Kitarat: kitarakamat ›

Jep... jos on floikkatalla niin sen jouset myötäilevät riittävästi, eikä kaularautaan tarvitse koskea.
 
paitsi että mulla on semmone ipukka jossa on vaa ABR-1 tyyline talla ja kielet bodyn läpi.

Ole vain. Totuus on kuitenkin se, että floikkatallassa kielten vetovoima vaikuttaa ensin tallaan ja sen jousiin. Sen jälkeen vasta kaulaan. T-O-M tallassa kielten veto vaikuttaa välittömästi kaulaan. Ns. vahvimman laki... eli heikompi antaa periksi (tässä tapauksessa siis floikkatallan jouset ennemmin kuin kaula)
 

 
Kenties. Floikallisessa se rasitus tulee jousille, tuneomaticissa suoraan kaularaudalle. Tämän huomaa helpoiten bendatessa floikkatallaista soitinta (vrt. kiinteätallaiseen).
 
Selittäkääs nyt tää mulle vielä.. Mistäs se kaula sen tietää mikä siellä vetää, vibratalla vai stop-bar? Vai jääkö kielet löysemmälle floikallisessa kitarassa?

Selittäkääs nyt tää mulle vielä.. Mistäs se kaula sen tietää mikä siellä vetää, vibratalla vai stop-bar? Vai jääkö kielet löysemmälle floikallisessa kitarassa?
 
Näin minäkin tämän käsitän!
 
Sama vaikka pitelisit sormilla tallasta kiinni niin kyllä se sama voima kaulaan kohdistuu samalla vireellä!
 
Bendaukset tietenkin antaa periksi kun jouset venyy!

Niinhän se fysiikka sanoo että kielen kumpikin pää kohdista ihan yhtä suuen vedon kitaraan. Ne jouset helpottaa vetoa siellä bodyn päässä antamalla periksi, mutta kaulaan kohdistuu käsittääkseni virittimien kautta samoilla kielten jännityksillä ihan yhtä suuri veto riippumatta tallaratkaisusta.

On kaksi eri asiaa, puhua vedon määrästä ja siitä mihin se vaikuttaa ensisijaisesti.

huom joskus ei tarvi ku laittaa isommat kielet ja vaa virittää alas. näi on esim mun ibanezin kans, viritetty nyttekki alas c:hen eikä oo ees kaularautaan koskettu ja hyvi soi ja pelittää
 
Eipä sitä tarvi rautaa tai muutakaan säätää, jos fiksusti vaihtaa yhtä jämäkät kielet tilalle, vaikka vire laskeekin :)

Ole vain. Totuus on kuitenkin se, että floikkatallassa kielten vetovoima vaikuttaa ensin tallaan ja sen jousiin. Sen jälkeen vasta kaulaan. T-O-M tallassa kielten veto vaikuttaa välittömästi kaulaan. Ns. vahvimman laki... eli heikompi antaa periksi (tässä tapauksessa siis floikkatallan jouset ennemmin kuin kaula)
 
Mietippä tuota teoriaasi ja esim. Tremol-No:ta (tai ihan vaan floikan blokkaamista lennossa puupalalla). Silloinhan tallan lukittaminen muuttaisi kaulan säätöjä, ja ei se niin mene. Kaularaudalle tuleva jännitys on tismalleen sama sekä kelluva- että kiinteätallaisessa.

On kaksi eri asiaa, puhua vedon määrästä ja siitä mihin se vaikuttaa ensisijaisesti.
 
Kun niihin kieliin muodostuu kiristettäessä jännitysvoima, sen veto kohdistuu yhtäaikaa, samansuuruisena tallaan, ja sen välityksellä jousiin, sekä virityskoneistoihin ja niiden välityksellä kaulaan. Ei ne virityskoneistot ole missään voimattomassa tilassa, jos toisessa päässä on jousi.
 
->Lisäys
 
Niin ja sellaista "ensisijaista kohdistumista" ei fysiikka tunne. Ajattele peräkärryä jota vedät autolla. Vaunun aisa ja renkaat lähtevät juuri samalla hetkellä liikkeelle (kun aisaan kohdistuva vetovoima voittaa vierintäkitkakynnyksen). Jos veto kohdistuis ensisijaiseti aisaan, sehän tarkottaisi sitä että asia liikkuisi ennen akselia ja vaunu pitenisi hieman joka liikkeellelähdössä.

Kun niihin kieliin muodostuu kiristettäessä jännitysvoima, sen veto kohdistuu yhtäaikaa, samansuuruisena tallaan, ja sen välityksellä jousiin, sekä virityskoneistoihin ja niiden välityksellä kaulaan. Ei ne virityskoneistot ole missään voimattomassa tilassa, jos toisessa päässä on jousi.
 
Ei niin, kukaan ei ole näin väittänytkään. Jos sen sijaan edelleen kiristät virittimistä kieliä, niin JOUSET antavat tallasta periksi, eikä kaularauta, kuten kävisi kiinteätallaisessa soittimessa. Tuloksena silloin:
a) Floikkatallaisessa kaula EI väänny, vaan tallan peräpää nousee koska jouset antavat periksi ennen kaularautaa
b) kiinteätallaisessa kaula alkaa taipumaan kuperaksi, koska talla ei anna yhtään periksi

Ei niin, kukaan ei ole näin väittänytkään. Jos sen sijaan edelleen kiristät virittimistä kieliä, niin JOUSET antavat tallasta periksi, eikä kaularauta, kuten kävisi kiinteätallaisessa soittimessa. Tuloksena silloin:
a) Floikkatallaisessa kaula EI väänny, vaan tallan peräpää nousee koska jouset antavat periksi ennen kaularautaa
b) kiinteätallaisessa kaula alkaa taipumaan kuperaksi, koska talla ei anna yhtään periksi
 
..joten saman "virevaikutuksen" aikaansaamiseksi joudut kääntämään viritintä floikkatallan kanssa enemmän, mikäli et kompensoi tallan nousua kirimällä jousia. Kaularautaan kohdistuva voima on edelleen molemmissa tapauksissa sama, kun kieli on lopulta saatu samaan vireeseen.

..joten saman "virevaikutuksen" aikaansaamiseksi joudut kääntämään viritintä floikkatallan kanssa enemmän, mikäli et kompensoi tallan nousua kirimällä jousia. Kaularautaan kohdistuva voima on edelleen molemmissa tapauksissa sama, kun kieli on lopulta saatu samaan vireeseen.
 
Kuten olen jo varmaankin pari kertaa todennut, niin minä en tietääkseni ole puhunut kielten aiheuttaman vetovoiman määrästä mitään. Ainoastaan siitä, miten mikäkin osa kitarassa reagoi, kun kyseessä on kiinteätallainen ja floikkavärkki.

..joten saman "virevaikutuksen" aikaansaamiseksi joudut kääntämään viritintä floikkatallan kanssa enemmän, mikäli et kompensoi tallan nousua kirimällä jousia. Kaularautaan kohdistuva voima on edelleen molemmissa tapauksissa sama, kun kieli on lopulta saatu samaan vireeseen.
 
Tässä ketjussa on klassikon ainekset! ;)
 
Lisäisin tähän vielä, että se ei vaikuta antaako floikka periksi (esim. alkuvaiheessa), koska jotta kielille tulee sama vire kuin ennenkin, niiden kireyden täytyy olla sama. Joten sama voima kohdistuu kaulaan loppujen lopuksi kuitenkin.

Kuten olen jo varmaankin pari kertaa todennut, niin minä en tietääkseni ole puhunut kielten aiheuttaman vetovoiman määrästä mitään. Ainoastaan siitä, miten mikäkin osa kitarassa reagoi, kun kyseessä on kiinteätallainen ja floikkavärkki.
 
Ethän nyt vedätä ihmisiä?
 
Niin, mitenkäs se taas olikaan, jos liikkuvasta junasta ammuttiin...

Kuten olen jo varmaankin pari kertaa todennut, niin minä en tietääkseni ole puhunut kielten aiheuttaman vetovoiman määrästä mitään. Ainoastaan siitä, miten mikäkin osa kitarassa reagoi, kun kyseessä on kiinteätallainen ja floikkavärkki.
 
Ahaa. Tässä aiemmin väität voimavaikutuksen olevan kaularaudalle erilainen eri tallojen tapauksessa.
 
Kenties. Floikallisessa se rasitus tulee jousille, tuneomaticissa suoraan kaularaudalle. Tämän huomaa helpoiten bendatessa floikkatallaista soitinta (vrt. kiinteätallaiseen).
 
Minä en jaksa tästä vängätä enää yhtään, totean vain että olet väärässä ja todistusaineistoa on tuolla ykkössivulla aivan tarpeeksi vaikka nyt koitat selittää väittäneesi jotain muuta.

Ahaa. Tässä aiemmin väität voimavaikutuksen olevan kaularaudalle erilainen eri tallojen tapauksessa.
 
Todellakin, ahaa. Et sinäkään Werde voi noin idiootti olla että käsität tarkoituksella väärin. Tuossa nimenomaan puhun siitä, että kiinteätallaisessa rasite tulee nimenomaan suoraan kaularaudalle, koska siellä ei ole jousia "ottamassa vastaan" kuten floikallisessa. Tämän huomaa juuri silloin kun Floyd Rose-varusteisessa soittimessa bendaat kieltä... jouset antavat periksi, tallan peräosa nousee ja muut kielet löystyvät. Näin ei käy kiinteätallaisessa.
 
Minä en jaksa tästä vängätä enää yhtään, totean vain että olet väärässä ja todistusaineistoa on tuolla ykkössivulla aivan tarpeeksi vaikka nyt koitat selittää väittäneesi jotain muuta.
 
Ehkä sinun kannattaisi lukea ne uudestaan ja yrittää hahmottaa mistä oikeasti kirjoitin. Jätä tuo säälittävä tuomarointi muille, sillä sinusta ei ole siihen. Sen sijaan on hyvä käydä huutelemassa väliin ja sitten kadota häntä koipien välissä takaisin mistä tulitkin, eikö?

Sen sijaan on hyvä käydä huutelemassa väliin ja sitten kadota häntä koipien välissä takaisin mistä tulitkin, eikö?
 
Ehkä sitä kannattaisi jokaisen aina silloin tällöin harkita, varsinkin jos fysiikka ei ole se vahvin laji...

Ehkä sitä kannattaisi jokaisen aina silloin tällöin harkita, varsinkin jos fysiikka ei ole se vahvin laji...
 
No Herra Fysiikka on hyvä ja laskee meille sitten tämän (oletus on, että kummassakin kitarassa on sama vire, sama kielisatsi, sama skaala ja täten vetovoima 1):
a) Kiinteätallaisen kitaran kieltä venytetään (kaiken järjen mukaan myös vetovoima kasvaa silloin.... =1+x)
b) Floyd Rose-tallaisessa soittimessa samaa kieltä venytetään (talla antaa periksi ja kielten vetovoima kaulaan pysyy vakiona... =1).
 
Vai onko niin, ettei sillä bendattavalla kielellä kiinteätallaisessa ole mitään merkitystä? Voidaanko todeta, että floikallisessa kitarassa rasitus kohdistuu jousiin enemmän kuin kaularautaan, verrattuna kiinteätallaiseen?

No Herra Fysiikka
 
Kiitos, voit jatkossa puhutella minua noin.
 
on hyvä ja laskee meille sitten tämän (oletus on, että kummassakin kitarassa on sama vire, sama kielisatsi, sama skaala ja täten vetovoima 1):
 
Eli jokaisen kielen kireys on sama, eikö totta?
Siten jokainen kieli kohdistaa saman voiman sekä kaulaan että tallaan, vai?
 
a) Kiinteätallaisen kitaran kieltä venytetään (kaiken järjen mukaan myös vetovoima kasvaa silloin.... =1+x)
 
Kyllä, koska yhden kielen vetovoima kasvaa. Jos kitarassa antaa jokin osa periksi (esim. kaula, talla), muiden kielten veto vähenee.
 
b) Floyd Rose-tallaisessa soittimessa samaa kieltä venytetään (talla antaa periksi ja kielten vetovoima kaulaan pysyy vakiona... =1).
 
Sama kuin yllä, veto pysyy samana sekä kaulaan että tallaan, mutta eri paikka vaan antaa periksi. Katsos ei se voima voi jakautua epätasaisesti kielten eri päiden välillä.
Miksi ne jouset venyy? Koska niihin kohdistuu isompi voima.
Miten venyminen vaikuttaa niiden aiheuttamaan vetovoimaan?
 
Mihin se venytetyn kielen voima on ankkuroitunut silloin kun floikan jouset antaa periksi? Tarkoitatko että kun kielen vetovoimaa kasvatetaan (esim. venyttämällä) vaikutus kohdistuu vain toiseen niistä kohdista, johon se on kiinnitetty?
 
Tarkoitatko siis todella, että kun kaksi kitaraa on viritetty samoilla kielillä samaan vireeseen, ja toisessa on floikka, niin floikallisessa kaulaan kohdistuu pienempi veto?
Unohda hetkeksi bendaukset, koska ne vaan mutkistaa tilannetta, joka ei näytä muutenkaan olevan kovin selvä.
 
Ei tämä oikeasti ole noin vaikea asia.
 
edit: korjaus, tuo "antaa periksi" on huono ilmaisu, mutta jos se nyt kuvaisi voimien näkyvää osuutta.

öö, venytetäänkö tässä kumpaakin esim puolen sävelaskeleen verran, vai mitataanko venytyksen suuruus poikkeamasta perustilastaan, siis milleinä?

Ei niin, kukaan ei ole näin väittänytkään. Jos sen sijaan edelleen kiristät virittimistä kieliä, niin JOUSET antavat tallasta periksi, eikä kaularauta, kuten kävisi kiinteätallaisessa soittimessa. Tuloksena silloin:
a) Floikkatallaisessa kaula EI väänny, vaan tallan peräpää nousee koska jouset antavat periksi ennen kaularautaa
b) kiinteätallaisessa kaula alkaa taipumaan kuperaksi, koska talla ei anna yhtään periksi
 
No ei. Lienee kohtuuselvää, että saman vireen saamiseksi kielessä tulee olla sama jännitys riippumatta tallaratkaisusta. Sä et nyt hoksaa että kun kiristää kieltä, kielen toinen pää kohdistaa vetovoiman tallakojeiston kautta bodyyn ja toinen pää just tasan samansuuruisen vetovoiman virittimien kautta kaulaan.
 
Se toisen pään vetovoima jakautuu joko pelkkään tunematicciin, tai vibraan ja jousiin, mutta toisen pään veto vaikuttaa juurikin kaulaan ja kaularautaan virittimien tai lukkojen ja virittimien välityksellä. Jouset tai niiden puuttuminen ei vaikuta hevon humppaa siihen päähän.