Kitarat: kitarakamat ›

On ne, lepsat painaa piste. Epit ovat jopa kevyempiä juurikin leppärungontakia. tosin nyt yhtäkkiä en olekaan varma että kritisoitko kitaran keveyttä vai painoa?:)
 
Kyllä mun epi ihan mahonkia on :)

Kyllä mun epi ihan mahonkia on :)
 
Niin on tuo smapankin epi.... =)
Sikäli mikäli Epin stankku on, Body on mahjongia, siitä johtuu myös paino.

On ne, lepsat painaa piste. Epit ovat jopa kevyempiä juurikin leppärungontakia. tosin nyt yhtäkkiä en olekaan varma että kritisoitko kitaran keveyttä vai painoa?:)
 
lainaan itse itseäni, aamulla tuli kirjoitettua vähän mitä sattuu, nojoo, oma epini häviää painossa gibsonilleni reippaasti. Mahonki rungoillakin on isoja eroja riippuen mistä/minkälaatuisesta mahongista on runkotehty. Ja epien mahonki, ellei kyse ole elitist sarjalaisista, ei ole sitä parhaasta päästä, kyllä se ohjautuu sitten enemmän noiden gibsonien valmistukseen.
 
Toki gobsoneissakin on suuria painoeroja keskenään, mutta täåhän tietenkin vaikuttaa puunlaatu/valmistus vuosi/malli jne. Mutta pointti kirjoitukselle nyt taisi kuitenkin olla se että LP:t painaa lähes poikkeuksetta paljon.

Epiphone Les Pauleja on monenlaisia. Eri maissa tehtyjä, eri materiaaleja, eri ikäiset eri tasoisia jne. Hyviä malleja on, en yritä dissata merkkiä tai mallia. Esim Tsekeissä tehdyt ovat aivan loistavia. Listaan tässä tyystin erityyppisen arvion kuin aiemmat ovat, mutta puhun nyt nimenomaan Etelä-Koreassa 1995 valmistetusta Standard Cherry Sunburstista (leppäbody, mitään mahonkia ei muistaakseni ollut missään kohtia).
 
- kouluarvosana 6
- malli Standard
- vuosimalli 1995
- oli järjestyksessä kolmas sähkis
- pidin pitkään (10 vuotta), hävitin muutama vuosi sitten, en ollut missään suhteessa tyytyväinen. Erityisesti sen jälkeen kun eka kerran kokeilin Japanin Tokai Love Rock Customia.
 
Ominaisuuksia joista erityisesti en pitänyt:
- kaula, kapea mutta profililtaan 'syvä', ei lainkaan LP tyyppinen (ei LP:n 50's eikä 60's profiili vaan tyystin erityyppinen)
- kaulan ja bodyn kulma, ei lainkaan LP:lle ominainen "taakse suuntautuva kaula
- virittimet, epätarkat ja "nopeat"
- talla, intonaatiota ei saanut kohdalleen, koska kielen pituuden säätöpalat eivät olleet napakat, ruuveista meni jopa kierteet etc...

EDIT: Tuli mieleen, että onkos gibsoninkin LP:t painavia vai johtuuko se epin leppärungosta?
 
Kyllä gibbonit huomattavasti painavampia kuin epit.. Ainakin Customit..
 
Tuollaisella Slash tyylisellä (kapealla) hihnalla tulee selkä kipeäksi alkuviikkoina, mutta se kyllä loppuu ajan mittaan.

Kyllä gibbonit huomattavasti painavampia kuin epit.. Ainakin Customit..
 
Ja stankut. Selvästi-iiiih! prkle kun se painaa, mutta sainpas nostettua...

Ja epien mahonki, ellei kyse ole elitist sarjalaisista, ei ole sitä parhaasta päästä, kyllä se ohjautuu sitten enemmän noiden gibsonien valmistukseen.
 
Toki gobsoneissakin on suuria painoeroja keskenään, mutta täåhän tietenkin vaikuttaa puunlaatu/valmistus vuosi/malli jne. Mutta pointti kirjoitukselle nyt taisi kuitenkin olla se että LP:t painaa lähes poikkeuksetta paljon.
 
Eipä se liene mikään "suuri ihme" että tuon paksunen runko painaa. Ja toki, ne kaikkein painavimmat "kautta aikojen" tuli Gibalta 1970 loppupuolen -1980 alkupuolen välillä.
Mitä taas tulee tytäryhtiö Epiphonen kitaroihin, se mahonki jota niihin (samoin kuin muihinkin itäisten maiden kitaroihin) ei välttämättä ole mitään huonoa, onpahan vaan niitä "mahonkeja" joita tuolla kulmakunnalla on näppärästi ja riittävässä määrin saatavana. Olkoonkin, että joissakin mallisarjan "yläpään" kitaroissa saatetaan jotakin maahan tuotua raakapuuta käyttää, ei todellakaan ole mitään järkeä noita isommissa sarjoissa tehtäviä kitaroita moisista materiaaleista tehdä, ei taloudellisesti, eikä työteknisesti. Kyllä niissä filippiinin-mahonkia tai jotain lähisukulaista käytetään. Sama juttuhan on noissa loimu- ja kuviokansissa. Sen sijaan, että ne olis massiivi-vaahterasta, on huomattavasti edukkaampaa loppupeleissä käyttää siitä kuviollisesta vaahterasta tehtyä viilua.
Epiphöönien rungot on tosiaan vaihdelleet, sieltä löytyy sekä laua-mahonkia, muuta "mahonkia" että myös leppää..
Elikkästen: tuohon aloituslauseeseen palatakseni, kyllä ne on emo- ja tytäryhtiön raaka-ainehankinnat hyvin pitkälle eriytyneet. Eli ei ne sieltä Nashvillesta roudaa "huonompaa" raaka-ainetta Epiphone-kitaroitten valmistusta varten.
Jaa, itselläni on Epiphone LP Standard Plus Limited Edition vm. -99, tehty Saein-tehtaalla Koreassa..

Mahtaako kukaan tietää näiden "tsekki" Heritage epiphonien (lp) puumateriaaleista yhtään mitään?
 
Into-luthmanin luettolossa kehuttiin että kansi "eurooppalaista loimuvaahteraa" mutta siittä mahonkilajista sitten ei mitään tietoa mutta aika samalta saundaa kuin kaverin Japanin Elitist LP. ... ja samanlaisia viboja ollut myös jenkkipelejä testaillessa..
 
Hyvän tuntunen ja kuulonen kepukka muuten mutta pirun painava.
 
Mielestäni selvästi eri tasolla kuin peruskiinan epiphonit.

Mahtaako kukaan tietää näiden "tsekki" Heritage epiphonien (lp) puumateriaaleista yhtään mitään?
 
Lienee aika lailla samaa mahonkia kuin mitä länsimaissa soitinrakennuksessa käytetään.. ei toki Hondurasin mahonkia, niinku ei se ruusupuukaan ole Brasilian ruusupuuta.. 8) Kansipuu tosiaan noissa on ilmoituksen mukaan eurooppalaista vaahteraa..
Voishan sitä tiedustella ite sylttytehtaalta..Bohemia Musico-Delicka se valmistaja.. Tekihän ne myös Flying V-kitaroitakin, mm. meidän kitaristilla on tsekki-Epi Flying V.

Lienee aika lailla samaa mahonkia kuin mitä länsimaissa soitinrakennuksessa käytetään.. ei toki Hondurasin mahonkia, niinku ei se ruusupuukaan ole Brasilian ruusupuuta.. 8) Kansipuu tosiaan noissa on ilmoituksen mukaan eurooppalaista vaahteraa..
Voishan sitä tiedustella ite sylttytehtaalta..Bohemia Musico-Delicka se valmistaja.. Tekihän ne myös Flying V-kitaroitakin, mm. meidän kitaristilla on tsekki-Epi Flying V.
 
...mitäs mahonigya sieltä mustasta afrikasta oikein roudattiin?
 
Olenko yhtään oikeilla jäljillä?

...mitäs mahonigya sieltä mustasta afrikasta oikein roudattiin?
 
Olenko yhtään oikeilla jäljillä?
 
Oot oot.. Avriikan mahonkia rupesivat enenevässä määrin käyttämään tuolla jenkkilässäkin.. likimain kaikki soitinvalmistajat. Se lie kuitenkin sitä ihan "vakio"mahonkia, ei siis mitään noita "fiinimpiä" sukulaisia, niinku sapele-, khaya- sen paremmin ku white limba eli "korina" kaan..
Tuostahan se esim. Giballa tuli osittain harmi 70-luvun loppupuolilla, kun osa Afrikan mahongista oli aivan järkyttävän painavaa. Se puuaineksen paino on kirjoitusten mukaan riippuvaista, paitsi toki tiheydestä, niin hyvin paljon siitä, paljonko se on se puuaines "imenyt" mineraaleja kasvun aikana, varsinkin piitä. (Silica)..

Tsekkiläinen lp löytyy mulla ja kaikin puolin mainio peli. Virittimet, mikit ja ja satula vaihdettu edellisen omistajan toimesta joten en osaa sanoa millanen omilla mikeillään olis ollut, nyt paikallaan gibsonin vahatut mikit joista ei sen enempää tietoa.
Tuota en tiennytkään että Afrikassa valmistetaan piitä, ei kai luomusilikaa ole olemassa? sinällään aika mielenkiintoista ainetta raekokonsa vuoksi...

Tuota en tiennytkään että Afrikassa valmistetaan piitä, ei kai luomusilikaa ole olemassa? sinällään aika mielenkiintoista ainetta raekokonsa vuoksi...
 
Ei s' oo sitä silika-geeliä vaan alkuisaa ainetta se.. Kyllähän haavassa (tää puulaji, ei akuutti kudosvaurio, eli Populus tremula, tämä kotimainen haapa) on myös piitä puuaineksessa. Tylsyttää komiasti työkalujen terät.. 8)

Ei s' oo sitä silika-geeliä vaan alkuisaa ainetta se.. Kyllähän haavassa (tää puulaji, ei akuutti kudosvaurio, eli Populus tremula, tämä kotimainen haapa) on myös piitä puuaineksessa. Tylsyttää komiasti työkalujen terät.. 8)
 
Juu niin tekee, eikäkö kun vaan tuosta piistä mainitsit, nin teollisesti kun esim. ferropiitä valmistetaan nin siitä syntyy silikaa ns. sivutuotteena joka otetaan talteen piipuissa olevista suodattimista. Tänä päivänä erittäin vaikeasti saatavilla oleva aine.
Raekoko on samaa luokkaa kun tupakansavulla. Pinta-alaltaan (jos siis rakeet saisi auki)
kilolla silikaa peittäisi 2 jalkapallokenttää kun esim. sementillä peittää noin 4 neliömetriä.
Mitenhän tämä liittyy taas epiphone les pauliin...

- kouluarvosana 9
- malli standard
- hankintavuosi 2004
- liekö ollut 6 kitara
 
+ ulkonäkö (syyt, maalaus + kromatut Groverit)
+ autenttisen näköinen (ei mitään hässäköitä tai design-virheitä)
+ työstöjen viimeistely ja hienosti koottu (sanallasanoen virheetön)
+ 60-luvun kaula (vrt. 50-luvun kaulaan)
+ selvästi kevyempi kuin Gibson-aikalaiset
+ hinta
 
- potikat toimii lähinnä on/off-tyylillä, mikä on kyllä aika köyhää valmistajalta
- ice tea -värityksellä olisin mieluiten tämän ottanut (nyt Faded Cherry), mutta Epillä ei moisia ole. Siis tämmöisiä:
 
http://www.christians-musikladen.de/images/gilp5+hbnh.jpg
 
Näistä LP-kopioista Epiphone on mun mielestä se ainoa oikea, koska Les Paulilla oli työsuhde ja sitä kautta läheiset välit puljun kanssa. Ja nykyäänhän Epi ja Gibson on samaa konsernia niin kuin suurin osa jo tietääkin. Nyt pitäis vaan laiskotukseltaan vaihtaa potikat parempiin, niin keppi on aika täydellinen.

Epiphonen tehtaat on kyllä ollut kehitystyössä suuressa osassa, jos oikein muistan (fox ehkä tietänee todemman version) mutta lesPaul tosiaan suunnitteli tehtaissa omalla ajalla lp mallia ja en muista kuka tutki ja kehitteli humbucker mikkejä epiphonen tehtaissa.
 
Tosiaan lespaul on siis epiphonen tehtaissa työstänyt lp:tä alkuun. Epiphone on vähän huonossa maineessa täällä suomessa, johtunee ehkä kovasta kilpailusta tokain kanssa mutta aikojen saatossa hyvinkin monet "suuret" tähdet ovat käyttäneet epiphonen soittimia mm john lennon, edge jne... Epiphonen akustiset ja "dotit" ovat olleet todellakin suosittuja.
 
Muistaakseni my chemical romancen kitaristi käyttää/käytti epiphonen lp elitistiä jossain videoilla ainakin. Vanha merkkihän epiphone on ja omaa aika merkittävän historian jos vertaa esim tokaihin. Epiphonella vaan tuntuu olevan samaa kuin gibsonilla, eli suomen ja monen muun eu alueen maan markkinat ovat niin pienet että ihan kaikkein parhaat yksilöt eivät tänne tunnu tulevan. Onkohan elitist sarjalaisilla edes muualla kunnon kauppaa kuin jaappanissa.

Epiphonen tehtaat on kyllä ollut kehitystyössä suuressa osassa, jos oikein muistan (fox ehkä tietänee todemman version) mutta lesPaul tosiaan suunnitteli tehtaissa omalla ajalla lp mallia ja en muista kuka tutki ja kehitteli humbucker mikkejä epiphonen tehtaissa.
 
Noh, pyynnöstä tai pyytämättä, "Real Story of Lester Polfus".. Totta on, että 40-luvun loppupuolella Les hyödynsi Epiphone, Inc. tehdasta viikonloppuisin tehdessään koekitaransa, jossa oli 4x4 tuuman keskipalkki, Gibsonin kaula, Epiphonen jatsilootan sivut kiinnitettynä tuohon keskipalkkiin, ja otelautana oli Larsonin otelauta.. Kaksi muutakin samantapaista kitaraa hän teki tuolla Epiphonella..
Humbucker-mikkiä Les ei kehitellyt, sen sijaan toki magneettisia yksikelamikkejä. Humbuckerin kehitti sellaisena, kuin me sen tunnemme, Seth Lover Gibsonin elektroniikkapajalla, ja patentoi sen. Toki niitä "keksijöitä" on sitten myöhemminkin ilmaantunut, ja toki oli samoihin aikoihinkin liikkeellä.. Alkuvuodesta 1957 noita alettiin asentaa Gibson-kitaroihin..
Les Paul-kitaran taas suunnittelivat pääosin 4 miestä Gibsonilta, toki Les itse oli ainakin jollain tapaa mukana kehitystyössä, mutta valtaosan tekivät Theodore McCarty, John Huis, Julius Bellson ja Wilbur Marker, asiasta on useassakin kirjassa kerrottu.
 
Epiphonen tarina itsenäisenä tehtaana päättyi myyntiin Gibsonille 1957, ja 1959 Gibson/Epiphone teki ensimmäiset kitarat. Tuotanto jenkeissä loppui 1969, ja Epiphone siirtyi Japaniin, jossa toiminnasta vastas Nihon Gibson -Epiphone. 1970 tulivat ekat japsi-Epit.
Ensimmäisiä Epiphone Les Pauleja alettiin tehdä vasta niinkin myöhään kuin 1980-luvun loppupuolella, ja Korean Les Paulit tulivat markkinoille 1988.
 
Tosiaan lespaul on siis epiphonen tehtaissa työstänyt lp:tä alkuun. Epiphone on vähän huonossa maineessa täällä suomessa, johtunee ehkä kovasta kilpailusta tokain kanssa
 
Mainostuksella ja markkinointitoimilla on jotain tekemistä asian kanssa, kyllä.. 8)
 
Vanha merkkihän epiphone on ja omaa aika merkittävän historian jos vertaa esim tokaihin.
 
House of Stathopoulo oli perustettu 1873, Orville Gibson perusti tehtaansa 1896, Tokai Gakki on taas 1947-48 perustettu. Noista kopioista myös tunnettu Hoshino Gen Gakki 1905, joten kyseisellä merkillä on myös ihan kunnioitettavan pitkä "taival"..

epiluureihin vielä sen verran että periaatteessa niillähän on omiakin malleja, jotka tosin pohjautuvat gibsonin es-330 malliin, sheraton, ja sheraton II sekä casino. Pitkältihän ne ovat samaa mutta niissä on eroja myös. Näitä malleja ei gibson valmista ollenkaan.
 
Ja mm oasiksen kitaristillehan tehtiin omaa sarjaa/signature mallia jonkin aikaan. Taisi olla supernova tms nimellä.
 
Vahvistin puolellahan sillä on myös omia "itsenäisiä" sarjoja. Kuten So-cal. Valve juniori on gibsonin johonkin vahvistimeen perustuva.
 
Omasta epiphonen lespasta sen verran.
 
yleisarvosana 7,5
pulttikaulainen, peruja samicin tehtailta.
varitys sunburst.
 
Palveli vuodesta 95 vuoteen 05 jonka jälkeen siirtyi eläkkeelle. Kotona ikuisuus remontissa siis

epiluureihin vielä sen verran että periaatteessa niillähän on omiakin malleja, jotka tosin pohjautuvat gibsonin es-330 malliin, sheraton, ja sheraton II sekä casino. Pitkältihän ne ovat samaa mutta niissä on eroja myös. Näitä malleja ei gibson valmista ollenkaan.
 
Kaikille tutuin noista "omista" lienee kuitenkin se "banaanilapainen" Strato-kehitelmä.. Ja hei, onhan toki Epillä ollu mm. batwing-lavallinen Crestwood, Coronetit ja moiset hienot lankkukitarat..
Epiphone, Japan aloitti aika pitkälti omilla malleilla (toki voitaneen kysyä, onko Sheratonit, Rivierat ja Casinot välttämättä "omia" siinä määrin kuin jotkut muut..)
Epiphone, Inc. silloin, kun oli vielä "omillaan" teki aivan hyviä jatsilootia (älkäämme unohtako, että ko. mallit on olleet myös Gibsonin pitkän linjan "päätuote"..) sanotaan vaikka New Yorkerit ja vallankin Emperor..
Se Epiphonen ihan syyttä suotta "parjattu ja moitittu" kapea lapahan on perinteinen Epin lapa..sinällään ihan hieno. Tietty onhan Epiphonella vuosien mittaan ollut kylläkin muunkinmoista lapaa.

Kaikille tutuin noista "omista" lienee kuitenkin se "banaanilapainen" Strato-kehitelmä.. Ja hei, onhan toki Epillä ollu mm. batwing-lavallinen Crestwood, Coronetit ja moiset hienot lankkukitarat..
Epiphone, Japan aloitti aika pitkälti omilla malleilla (toki voitaneen kysyä, onko Sheratonit, Rivierat ja Casinot välttämättä "omia" siinä määrin kuin jotkut muut..)
Epiphone, Inc. silloin, kun oli vielä "omillaan" teki aivan hyviä jatsilootia (älkäämme unohtako, että ko. mallit on olleet myös Gibsonin pitkän linjan "päätuote"..) sanotaan vaikka New Yorkerit ja vallankin Emperor..
Se Epiphonen ihan syyttä suotta "parjattu ja moitittu" kapea lapahan on perinteinen Epin lapa..sinällään ihan hieno. Tietty onhan Epiphonella vuosien mittaan ollut kylläkin muunkinmoista lapaa.
 
siitä starto-kehitelmästä olen nähnyt kahdenlaisia versioita. toinen sellainen perinteisen straton näköinen ja sitten toinen joka oli hieman "hevimmän" oloinen eikä siinä ollut sitä plektrasuojaa ollenkaan. Itelläni oli joskus sellainen ja oli muuten oikeatsi aikas hyvä peli. En ole tosin paljoa niitä nähnyt.
 
Akustisissahan on kai epillä aika paljon "omia" malleja. Monet tosin niinkuin sähkiksissäkin on hyvin lähellä gibsonin valmistamia kitaroita. Ei siinä että pitäisin epiphonea "parempana" kuin esim tokai, mutta epi eroaa mun mielestä siinä monestamuusta firmasta että sillä on ollut noita "omia" kehitelmiä valmistuksessa sekä tosiaan omaa oman itsenäisen ajan.
 
Toki omissa laseissa on tietty linssä päällä kun katson epiluureja koska itselläni on niitä useita ollut ja tulee useita vielä olemaankin.
 
Niin ja sitten ihan asiaakin
 
Epiphone lesPaul special
 
arvosana 6
viimeistelyssä paljon virheitä
vire ongelmia koska virittimet sekundaa
soundi ihan ok, yllättävän hyvä hintaisekseen.
 
hyvää oli soittotuntuma ja kaulan sopivuus omaan käteen.