Kitarat: kitarakamat ›

nenäreK: Tärkeintähän on tietenkin aina, että miltä se näyttää! Senhän tiesi jo Hendrix aikoinaan :P
 
Hendrixin kerrotaan käyttäneen vaahteraotealautaisia kitaroita lavalla ulkonäön vuoksi ja ruusupuuotelautaisia taas studiossa tummemman soundin ansiosta.
 
Aloittajalle sen verran että vaahtera on yleisesti ottaen kirkkaampaa soundiltaan, kun taas ruusupuu hieman tummasoundisempaa. Kauppaan testailemaan kumpi soundi istuu itselle paremmin. Toki ulkonäkökin on osa kitaran viehätystä. Itselle ruusupuu toimii sekä soundin että ulkonäön puolesta.

LepakonNahka: Hendrixin kerrotaan käyttäneen vaahteraotealautaisia kitaroita lavalla ulkonäön vuoksi ja ruusupuuotelautaisia taas studiossa tummemman soundin ansiosta.
 
Ai nou. Sitä tarkoitinkin juuri.

Tämä jos joku on makuasia. Mun mielestä oleellisimmat erot noiden otelautojen välillä ovat ulkonäkö ja soittotuntuma. Mulla on molemman tyyppisiä sekä kitaroissa että bassoissa ja tykkään molemmista, vaikkakin ruusupuu on ehkä hivenen miellyttävämpi sormituntumaltaan etenkin hikisissä olosuhteissa. Ainakaan stratossa otelautamateriaalin vaikutus soundiin ei mun mielestä ole hirveän iso - ruusupuu tuo soundiin hieman lämpöä ja pehmeyttä, kun taas kokovaahterakaula tuo soundiin napakkuutta, noin niikuin yleistäen. Kuitenkin mun mielestä isompi vaikutus soundiin on kaulan massalla, bodyn puilla ja mikeillä. Niiden erot peittää helposti alleen otelautamateriaalien soundierot.
Ruusupuuotelautaa tarvitsee öljytä todella harvoin, jos kitara on aktiivisessa käytössä. Minä en putsaile otelautoja juuri koskaan, öljyllä pyyhin max. kerran vuodessa. Siinä irtoaa samalla pahimmat liatkin. Tosin mulla ei sormet pahemmin hikoile, enkä soita kitaraa "lihapiirakka kädessä".
Nauharempat on ruusupuuotelaudoissa yleensä helpompia ja halvempia.

Rämppy: Tämä jos joku on makuasia. Mun mielestä oleellisimmat erot noiden otelautojen välillä ovat ulkonäkö ja soittotuntuma. Mulla on molemman tyyppisiä sekä kitaroissa että bassoissa ja tykkään molemmista, vaikkakin ruusupuu on ehkä hivenen miellyttävämpi sormituntumaltaan etenkin hikisissä olosuhteissa. Ainakaan stratossa otelautamateriaalin vaikutus soundiin ei mun mielestä ole hirveän iso - ruusupuu tuo soundiin hieman lämpöä ja pehmeyttä, kun taas kokovaahterakaula tuo soundiin napakkuutta, noin niikuin yleistäen. Kuitenkin mun mielestä isompi vaikutus soundiin on kaulan massalla, bodyn puilla ja mikeillä. Niiden erot peittää helposti alleen otelautamateriaalien soundierot.
Ruusupuuotelautaa tarvitsee öljytä todella harvoin, jos kitara on aktiivisessa käytössä. Minä en putsaile otelautoja juuri koskaan, öljyllä pyyhin max. kerran vuodessa. Siinä irtoaa samalla pahimmat liatkin. Tosin mulla ei sormet pahemmin hikoile, enkä soita kitaraa "lihapiirakka kädessä".
Nauharempat on ruusupuuotelaudoissa yleensä helpompia ja halvempia.
 
Kuinka paljon otelaudan puu vaikuttaa, riippuu toki myös siitä kuinka paksusti sitä on. Yhdessäkin uudemmassa fenderissä mitä näin, ruusupuinen otelauta oli semmoinen ohuehko viilu. Tasapaksu ja noudatti kaulan radiusta. Omassa vintage-tyylisessä stratossani (ei fender), on ruusupuuta on varmaan 4-5 kertainen määrä tuohon kitaraan verrattuna ja kyllä sen täysvaahteraiseen eron huomaa.
 
Atakkiin se vaikuttaa suhteellisen paljon.

Molempia pitää olla. Kun saisi vielä eben-puisen.

Frankster: Kuinka paljon otelaudan puu vaikuttaa, riippuu toki myös siitä kuinka paksusti sitä on. Yhdessäkin uudemmassa fenderissä mitä näin, ruusupuinen otelauta oli semmoinen ohuehko viilu. Tasapaksu ja noudatti kaulan radiusta. Omassa vintage-tyylisessä stratossani (ei fender), on ruusupuuta on varmaan 4-5 kertainen määrä tuohon kitaraan verrattuna ja kyllä sen täysvaahteraiseen eron huomaa.
 
Atakkiin se vaikuttaa suhteellisen paljon.
 
Niin tuo ohuempi ns "Veneer board" ei ole uusi keksintö fenkuissa ,sillä sitä on käytetty 1962-1980, kunnes taas tuli markkinoille tuo paksumpi "Slab Board" .
Noista uudemmissa Custom Shopeissa on varmaan mitä milloinkin.
Vaahteraotelautaisistakin löytyy "Slab Board" versioita, eli erillinen vaahtera otelauta liimattu.
Minusta jotenkin teleen sopii tuo vaahteraotelauta paremmin, ihan ulkonäön vuoksikin,mutta makuasia tosiaan. Stratossa toimii kummatkin, vaahtera hieman heleämpi.

Frankster: Kuinka paljon otelaudan puu vaikuttaa, riippuu toki myös siitä kuinka paksusti sitä on. Yhdessäkin uudemmassa fenderissä mitä näin, ruusupuinen otelauta oli semmoinen ohuehko viilu. Tasapaksu ja noudatti kaulan radiusta. Omassa vintage-tyylisessä stratossani (ei fender), on ruusupuuta on varmaan 4-5 kertainen määrä tuohon kitaraan verrattuna ja kyllä sen täysvaahteraiseen eron huomaa. Atakkiin se vaikuttaa suhteellisen paljon.
 
Ilman muuta otelautamateriaali vaikuttaa sointiin. Tarkoitin vain, että mun mielestä sitä merkitystä välillä ylikorostetaan, kun kitaran sointi koostuu niin monesta asiasta (puiden soivuus, massa, raudat, mikit,...). Mulla on tuhdilla täysvaahterakaulalla varustettu fender EJ-strato, joka on yleissoinniltaan tummempi kuin saman firman 60's NOS-strato, jossa on ruusupuuotelauta (slab). Lisäksi on vielä ohuenohuella veneer boardilla varustettu tele, joka soikin yllättävän tuhdisti ja tummahkosti, vaikka äkkiseltään voisi kuvitella että se on kimakka peli verrattuna 60's stratoon.