Kitarat: kitarakamat ›

Jos joku sanoo, että nykypäivän PAF-kloonit ovat parempia, kuin alkuperäiset, niin hän ei ole oivaltanut asiaa. Tottakai ne ovat tasalaatuisempia, mutta samalla ne legendaariset erittäin hyvät yksilöt karsiutuvat pois ja saadaan sitä perushyvää.
 
Jos ennen on ollut laatu epätasaisempaa ja on ollut osa mikeistä on ollut hyviä, osa vähän heikompia ja jotkut mikit erittäin hyviä yksilöitä, niin minkä takia nykyään kukaan kopiois muita kuin niitä erittäin hyviä yksilöitä?
 
Mä en oivalla tota logiikkaa.

Jos joku sanoo, että nykypäivän PAF-kloonit ovat parempia, kuin alkuperäiset, niin hän ei ole oivaltanut asiaa. Tottakai ne ovat tasalaatuisempia, mutta samalla ne legendaariset erittäin hyvät yksilöt karsiutuvat pois ja saadaan sitä perushyvää. Mulla tuli ainakin heti omat suosikit, mutta parasta noista on lähes mahdotonta valita. Monissa oli hyviä ominaisuuksia ja kaikissa myös jotain, joka ei niin miellyttänyt, myös PAF:ssa.
 
Eri mieltä. Monet PAF-kloonit perustuvat nimen omaan tiettyyn "legendaariseen" yksilöön. Luulen myös, että putiikkimikkejä ammatikseen rakenteleva heppu oivaltaa asian vallan hyvin ;-) Mainitsin Duncanin JB vs DiMarzion Tone Zone vs BKP:n Warpig esimerkkinä, koska noita on vertailtu tällä forumilla - kaikki kolme eri tyyppisiä mikkejä. Tämä testi oli hyvä koska mikit olivat saman tyyppisiä ("PAF"). Minusta erot olivat pieniä. En olisi pystynyt sanomaan mikä noista oli 1962, putiikki tai SD. Entäs sinä...?

No eiköhän toi vaan todista sen, että mikään uusinkaan boutique kääminvääntäjä ei saa siitä mikistä yhtään sen enempää irti mitä orkkiskaan.
 
Eli aika turhaa hommaa koko mikeillä hifistely.
 
Mikähän niin.... .
no, tän filosofian mukaan aika turhaa homma myös kitaroilla ja vahvistimilla hifistely.
 
Ne miljoonat jotka sitäkin mikkien ohella harrastaa on sitten kaikki väärässä:)
 
Eihän PAF kopion pidäkään miltään muulta kuulostaa... luulisin.

Mikähän niin.... .
no, tän filosofian mukaan aika turhaa homma myös kitaroilla ja vahvistimilla hifistely.
 
Ne miljoonat jotka sitäkin mikkien ohella harrastaa on sitten kaikki väärässä:)
 
Eihän PAF kopion pidäkään miltään muulta kuulostaa... luulisin.
 
PAF kopio kuulostaa...PAF kopiolta. Olihan ero alkuperäisen PAFfin ja kopsujen välillä niin suuri että sen kuulisi vaikka Peltorit korvissa :-)

Mikähän niin.... .
no, tän filosofian mukaan aika turhaa homma myös kitaroilla ja vahvistimilla hifistely.
 
Näin on. Turhaa hommaa. Mopot, ne on vasta jotain.

Tupla hommaa...

Hmh. Kyllä mikeissä on eroja, oikeastikin. Mutta, musta tuntuu jotta mikkien vaihtamista pidetään semmoisena maagisena temppuna, jolla paskastakin voi saada toisinaan konvehdin.
 
Mä käsitän mikkien vaihtamisen lähinnä hienosäätönä, jolla yritetään, kas, hakea se viimeinen silaus siihen juttuun joka on jo itsessään varsin toimiva. Ei niin jotta ensin vaihdetaan mikit ja sitten funtsitaan vahvistimen kanssa jotta mitäs tälle pitäisi tehdä.
 
E: Mitä noihin ääninäytteisiin tulee, niin taitaa olla melkein sama mitkä siellä olisi kiinni. Tuolta se soundaisi anyway. Olisivat antaneet Jucciksen tehdä testin, hehe!

Mopot, ne on vasta jotain.
 
Asian ytimeen:)

Asian ytimeen:)
 
nimen omaan mulle kelpaa hd ja sulle japsi;)

nimen omaan mulle kelpaa hd ja sulle japsi;)
 
onpas hassua ku pekulle kelpaa japsi
pyörä mutta kitara pitää olla jenkki

No eiköhän toi vaan todista sen, että hyvin ovat eri valmistajat onnistuneet kopiimaan PAFfia. Kannattaa ennemmin sijottaa rahansa siihen mihin ne mikit laitetaan, sanon ma.

Jaa nii tää on tää missä kaikki yritettiin saada kuulostamaan samalta ja onnistuikin aika hyvin. Testistä puuttuu parhaat PAF kopiot, eli Lollar Imperial Low Windit.

Tähdennän vielä että olen erittäin tyytyväinen duncanin tuotteisiin, teen sen vielä kolmannenkin kerran jos ne tajuaa maksaa mulle siitä.

Tähdennän vielä että olen erittäin tyytyväinen duncanin tuotteisiin, teen sen vielä kolmannenkin kerran jos ne tajuaa maksaa mulle siitä.
 
Jos sen sanot vielä kolmannen kerran niin minäkin sen uskon. Kertaus on opintojen äiti ja muita latteuksia.

Jaa nii tää on tää missä kaikki yritettiin saada kuulostamaan samalta ja onnistuikin aika hyvin.
 
Joo, siinä alkaa mikkiuskovaisten usko horjumaan, kun eroa ei saatu syntymään.

Joo, siinä alkaa mikkiuskovaisten usko horjumaan, kun eroa ei saatu syntymään.
 
Mikkiuskovaisten? Kyllä se ihan kokeilemalla selviää tekeekö mikki laulajan, ja toisaalta mikä mikki toistaa soittajan mielestä mieluisimmalla tavalla.

Kopion tarkoitus usein lienee nimenomaan olla mahdollisimman tarkka, uskollinen yms. toisinto alkuperäisestä esikuvastaan, mitään eroja ei siis saa kuulua. Paras kopio ei erotu alkuperäisestä mitenkään.
 
Se että jokin versio kuulostaa omiin korviin parhaimmalle, miellyttävimmälle tms. on henkilökohtaista arvotusta ja kertoo myös että kopionti ei ole onnistunut, yksinkertaisesti koska ero on havaittu ja sillä on merkitystä. Juuri nämä erot kuitenkin samalla takaavat kopioinnin mielekkyyden, voidaan valita itselle paras. Tämä EI ole sama asia kuin (absoluuttisesti) paras kopio, joka sinällään on saavuttamaton tavoite.
 
Edes kahdella eri mikkivalmistajalla ei ole samaa PAF-esikuvaa käytössä, alkuperäisten variaatiot takaavat sen. Tämä jo lähtökohtaisesti eroja synnyttävä seikka tekee kopioinnin onnistumisesta sinällään mahdottoman arvioitavan. Meidän täytyisi kuulla nimenomaan kunkin valmistajan esikuva vs. heidän kopionsa, ei eri kopioita vs. yksi geneerinen esikuva....ellei juuri tätä nimenomaista yksilöä ole valittu standardiksi.
 
Käytännössä millään tällä ei tietenkään ole merkitystä, valitsemme sen mikä itselle sopii ja sillä hyvä. Sanoja "autenttinen", "täysin alkuperäistä vastaava" jne. silmäilemme kuitenkin uudella korvalla, jos mahdollista.
 
"Huono kopio mutta hyvä soundi."
 
semantiikkaa, jadajada.

Duncanit on tosi hyviä, kauniit naiset riisuvat heti vaatteensa kun asentaa sellaiset kitaraan! (where the f*ck is my endorsement deal?)

Jos ennen on ollut laatu epätasaisempaa ja on ollut osa mikeistä on ollut hyviä, osa vähän heikompia ja jotkut mikit erittäin hyviä yksilöitä, niin minkä takia nykyään kukaan kopiois muita kuin niitä erittäin hyviä yksilöitä?
 
Mä en oivalla tota logiikkaa.
 
Okei, selvitellään lisää.
 
Nykyisin kun tehdään PAF-kopioita, ne tehdään yhtä alkuperäistä mallina käyttäen. Aikoinaan jokainen PAF oli erilainen, joten saman teeman eri variaatioita on yhtä paljon, kun on mikkejäkin. Näin ollen myös mahdollisuus löytää se itselleen maaginen mikrofoni, oli huomattavasti suurempi.
 
Se, mikä on yhden mikrofonin tekijän käsitys erittäin hyvästä yksilöstä, voi olla aivan eri, kuin esim. omani.
 
Muutamat kokeilemani alkuperäiset PAF:t soundasivat kaikki erilaisilta, ensimmäinen suorastaan lauloi, toinen kuumempi kuin muut, kolmas tummempi soundiltaan, neljäs avoimempi jne.
 
Muutenkin toi "laatu epätasaisempaa" on mielestäni harhaanjohtava, jos sillä tarkoitetaan, että joukossa oli paljon huonoja mikkejä. En ole nimittäin vielä koskaan kuullut kenenkään väittävän kokeilemaansa PAF:ia huonoksi, eli kokemukseni perusteella laatu oli tasaisen hyvää, mutta outputissa ja soundeissa oli eroja, suuriakin.

Eri mieltä. Monet PAF-kloonit perustuvat nimen omaan tiettyyn "legendaariseen" yksilöön. Luulen myös, että putiikkimikkejä ammatikseen rakenteleva heppu oivaltaa asian vallan hyvin ;-) Mainitsin Duncanin JB vs DiMarzion Tone Zone vs BKP:n Warpig esimerkkinä, koska noita on vertailtu tällä forumilla - kaikki kolme eri tyyppisiä mikkejä. Tämä testi oli hyvä koska mikit olivat saman tyyppisiä ("PAF"). Minusta erot olivat pieniä. En olisi pystynyt sanomaan mikä noista oli 1962, putiikki tai SD. Entäs sinä...?
 
Tais mennä mun pointit sulta ohi. Lukasepa tosta ylempää vastauksia sullekin. Ja tohon WP-TZ-JB-juttuun voit lukea vastineen siitä aiemmasta postauksesta.
 
Erot on aika pieniä, mutta varmasti jokainen kuitenkin erottaa ne. Noiden oikeiden PAF:ien tunnistamista tosiaan vaikeuttaa se, että ne olivat kaikki erilaisia. Tunnistettava ominaissoundi löytyy aina, mutta kannettavan tietokoneen kaiuttimien läpi on melko haastavaa sanoa noista parhaista mikeistä, että mikä niistä olisi se alkuperäinen. Mä en ehtinyt mukaan ajoissa(linkkiä ei enää ollut), vaan kuuntelin noita Svilon linkistä, jossa siis oli tiedossa, mikä on mikäkin.
 
Noistakin mikeistä voi huomata sen, että kaikki on tehty eri esikuvaa käyttäen(vihjeenä esim. nimet). Eli jos se butiikkimikkejä työkseen rakentava ymmärtäisi pointin, niin hän tajuaisi, että tasapäistäminen ei ole tässä tapauksessa hyvä asia.