopeatempoisen modernin räimeen bändisoittoon ei ole tullut vastaan, vaikka kaikki maan ja taivaan väliltä on kokeiltu (paitsi edellämainitut Makot jotka kyllä kiinnostaa pirusti).
 
Ihan mielenkiinnosta: Soldano, Rivera, Diezel, Splawn, Bogner, Cameron, Elmwood, VHT, CAE jne. on kaikki tullut testattua ja mistään ei ns. oo mihinkään? Aikamoista, sanoisin. :D
 
EDIT: Kirotusvihreitä riittää joka lähtöön... Joko se nyt ois sinnepäin?

Antti1: Ei, ei ole. Särö aiheuttaa tietyssä mielessä dynamiikan kompressoitumista leikkaamalla signaalihuippuja gainstagen clipatessa, mutta kompressoiminen ei ole säröytymistä. Tietty laitteiden epälineaarisuuksista, laitteen väärinkäytöstä yms. johtuen kompurankin saa varmasti halutessaan särölle ja clippaamaan. Ne on kuitenkin kaksi aivan eri asiaa noinniinku lähtökohtaisesti. Kyllähän varmaan tarpeeksi pohtimalla keksii syy/seuraus -suhteen banaanille ja ilmapalloillekin. :)
 

 
Kompressointi syö selkeyttä, vai se särön määrä? Selkeyttä verrattuna mihin? Jos haetaan erottelevaa higain säröä, niin verrokkina pitää olla nimenomaan higain särö, ei nokkahuilu. Minkä fysiikan lain mukaan soinnista katoaa selkeys särön/kompressoitumisen myötä? Mitä on selkeys noinniinku fyysikon mielestä? Miten sitä mitataan, mikä on sen yksikkö? Liittyykö esim. signaalin amplitudiin, transientteihin, taajuusvasteeseen, thd-arvoihin, vai johonkin aivan muuhun?
 
Jos sun mielestä Spider on erottelevalla mättösäröllä varustettu laite, niin fine, mutta ilmeisesti vertailupohja on ollut vähintäänkin kyseenalainen. Jos ei ole, niin sitten mua vaan ihmetyttää entistäkin enempi. Eikä homman pointti nyt oo se Spider, vaan että säröllä ja säröllä on eroa. On esim. aivan eri asia jos laitteessa on paljon gainia, kuin että se olisi kovin saturoitunut. Laitteiden kytkentä ja kaikki vaikuttaa lopputulokseen aivan tolkuttoman paljon ja yksi osa-alue siitä on myös tuo kovinkin subjektiivinen käsite 'selkeys'.
 
Mitä ihmettä sä tarkotat tällä:"vertailupohja on ollut vähintäänkin kyseenalainen"?
Vertaus kompressointiin oli hieman karkea, myönnetään. Tarkoitan että säröytyminen on sitä että sisääntuleva signaali on niin voimakas että vahvistimen headroom(tila signaalille) loppuu kesken. Vähän niinkuin iso äijä tulee matalaan majaan ja kopauttaa päänsä kattoon.
Kompressoinnissa ja limitoinnissa aikaansaadaan sama ilmiö käänteisesti: kattoa lasketaan alas.
Olihan se siinä mielessä huono vertaus että tietenkin taitava kompuran käyttö usein lisää selkeyttä ja ennenkaikkea antaa potkua esimerkiksi hyvään miksaukseen.
 
Mitä tulee Spideriin niin emmä ole sen kummemmin mikään sen puolestapuhuja. Tulipahan nyt vain mieleen ehdottaa sitäkin kokeiltavaksi kun mulla on ollut valtaosin hyviä kokemuksia siitä. Mun mielestä siitä löytyy erottelua korkeallakin gainillä.
 
Tämmöset jutut ja ehdotukset on tietenkin vain suuntaa antavia ja tarkoitettu ajatusten herättäjiksi. Jokainen menee sitten detaljeihin omin päin ja ettii niitä itelleen sopivia härveleitä. Sitä paitsi ei se soittaminen nyt niin KAUHEEN paljon siitä nupista oo kiinni. Toki sillä on oma merkityksensä. Mutta hyvän kitaran merkitystä erottelevan särön synnyssä ei missään tapauksessa pidä aliarvioida. Ja todella hyvän kitaran löytäminen ei aina oo niin helppoa.
 
Muuten...asiasta toiseen. Satuin lukemaan arvion Kerry King Signature JCM 800:sesta. Härveli rupes kiinnostamaan. Onko kellään paikallaolijoista kokemusta laitteesta? Ja jos on niin mitä kaappia suosittelisit sen kanssa? Jospa siitä irtoaisi tää paljon puhuttu erotteleva hi-gain.

babuska: Mitä ihmettä sä tarkotat tällä:"vertailupohja on ollut vähintäänkin kyseenalainen"?
 
Omaa mielipidettäni tuosta Spiderista; 2. sarjan Valvestaten yms. halpisroinan ohella juuri tasantarkkaan sitä kamalinta romua, jolla mä olen ikinä soittanut. Enkä nyt puhu mistään 15W Bombereista, tai Anttilan Williams -kamasta tietenkään. En tarkoita että se olis käyttökelvoton, muttei mun mielestä juuri mihinkään tässäkin ketjussa esille tulleeseen verrattuna edes kelvollinen laite. Jokaisella tietty on se oma juttunsa ja mielipiteensä, mutta mä olen erittäin vakaasti sitä mieltä, että Spider ei sovi tämän ketjun otsikkoon, vaikka tiputettaisiin tuo putki pois siitä. Voin olla väärässä, mutta vielä ei mikään tai kukaan oo mun mieltäni sen suhteen pyörtänyt.
 
Vertaus kompressointiin oli hieman karkea, myönnetään.
 
No kunhan saivartelin. Tiedän kyllä mitä sä tarkoitat tuolla. Signaalihuiput leikkaantuu, signaalia ajetaan kovempaa lähemmäs kanttiaaltoa, jolloin äänen vaimeimman ja kovimman osan välinen tasoero kutistuu jne. jne. Käytännössä dynamiikka vähentyy ja lopputulos on osittain kompressoitumista vastaava, mutta mukana tulee sitten taas siitä kompressoinnistakin riippumattomia elementtejä. Päläpäläpälä, eiks je?
 
Olihan se siinä mielessä huono vertaus että tietenkin taitava kompuran käyttö usein lisää selkeyttä ja ennenkaikkea antaa potkua esimerkiksi hyvään miksaukseen.
 
Jeps. Kompressointi ei ole vihollinen, sitä pitää osata vaan hyödyntää oikeassa paikassa.
 
Mun mielestä siitä löytyy erottelua korkeallakin gainillä.
 
No tuolla aiemmin jo vähän tähän kommentoinkin, mutta tässä on nyt taas ongelma: mikä on korkea gaini kenenkäkin mielestä? Siihen vaikuttaa nappulan asennon lisäksi soittotatsi, käytetty kielisetti (kokeilkaa perkeles, jos ette usko: 9-setti ja 13-setti samassa kepissä samassa vireessä), mikkien ulostulo, signaalitien bufferointi, käytössä olevat efektit jne. Toisen mielestä Deep Purple voi vedellä kovilla säröillä, kun sit taas joillain ei aina se Recton särömääräkään riitä gainit täysillä.
 
Sitä paitsi ei se soittaminen nyt niin KAUHEEN paljon siitä nupista oo kiinni. Toki sillä on oma merkityksensä. Mutta hyvän kitaran merkitystä erottelevan särön synnyssä ei missään tapauksessa pidä aliarvioida. Ja todella hyvän kitaran löytäminen ei aina oo niin helppoa.
 
Mmm, no... Samaa mieltä ja eri mieltä. Mun mielestä juuri "sillä oikealla tavalla" soiva vahvari antaa huomattavaa lisäpontta soittoon. Ei se soittotekniikkaa paranna, mutta sit on noi äänen laulavuus, erottelevuus, sitä kautta nyanssien esilletulo, dynamiikka ja kaikenlaiset määreet, joihin se signaalitie aivan oleellisesti tietenkin vaikuttaa. Joku käyttötarpeeseen vääränlainen vahvari vaan saattaa "tukkia" sen soiton ja tehdä siitä fyysisestikin raskaan sekä tökkivän tuntuista.
 
Kitarakin on tärkeä, mutten mä nostaisi sitä yhtään enempää jalustalle. Erottelevaa higainia hakiessa jopa pitäisin vahvaria tärkeämpänä osasena, kunhan kitara on edes tarkoitukseen sopiva perussoitin. Toki helmi keppi sitten kruunaa sen jutun.

Cheese... Here we go again...