Kitarat: kitarakamat ›

Ei oo mitään järkee....

Ei oo mitään järkee....
 
M-Netissä lienee jäseniä "vauvasta vaariin ja noviisista konkariin". Täytyy muistaa, että 12-13 kesäisen eka kitaran valinta on vähän toisenlainen juttu kuin aikamiehen ajatuksen juoksu. Se missä toiselle ei oo järkee saattaa toiselle olla kovinkin tärkeä juttu. Hyvä vaan jos luottavat siihen, että M-netin jäseniltä saa asiallista tietoa.

M-Netissä lienee jäseniä "vauvasta vaariin ja noviisista konkariin". Täytyy muistaa, että 12-13 kesäisen eka kitaran valinta on vähän toisenlainen juttu kuin aikamiehen ajatuksen juoksu. Se missä toiselle ei oo järkee saattaa toiselle olla kovinkin tärkeä juttu. Hyvä vaan jos luottavat siihen, että M-netin jäseniltä saa asiallista tietoa.
 
Mjoo jos sais sitä asiallista, tahtoo vaan olla että täällä rapatessa roiskuu...

M-Netissä lienee jäseniä "vauvasta vaariin ja noviisista konkariin". Täytyy muistaa, että 12-13 kesäisen eka kitaran valinta on vähän toisenlainen juttu kuin aikamiehen ajatuksen juoksu. Se missä toiselle ei oo järkee saattaa toiselle olla kovinkin tärkeä juttu. Hyvä vaan jos luottavat siihen, että M-netin jäseniltä saa asiallista tietoa.
 
Olen samaa mieltä. Aloituspostin kysymys on hieman huonosti aseteltu, kahdesta väärästä kun ei saa yhtä oikeaa. Kysyä minusta saa, ylimitoitetuista vastauksista voi huomauttaa. :D
 
Tietysti osan kysymyksistä voi siirtää Aloittelijat-puolelle.

Joskus konkaritkin voisivat minusta käyttää vähän pelisilmää vastauksissaan ennen kuin aloittavat sen perinteisen saivartelun, vaikka aloittajan kysymys olisikin huonosti esitetty.
 
Hauska homma on myös se, että sitten kun kysymyksen "mitä kamoiksi mulle" laatii ns. oikein eli hintahaarukka, musatyyli ja speksit on kunnossa, vastaukseksi saakin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jos hintakatto on 1000e vahvarin ostoo ni se Budda ei oo vastaus. Joo ja vain unissaan sen saa alle tonniin torilta.

On niissä sikäli järkeä, että aloitteleva kitaristi ei tajua oikein mistään paitsi kitaran ulkonäöstä ja ehkä soundista. Silloin on ihan hyvä että joku kertoo että mikä kitara on noin yleisesti laadukas ja mikä ei. Mutta tietysti niitä kitaroita pitäisi itse testata, makuasioita kun ovat pitkälti.

Joskus konkaritkin voisivat minusta käyttää vähän pelisilmää vastauksissaan ennen kuin aloittavat sen perinteisen saivartelun, vaikka aloittajan kysymys olisikin huonosti esitetty.
 
Täysin totta. Mutta: Toisaalta, kun noin 10.000nnen kerran ihastelee kysymystä "Mikähän se mahtais MULLE olla se paras kitara" ei voitane täysin välttyä tietyiltä ylilyönneiltä..kivaahan se ei minustakaan ole jos innokas aloitteleva kitaristi siinä tohkeissaan ei ota huomioon, että maailmassa on niin perin monta vaihtoehtoa, kysyy, ja sitten saa kuittia että korvat kuumottaa..
Toisaalta, onhan myös se mahdollisuus, että ihan itse ensimmäiseksi vaivaa itsensä sinne soitinkauppaan, ja tsekkaa siellä tarjontaa, ja vallankin sen, että mikä siihen omaan käteen tuntuu kivoimmalta, eikä lue ensin täältä sitä "Top 5 MNet-suosituslistaa" ja sokeasti siihen luota.
 
Hauska homma on myös se, että sitten kun kysymyksen "mitä kamoiksi mulle" laatii ns. oikein eli hintahaarukka, musatyyli ja speksit on kunnossa, vastaukseksi saakin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jos hintakatto on 1000e vahvarin ostoo ni se Budda ei oo vastaus. Joo ja vain unissaan sen saa alle tonniin torilta.
 
"Tää nyt menee vähän sun budjetin yli, mutta on toooosi hyvä! Siinä sulle loppuelämäksi vahvistinta/kitaraa/efektilaitetta jota ei ikinä tarvitse myydä! Mulla sattuu olemaan juuri yks Torilla kun ajattelin myydä pois, kun ei se ollutkaan niin hyvä minun tarkoituksiin" Tjsp.. ;)

On niissä sikäli järkeä, että aloitteleva kitaristi ei tajua oikein mistään paitsi kitaran ulkonäöstä ja ehkä soundista.
 
Mielikuvamyyntiä. Jotenkin samassa tehtaassa Koreassa saman päivän aikana ja saman Leen tekemä Tokai on huomattavasti parempi kuin se kierokaulainen, huonolla lavalla varustettu (ja muutenkin ihan kehno) Epiphonen ritsa. Kun se vaan on! Lehdestä (ja netistä) sellasta luin!!
 
Silloin on ihan hyvä että joku kertoo että mikä kitara on noin yleisesti laadukas ja mikä ei.
 
Yleisesti ottaen kaikilla (Soitinkaupoissa myytävillä) varmasti pystyy soittamaan. Niitä on vaan eri tarpeisiin, soittotyyleille ja budjeteille eri laisia. =)
Ja edelleen: en oikein ymmärrä jälleen tässäkin thriidissä esille nostettua "hinta-laatusuhdetta". Millä se mitataan, kun nuo soittimet eivät sentään ihan yhteismitallisia ole? Jos vaikka lähdetään vertailemaan korealais-kiinalaista SKU-myyntikonsernin (josta sitten ei sen kummempia tietoja olekaan) brittiläiselle John Hornby & Skewes -liikeketjulle myymää "Vintage"-brändättyä ja samoilta nurkilta, ehkä samoista kokoonpanotehtaista saksalaiselle Treppendorfissa olevalle kaupalle toimitettua, kuitenkin H-B -brändättyä kitaraa?? Miten päätellään hinta-laatusuhde? Ainoastaan mitattavissa olevilla ominaisuuksilla vai annetaanko markkinamiesten ja hypen vaikuttaa?
 
Mutta tietysti niitä kitaroita pitäisi itse testata, makuasioita kun ovat pitkälti.
 
Eikö riitä, kun täällä vaan kysyy?? ;) Siitähän tuossa Septimistin aloitusviestissä oli se keskustelunavaus-kysymys..

Toisaalta, kun noin 10.000nnen kerran ihastelee kysymystä "Mikähän se mahtais MULLE olla se paras kitara"
Monesti aloittaja ei kerro pohjatiedoissaan edes omist mieltymyksistä sen suhteen millainen sen kitaran olisi hyvä.
 
-Lyhytsorminen tuskin haluaa mitään 27" skaalaa tai jakson tyylistä leveää otelautaa.
-Taas paksusorminen karsataa kapea string spacingiä
-jne jne
 
"Tää nyt menee vähän sun budjetin yli, mutta on toooosi hyvä! Siinä sulle loppuelämäksi vahvistinta/kitaraa/efektilaitetta jota ei ikinä tarvitse myydä! Mulla sattuu olemaan juuri yks Torilla kun ajattelin myydä pois, kun ei se ollutkaan niin hyvä minun tarkoituksiin" Tjsp.. ;)
 
Moni tahtoo selvästi laittaa sen budejetin vielä ylä kanttiin. 1000€ = 600€ Sitten tarjotaan kummiskin sen 1000€ ylittäviä vahvareita ja topicin aloittaja päätyy ostamaan valvekingin.....