Kitarat: kitarakamat ›

Boldari: Hämikset on kyllä aika kuraa. Varsinkin jos on toinen keskiääniosastolla operoiva instrumentti kehissä. Hukkuu taakse sellaiseksi ihme sihinämatoksi.
 
Peavey Vypyreitä ei ole itse tullut testattua, mutta osta koululle ja tee artikkeli, hehe.
 
Kerran testailtu Peaveyn Vypyr ja positiiviset tunnelmat jäi testauksen jälkeen tuosta.
 
Testasin sitä 30W komboa, ääntä sai siitä jos minkälaista ja ihan hyvää sellaista (soundit tietysti on vähän makuasioitakin).
 
Hienouksiin en kerennyt tutustua tuon suhteen.
 
Valikoimaa Vypyreistä löytyy ja muistaakseni 60W sekä 100W ovat ihan ehtää putkivehjettä noissa ja muut ovat trankkuja. Putkivehkeitä ei vissiin vielä kait ole Suomen maaperälle saapunut.
 
Musafasulla noita jo löyty ainakin Helsingin Itäkeskuksen liikkeestä.
 
Varsin hyvän tuntuisia pelejä ja hyvää kilpailua noiden Cuben vehkeiden rinnalle.
 
Tämä Peaveyn Vypyr siis vain yksi vaihtoehto, joka ainakin kannattaa käydä testaamassa.

Muistui mieleen omat kouluajat, kitara taisi olla jokin halpis kiinteätallainen Ibanezin RG ja vahvarina Marsun MG30dfx tai mikälie trankkusirkkeli. Ah, niitä aikoja...

Yrms: Meillä tais olla yläasteaikoina Hughes&Kettnerin Edition Blue 60 wattiset combot ja oli erittäin passelit koulukäyttöön. Yksinkertaiset säädöt ja kouluhyväksytyt soundit. Äffästä varmaan lähtee... Ja tähän tarkotukseen riittää vielä halvemmat 30 wattiset versiot aivan hyvin
 
Näitä kettnereitä myös suosittelen. Sitten ibanez rg halvempi sarjalainen kiinteellä tallalla..

taskumatti: Näitä kettnereitä myös suosittelen. Sitten ibanez rg halvempi sarjalainen kiinteellä tallalla..
 
RG321:stä löytyy täältä.
 
Vanhasta koulusta löyty Squierin affinity stratoa

Meilläkin koulussa Tech21 Trademarkit, 60-wattiset, ja sopivat siihen tarkoitukseen juuri hyvin.

Juicy: Muistui mieleen omat kouluajat, kitara taisi olla jokin halpis kiinteätallainen Ibanezin RG ja vahvarina Marsun MG30dfx tai mikälie trankkusirkkeli. Ah, niitä aikoja...
 
Nykyajan kersat ovat ihan pilallehemmoteltuja kun on oikein bändisoittimia koulussa, minun kouluaikoinani musiikkiluokan varusteisiin kuului haisevia nokkahuiluja niille onnettomille jotka olivat unohtaneet omansa kotiin, nylonkielinen Landola johon saivat joskus harvoin koskea vain harvat ja valitut onnistuttuaan ensin vakuuttamaan opettajalle soittaneensa kitaraa ennenkin, sekä piano johon koskeminen oli ankarasti kielletty kaikilta muilta kuin opettajalta. :)

65W Kustom on meidän koululla palvellut hyvin nyt viitisen vuotta. Kohtuulliset saundit molemmilla kanavilla, ja riittävän simppelit digitaaliefektit oppilaskäyttöön. Kitarana perusvarma jammu pacifica. Halpa ja toimiva setti monenlaiseen menoon.

Linekutonen menee rikki. Vaikka siinä hyvä saundikin on mutta isukkini osti koululleen kaks linekutosta ju kummatki meni kai alle kahdessa kuukaudessa rikki ja puol vuotta oli korjaamolla kummatkin ja toiselle ei oltu mitään tehty. Sitä Cubea suosittelisin noista koska Micro Cube toimii vallan mainiosti.
 
P.S. En ollenkaan tiedä onko aihe nyt jo muuttunut tai jotain vastaavaa tai onko vahvisti onstettu jo ku luin vaa tyylii kaks ekaa viestiä.. :P

MH-250NT:n luulisi olevan melko hyvä kitara. Neckthrukin vielä.
 
Vibratallasta en kyllä kouluun suosittele, vaatisi säätöä. Ja hyvässä lykyssä joku pöllii tottakai sen kammen siitä.

Meiltä löytyy koululta Line6 Flextone, joka mielestäni on ihan sopiva sinne. Sitten löytyy erittäin kolhuinen ja kulunut Tokain tele ja Harley Davidsonin SG :)

Rootteri: Meiltä löytyy koululta Line6 Flextone, joka mielestäni on ihan sopiva sinne. Sitten löytyy erittäin kolhuinen ja kulunut Tokain tele ja Harley Davidsonin SG :)
 
Meillä on H&K Edition Blue 50w ja Cube60, ja äärimmäisen paska Squikka, jossa on aivan liian korkea satula (F-duurin soitto tuskaa) ja sitten kolhuinen japanin fender, ja sitten vielä rikkinäinen epiphone löytyy komerosta.

jarmo vh: Tuo LTD on varmasti sopiva valinta kitaraksi. Yksikelainen mikki olis tosin kiva puhtaita soundeja ajatellen. Mulla on tuolta koulumaailmasta kokemusta näin aikuisiälläkin, joten rohkenen sanoa, että kiinteätallainen on parempi kuin vibratalla. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä perusteluna kitaran virittäminen ja vireessä pysyminen. Jos kitarassa on kampi, niin se on aloitteleville kitaristeille suuri houkutin. Sitä vaan pitää kokeilla. Ja sitten viritetään taas... Toinen juttu on sitten se, että kouluilla on harvoin henkilöä, joka säännöllisesti huoltaa ja säätää kitaraa. Yksinkertainen laite on varmempi valinta.
 
Samat tarinat vahvistimen suhteen, yksinkertainen kahdella kanavalla varustettu transistorikombo on varmin ja tod.näk. kestävin valinta. Mallintavat digivehkeet on kivoja kyllä mutta kouluun hankkisin perinteisemmän pelin, esim jo esille tulleet H&K, Tech 21, miksei myös Peavey. Vahvistimessa olisi hyvä olla myös asiallinen särösoundi, vaikka sitä vähemmän käytetäänkin, niin se on kuitenkin se juttu mikä lapsia/nuoria kiinnostaa.
 
Tälle täydet kompit. Ei liikkuvia osia noihin kitaroihin ja kannattaa ostaa joku "ajaton" malli. Parissa työpaikassa on ollut joku käsittämätön 80-luvun "halpishevistrato" ja huoltamattomana (ja oppilaiden käsittelemänä) ovat aika jännittävässä kunnossa. Muutenkin kannattaa suosia mahdollisimman huoltovapaata kamaa - ei putkia/tietokoneita vahvistimiin. Meillä on joku Laneyn vahvistin, jossa on putkietunen ja se on ollut ihan jees. Kitarana Tokain strato ja Ibanezin joku liimakaulainen kiinteällä tallalla. Opettajien käyttöön/juhliin on sit jenkkistrato ja Stingray.

Kun aiemmin mainittiin Peavey Vypyr, niin se on kyllä soundillisesti hyvä. Sitten taas toisaalta se on niin vaikea käyttää sellaisessa hetkessä tapahtuvassa tilanteessa ja ilman manuaalin lukemista, että se ei kylläkään sovi oikein koulukäyttöön mun mielestä. Lisäksi on toi digiteknologian kääntöpuoli tässäkin aika vahvasti mukana, ei ole välttämättä mikään toimintavarmin työjuhta vuosiksi eteenpäin.
 
Tech21 Trademark 30/60 saa täältäkin äänen. 30 riittää aivan hyvin bändikäyttöön ja on sopivan yksinkertainen vehje ollakseen niin monipuolinen soundipaletiltaan. Häviää mielestäni Vypyrille säröosastolla helpohkosti, mutta luotettavuuden ja intuitiivisuuden takia voi mun mielestä isoista säröistä hiukan karsiakin koulukäytössä.

Antti1: Kun aiemmin mainittiin Peavey Vypyr, niin se on kyllä soundillisesti hyvä. Sitten taas toisaalta se on niin vaikea käyttää sellaisessa hetkessä tapahtuvassa tilanteessa ja ilman manuaalin lukemista, että se ei kylläkään sovi oikein koulukäyttöön mun mielestä. Lisäksi on toi digiteknologian kääntöpuoli tässäkin aika vahvasti mukana, ei ole välttämättä mikään toimintavarmin työjuhta vuosiksi eteenpäin.
 
Tech21 Trademark 30/60 saa täältäkin äänen. 30 riittää aivan hyvin bändikäyttöön ja on sopivan yksinkertainen vehje ollakseen niin monipuolinen soundipaletiltaan. Häviää mielestäni Vypyrille säröosastolla helpohkosti, mutta luotettavuuden ja intuitiivisuuden takia voi mun mielestä isoista säröistä hiukan karsiakin koulukäytössä.
 
Tech21 Trademark on kyllä hyvä, täytyy myöntää.
Vypyrin heitin vaihtoehdoksi kun on uusi tuttavuus markkinoilla.
 
Eikös Vypyriin 30W ylöspäin saa paria jalkapedaalisysteemiäkin, jolla voi lennosta vaihtaa soundipankista muistista eri soundia kehiin livesoitossa (käytännössä en ole kyllä tuota päässy testaamaan). Kestävyydestä ja luotettavuudesta Vypyrin suhteen ei ole kyllä tietoa ja uuden tuotteen ollessa kysymyksessä kestääkin jonkin aikaa ennenkuin käyttäjäkokemuksia tuosta porukoilla kertyy.
 
Tuo Tech21 Trademark on kyll hyvä valinta soundillisesti, luotettavuudeltaan ja paljonkin se on kehuja porukoilta saanut.

Vypyr pitäis toimia ihan midillä, näissä lienee 8-pinniset liitännät kaikissa. Täytyy koittaa joskus omaani (30W malli) tuon Diezel Columbuksen kanssa, jos toimis.

Jos koululla pyörii keltanokkia niin tosta vypyristä on aika vaikea ottaa selkoa ku 3:a potikkaa pystyy painamaan ja ledit vaan vilkkuu eri värisinä eri puolilla potikoita. itellä meni hetki ennen ku hokasin täysin miten kaikki toimii. saundin puolesta hyvä, erilaisia mölyjä sieltä lähtee kyllä kiitettävästi. nimim. vypyrin omistava keltanokka :)

Yleensä voisi sanoa että mitä vähemmän digitaalisia härpäkkeitä ja liikkuvia osia, sen parempi. Tottakai tällaisissa digitaalisissa soundivaihtoehtoja on todella paljon, ehkä jopa liikaakin varsinkin koulukäyttöön. Tuossa Vypyrissäkin tosiaan on sellainen ongelma, että sitä ei varmastikaan kovin moni koululainen osaa käyttää oikein ilman manuaalia, ja koko aika opettaja saisi olla vieressä neuvomassa värkin käyttöä. Kouluvahvistimen kannattaa olla luotettava, kestävä ja mahdollisimman huoltovapaa/helppo huoltaa. Jos digitaalinen värkki menee solmuun, vahvistin voi olla huollossa viikkokaupalla. Taas jokin yksinkertainen värkki voi olla takaisin luukutettavana jo seuraavana päivänä. Toki tapauskohtaista tämäkin.
 
Vanhalla lukiollani oli muistaakseni 100W marsun combo. Aika hyvä värkki se ainakin omasta mielestäni oli, pelitti kunnolla eikä soundeissa ainakaan omasta mielestäni valittamista ollut. Toisena vahvistimena oli Cube 60. Rolandit eivät välttämättä ole maailman huonoimpia koulun musiikkiluokissa. Perusyksinkertaisia ja suhteellisen monipuolisia ja edullisia vahvistimia.

minun kouluaikoinani musiikkiluokan varusteisiin kuului haisevia nokkahuiluja niille onnettomille jotka olivat unohtaneet omansa kotiin,.
 
Olen itse tod näk osunu johkin luxus-kouluun,meillä kun oli näitäkin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Melodika
Ja tietty kans se yks nylon akkari..