Kitarat: kitarakamat ›

Kuulostaa kyllä todella omituiselta, sillä ihan maailmanluokan hevitilutustakin on varmasti SM57:llä äänitetty vaikka kuinka ja taatusti on mikki pysynyt perässä. Uskoisin kyllä, että soundin ruuvaamisessa tai kitaran säädöissä on joku mennyt pieleen ja diagnosoit ongelman väärään paikkaan.
 
Jos kaapista pihalle tuleva soundi on hyvä, soitto kulkee kitaran kanssa eikä nauhoituksessa tule piikkejä, niin minusta kaikki on sillä puolen kunnossa. Eihän se tietenkään aivan näin pelkistetyn yksinkertaista ole, mutta eniveis. Voipi olla että pitää kokeilla vielä nostaa vahvarin volyymia vähän ja vääntää etuasteesa nupiskoja vähän pienemmälle... Voipi olla, että olen nauhoitellut liian hiljaisella. Pitää kokeilla jahka pääsen taas tuonne studiopuolelle.
 
Suomessa muuten puhutaan kitaroiden yhteydessä nauhoista, ei freteistä. Fretti on kesyhilleri, semmoinen pikkuinen eläin. (Suom. huom.)
 
No voi hyvää päivää.

A) Yks vaihtoehto on jättää kaappi & mikki pois ja äänittää suoraan vahvarin (linja)ulostulosta. Sitten äänitetylle raidalle, keFir:in kaltainen impulssimallinnos pluggari ja siihen eri (kaappi-)impulsseja + efektejä. Konetehosta riippuen, niitä pluggari + impulssi yhdistelmiä voi laittaa enemmän kuin yhden.
 
B) Ainakin meikäläisen (kasari-)kaapista, tulee vähän eri soundi, jokaisen kajarin kohdalta. Ylemmistä diskantimpaa ja alemmista vähemmän diskanttia. Sillä ainakin saa paremman yleissoundin aikaan, kun mikittää enemmän kuin vaan yhtä kajaria.
 
Ja ainakin T.Bone:n 57 kopiolla (MB-75), sieltä irtos järkyttävän riipivää soundia, kun soitti vähänkin ylempää. Kajareista yläoikea (= kaikesta kirkain) ja lopputulos todellista hunajaa, ainakin masokistien korvissa. Ei kyllä muuten.

Särösaundiin en ehottais laittamaan reverb-tyylistä kaikua ollenkaan ellei kyseessä ole todella mieto komppisärö. Puhtaisiin sitten käykin paljon paremmin. Edit: Ja on täysin mieltymyksestä kiinni, että laittaako sarjan vai rinnan nuo efektit ja ennen vai jälkeen, lopputulos ratkaisee.
 
Perusperiaatteena kannattaa pitää, että kun äänitetään, niin äänitetään mahdollisimman kuivana ja käsittelemättömänä se saundi. Lisäillään ne efektit sitten jälkeen päin. Delay on mukava kuitenkin saada menemään biisin tahtiin ja se onnistuu helpommin jälkikäteen koneella. Hitaammissa biiseissä hitaampi ja pidempi delay voi olla usein 'paremman' kuuloinen kun taas nopeissa suht lyhyt ja nopea on huomattavasti selkeämmän kuuloinen.
 
Juu puhtaissa reverbiä oon käyttäny aina, mutta sopivasti annosteltuna myös säröpuolen leadeissä. Tuon delayn käyttöä en oo vaan oppinu... Ne vähät mitä on äänitelty on otettu kuivana sisään ja koneella jälkikäteen efektit, mutta ku ei osaa ni ei osaa miksata...
-Hannu

Kokeile vääntää soolosaundista presenceä pienemmälle ja middlejä kovemmalle.
 
Ainakin omalla marsullani kompista siirryttäessä soolosoundiin olisi parempi tehdä päivastoin. Midddleä pienemmälle, että saa pehmeämmän soundin ja presencellä kirkkautta. Eri vahvistimien taajuuskorjaimet toimivat tietysti vähän eri tavoin. Marsussa taitaa olla bass, mid ja treble "ennen säröä" ja presence "säröjen jälkeen".
Eihän sillä kaapista korviin tulevalla soundilla ole mitään väliä, kun sitä kaappia ei kuitenkaan mikitetä saman kuuloiseksi.

Eihän sillä kaapista korviin tulevalla soundilla ole mitään väliä, kun sitä kaappia ei kuitenkaan mikitetä saman kuuloiseksi.
 
Näinhän se tahtoo olla. Tein tänään pientä testausta SM57:lla, ja totestin (taas kerran), että jo alle sentinkin siirto tekee todella huomattavan eron soundiin. Olisin sitä mieltä, että studiossa kannattaa käyttää enemmän aikaa mikittämiseen kuin vahvistimen säätämiseen. Toki vahvistimestakin pitää kelpo soundi tulla, ei siinä mitään, mutta kelpo soundia ei saa talteen, jos ei panosta mikittämiseen.
 
57:lla saa kyllä helposti leadista aika moista riipimistä :)

Eikös se 58 ole lähinnä lauluhommiin? Olen minä kuullut ennenkin että sillä kitaroita mikitellään, mutta käsittääkseni kumminkin varsin erilaista jälkeä sillä tulee.
 
Mä oon yhden coverbändin äänihommissa ja meillä on käytössä pelkkiä viiskaseja kaikessa overheadeja lukuunottamatta, ja aina on ollu hyvät saundit :) Overheadissakin se toimis oikein hyvin. Tässä vaikuttaa ehkä se että soittajat ovat ammattilaisia ja lähtösaundit jo hyviä.

Kajareista yläoikea (= kaikesta kirkain) ja lopputulos todellista hunajaa, ainakin masokistien korvissa. Ei kyllä muuten.
 
Taidan siis olla masokisti :)

Minun käsittääkseni 58 on sama kuin 57, mutta eri grille. Se taas tietty tarkoittaa, ettei 58:lla pääse yhtä lähelle, ja siinä lähiosastolla pienet muutokset painavat, joten sikäli...

Sain tänään juuri Shure SM-57 sekä ständin. Kiroilin varmaan tunnin tai pari ständin kanssa, kun siinä ei ollut mitään kokoamisohjeita mukana, ja hetken säädön jälkeen sisältä putoili lattialle ties mitä holkkeja ja muita "ylimääräisiä osia" jotka eivät mahtuneet enää takaisin paikalleen. Nyt ständi periaatteessa kasassa, mutta en tiedä kuuluuko sen pyöriä noin kevyesti sivusuuntaan. Siis ständin ylempi tanko kääntyilee sivuille pienimmästäkin tönäisystä, eikä sitä tunnu saavan lukittua. Joko en osaa säätää tai sitten sieltä jäi jokin kriittinen mutteri pois.
 
Niin tai näin, huomasin tosiaan mikrofonin asennon/kulman vaikuttavan soundiin todella valtavasti. Kääntelin kuulokkeilla monitoroiden hetken sitä mikrofonia, kunnes löysin mielestäni aika sweet spotin, ja tein koeäänityksen
 
*drumroll*
 
http://www.soundclick.com/bands/pag … fm?bandID=748769&songID=6522189
 
Siinä on komppia ja leadia. Saa antaa mielipiteitä soundista. Mielestäni tuossa kohtuullisen hyvin taltioitui vahvarin soundi, toki vielä hiomista on.
 
ps. Ja wattipoliiseille, tuo on 100w putkinuppi makuuhuonevolumella.

Niin tai näin, huomasin tosiaan mikrofonin asennon/kulman vaikuttavan soundiin todella valtavasti.
 
Joo niin se tekee. Itse olen kompit vetänyt mikki aikalailla suorassa ja sooloja varten kääntänyt sitä pieneen takakenoon.

Nacher, yllättävän hyvän soundin olet moisella äänenvoimakkuudella sanut narulle. Olisiko sulla mahdollista äänittää sellaisia pätkiä, joissa soittaisit ihan bändivolumella, ja pätkiä vaikka puhtaista ja pikkusäröistä? Jos Special Edition kuulostaa tuolta kotivolumella, niin mahtaa kuulostaa mehukkaalta volume vähän isommalle avattuna.

Nacher, yllättävän hyvän soundin olet moisella äänenvoimakkuudella sanut narulle. Olisiko sulla mahdollista äänittää sellaisia pätkiä, joissa soittaisit ihan bändivolumella, ja pätkiä vaikka puhtaista ja pikkusäröistä? Jos Special Edition kuulostaa tuolta kotivolumella, niin mahtaa kuulostaa mehukkaalta volume vähän isommalle avattuna.
 
Bändivolumella ei ole mahdollista tähän hätään äänittää, kun olen aika tietokoneesta riippuvainen tuon äänityshässäkän kanssa. Puhtaista ja pikkusäröistä voin tässä lähiaikoina koittaa tehdä clippiä. Tuo Special Edition avautuu kyllä hyvin hiljaisellakin volumella, joskin parhaat crunchit vaativat vähän enemmän volumea kuin hevisäröt. Kuitenkin parhaiten hiljaisella soiva putkinuppi, jota olen kokeillut. Jopa tukevat botnetkin irtoavat jo pikkuvolumeilla.
 
Mutta joo, koitanpa tehdä tuosta muitakin clippejä, jahka ehdin. Postailen sitten tänne.

Suomessa muuten puhutaan kitaroiden yhteydessä nauhoista, ei freteistä. Fretti on kesyhilleri, semmoinen pikkuinen eläin. (Suom. huom.)
 
Nyt olen Juccizin kanssa samoilla linjoilla, hahah.
 
Usein mikitettäessä soundi kuulostaa vähän kuivemmalta ja säröttömämmältä kuin huoneessa. Kannattaa kuunnella, miltä se kuulostaa suoraan kaiuttimen edessä. Recto varsinkaan ei anna paljoa anteeksi ylänauhoilla. Kokeile soittaa vähän ronskimmin ja laittaa bassoa ja middleä lisää. Viimeisenä keinona buustipedaali eteen, mikä ei olisi ollenkaan huono ratkaisu.

Soolot olen nauhoittanut ihan kuivalla soundilla ja efektit tiskiin vasta nauhoituksen jälkeen.
 
Tuota mä tarkoitinkin, mutta onnistuin kadottamaan pointtini... Tosiaan en mä ole missään nauhoituksissa käyttänyt mitään muita speduja kuin wahia ja säröä--> sen verran vähän aina aikaa, että koneella tulee parempaa ja nopeammin.

Sitäkään tässä ei ole liiemmin mainittu, että erilaiset kaiutinelementit ovat helpompia/vaikeampia äänitettäviä. Toisten kanssa se mikrofonin sijoittelu ym on huomattavasti tarkempaa tahi vaikeampaa, kuin toisten. Yleensä kuulee sanottavan, että mikään elementti ei nauhoitu niin hyvin kuin Vintage 30.

Nacher, yllättävän hyvän soundin olet moisella äänenvoimakkuudella sanut narulle. Olisiko sulla mahdollista äänittää sellaisia pätkiä, joissa soittaisit ihan bändivolumella, ja pätkiä vaikka puhtaista ja pikkusäröistä? Jos Special Edition kuulostaa tuolta kotivolumella, niin mahtaa kuulostaa mehukkaalta volume vähän isommalle avattuna.
 
Teinpä tässä nyt vielä clean samplen tuosta ENGL SE:stä. Tuossa raidassa neljä otosta, ensimmäiset kolme cleania ja lähinnä Shuren asentoa käännelty. Vikassa cleanista gaini täysillä, joka vetää soundin mukavaksi crunchiksi. Vähän volapotikoilla siinä leikin ja lopussa tallamikilläkin.
 
http://www.soundclick.com/bands/pag … fm?bandID=748769&songID=6524733
 
Vähän tuli liikaa bassoa tuohon soundiin kyllä. Toisaalta oli myös vaikea hillitä sitä, ettei yläpäähän tule sellaista riipivyyttä äänen piikeissä. Vaatinee lisää säätöä vielä tuon mikin asennon sekä mikserin asetusten kera.
 
Edit : Ja liikaa trebleä sinne särölle.

Hyvin tuo pätkä demosi mikin sijainnin vaikutusta soundiin.
 
Itse clean-soundi oli kyllä juuri niin hengetön kuin kaikissa muissakin kuulemissani ENGL:eissä tähän asti. Jotenkin kauhean muovisen ja kylmän kuuloinen ja tuo "crunch" oli varmaan tarkoitettukin lähinnä vitsiksi? Aikaisemman pätkän lead-osastoa voisin kuvitella voivani käyttää edes johonkin - hevimpään ehkä, rokimpaan en.
 
Eikös tuo ole ihan sietämättömän kallis nuppi? Miten siinä voi olla noin huono clean?

hyvin tuo pätkä demosi mikin sijainnin vaikutusta soundiin.
 
Itse clean-soundi oli kyllä juuri niin hengetön kuin kaikissa muissakin kuulemissani ENGL:eissä tähän asti. Jotenkin kauhean muovisen kuuloinen ja tuo "crunch" oli varmaan tarkoitettukin lähinnä vitsiksi?
 
Nojaa, eipä tuo kitarakaan ole mikään teletwängi keraamisine mikkeineen. Toki se cleani jollain fenkulla tai vintagelespalla kuulostaisi ihan erilaiselta. Parhaat pikkurosot tuosta vahvarista löytyvät toki kakkoskanavalta tai tuolla suurimman osan etuasteesta ohittavalla tube driverilla sekä kääntämällä vähän lisää volumea. Järkevämmät rosot cleanista saa myöskin miedommalla särömäärällä kuin tuolla, mutta kokeeksi pistin nauhalle tuonkin.
 
Mutta en kyllä itse osaa kyllä mieltää tuon vahvarin cleania tahi rosoa millään muotoa huonoksi. Toki jos niitä vertaa johonkin yksikanavaiseen boutique-vintagevahvistimeen, niin kyllähän siinä eroa syntyy, mutta mihinpä hi-gaineriin ei.
 
Edit : Hevimpien nuppien cleaneista verrattuna miedomman särön vintagevahvareihin noin yleisesti voi olla montaa mieltä, mutta jos pysytään tuon hevikarsinan sisällä, niin oikeastaan vain ENGLin Invaderissa on kokeilemistani hevinupeista ollut jollain tavalla parempi clean kuin tuossa SE:ssä. Mikäli tuo clippi muulta kuulostaa, niin se menee lähinnä äänitystaidon sekä käytetyn kitaran piikkiin.

Asiallinen puolustuspuhe. Hyväksytään. :)
 
Ja tosiaan, taitaa se vaan mennä niin, että noista koneista ei ensisijaisesti kai kannata yrittääkään repiä kuin välttäviä cleaneja - omien kokemuksieni mukaan puhtaatkin soundit ovat parhaimmillaan vasta silloin mukana on hieman pääteasteen lämpöä (lue: säröä tai vähintäänkin kompressiota). 120-wattinen putkikone olohuonevoimakkuuksilla on yleensä aika kaukana tuosta tilanteesta.
 
Mikityksen piikkiin voi mennä jotain, mutta eiköhän tuo perussoundi silti tullut selväksi. Toisaalta, clean-soundikin saattaa tuossa koneessa parantua, jos sitä pääsisi edes vähän avaamaan: nyt oltiin varmaan kuitenkin todella alkupäässä volume-potikan säätövaraa.
 
Mun korvaan tuo cleani vaan kuulosti about samanlaiselta kuin kaikissa kuulemissani "hevikoneissa": onhan se puhdas soundi, mutta jotenkin kylmän ja persoonattoman kuuloinen - lähinnä semmoinen kuin jollain Metallican levyillä: superpuhdas, ei oikein kutittele.

jos minulta kysyttäis, niin laittaisin delayn eka ja sit särön, niin se särö mukavasti laskee mitä vaimeammaksi delay käy.
 
Itse tekisin juuri toisinpäin sen takia, että delayn ollessa ennen säröä, särö vaikuttaa myös delayn aikaansaamiin ääniin ja saa aikaan sotkuisen vaikutelman nostaessaan delayn toistojen äänenvoimakkuutta. Kyseessä on periaatteessa sama efekti kun kitaran volumepotikan ruuvaaminen pienemmälle: särö kyllä vähenee, mutta voimakkuus pysyy suunnilleen samana. Mikäli delaylla haluaa tila-tyyppistä efektiä, minusta se kannattaa laittaa vahvistimen efektiluuppiin tai mikäli sellaista ei ole, kaikkien voimakkuuteen vaikuttavien laitosten (wah, säröt, overdrivet, kompurat, tms) jälkeen. Sama koskee mielestäni kaikkia aikaperusteisia efektejä (esim chorus).