Kitarat: kitarakamat ›

Tarkoitin että jos on toinen ihan samanlainen kaikki on samaa puut jne mut Ibanez maksaa 1100e ja sepon kitara 1000e nii kummankoha ostaisit? :P
 
Jos sinulla on esittää kaksi 100% _samanlaista_ mutta eri hintaista kitaraa, totta kai ostaisin sen halvemman. Kysymyksesi on hypoteettinen - minulla ei ole tietoa siitä että ko. Ibanezia myytäisiin eri logolla varustettuna mutta satasta halvemmalla. Toistan: _"samat speksit"_ on eri asia kuin _"samanlainen"_. Näin esimerkiksi kitaran A ruusupuuotelauta saattaa olla huomattavasti laadukkaampi kuin kitaran B ruusupuuotelauta. Sama pätee kaikkiin puumateriaaleihin, komponentteihin...puhumattakaan rakenteesta ja viimeistelystä.

Hyviä keppejä ovat molemmat. RG 1570:ssa mikit eivät tosin ole hirveän hyvät. Sen huomaa, kun soittaa laajempia sointuja kevyellä säröllä. Silloin soitto puuroutuu hieman. Muuten kepissä ei ole mitään valittamista ja mikithän voi aina vaihtaa mieleisikseen. Tota kalliimpaa kitaraa en ole kokeillut, mutta siinä ei taida olla mitään muuta eroa, kun mikit. Kannattaa siis kaupassa kokeilla, kannattaako maksaa kalliimmasta mallista enemmän. Näitä RG:eitä liikkuu myös paljon käytettynä, joissa monissa on vielä mikit vaihdettu, joten niitäkin kannattaa metsästää.

No joo en osaa selittää mutta siis pointti oli se et eikös usein monessa tuotteessa se nimekkäämpi maksa enemmä?

No joo en osaa selittää mutta siis pointti oli se et eikös usein monessa tuotteessa se nimekkäämpi maksa enemmä?
 
Varmasti nimi maksaa jotain, mutta isompi pointti tulee siinä, että on osia ja on osia. Viisaana systeeminä ne kaikki niputetaan saman nimen alle markkinointimielessä, mutta eroja niissä kyllä on.
 
Otetaan nyt vaikka esimerkiksi Ibanezin SZ520 ja PRS:n Cu22 kiinteätallaisena. Niissä noin nopeasti katsoen on aika paljon samaa, mutta toinen maksaa viisi kertaa enemmän kuin toinen.

Viestin aloittajalle suosittelen ehdottomasti 90-luvun alun 550-sarjan kitaroita. Löytää helposti 400-500 eurolla ja jää vielä rahaa vaihdattaa nauhat (ja mikit, jos haluaa). Hintaansa nähden hyviä kitaroita. Jos laitat bujettiisi pari sataa lisää niin saat käytetyn Jemin.

lisäksi Japanissa tehdyt Ibanezit on kyllä laatukitaroita, puut on varmasti kunnollisia, tallat, viimeistely jne.
 
Muutama sananen tästä. Puumateriaalit ovat useassa Ibanezissa lehmusta, eikä aina edes kovin "laadukasta" sellaista. Kovasti monen RG:n sointi muistuttaa enemmän muovista kolahdusta ja eräästä 2570-mallista paljastui hionnan jälkeen suhteellisen monipalainen ja ruma runko.
 
Moni Ibanezin lehmusrunkoinen onkin päällystetty peittävällä maalilla ja jokseenkin reilulla kerroksella polyuretaani/-esterilakkaa, jolla saadaan kestävä ja kiiltävä pinta kylläkin.
 
Saman ohuehkon tonen pystyi havaitsemaan kun rinnalle laittoi Godinin ja Fenderin Straton (about samassa hintaluokassa) testiin. RG oli auttamattomasti heikoin soinnillisesti. Soitettavuudeltaan RG oli kuitenkin hyvä, samoin kuin kaulan viimeistelyltään. Ilmeisesti se Prestige-leima auttaa edes johonkin.
 
Tallasta sen verran että muutaman Edge Pro-sarjasen uudemman "laatufloikan" olen nähnyt tallapalojen osalta murtuneen. Ok, kenties käyttäjässäkin on vikaa (kiristänyt turhan kovaa) ja tallapala on haljennut siitä "soundchipin" kohdalta. Vastaavaa en ole ikinä tavannut vanhemmissa EDGE ja Lo-Pro Edge talloissa, saatika Schallerin floikkareissa (OFR ja Schallerin omalla leimalla olevat).
 
V-sarjan mikit ei mielestäni kummoiset olleet mutta itse olen tykännyt Dimarzio/Ibz mikeistä, ko. mikit on kiinni mun RG2620:ssa, samanlainen kitara kuin se torilla myynnissä oleva.
 
V-sarjasissakin on eroa. Esim. V1 ja V2 ovat erilaiset mitä V7 ja V8. DiMarzio IBZ-mikit eivät vain herätä kovin suuria tunteita tai fiiliksiä. Huolestuttavaa siitä tekee sen että esim. 700-800e LTD:ssä on Duncania tai EMG:n mikkejä ja tämä näkyy myyntiluvuissakin kun katsellaan n. 1000e kitaroita (+-100 tai 200e suuntaansa). ESP/LTD ja Schecter ovatkin syöneet ronskisti 90-luvun myyntivaltti-Ibanezin osuutta.
 
Noihan on kuitenkin Made in USA mikit, Dimarzio ne on tehnyt siinä missä vaikkapa Evotkin. Jostain luin että Dimarzio/Ibz mikit ovat Super Distortionin ja Tone Zonen risteytys.
 
"The DiMarzio_/IBZ pickups in the Ibanez RG2120 and RG2570EX are specifically designed and manufactured by DiMarzio_ for Ibanez, and they are not available separately. Like all DiMarzio_ pickups, they are made in our New York factory. Both neck and bridge pickups are high-output models. The neck pickup is fairly bright-sounding, similar to a Super 2 (DP104). The bridge pickup is a little louder and warmer-sounding, and resembles a cross between the Steve Morse Bridge Model (DP200) and the Super Distortion_ (DP100). The R1 single-coil is warmer-sounding than a typical vintage single-coil, and was designed to work well with the neck and bridge humbuckers when they are in split mode. It has a sound similar to that of the HS-2 in split-coil mode."
 
Täytyy kyllä sen verran sanoa Super Distortionin käyttäjänä, että noissa IBZ-sarjasissa ei ole kyllä muuta yhteistä niihin, kuin ehkä ulostulo. Soundillisesti kyseiset mikit ovat todella steriilit ja kuivat lehmusrunkoisessa RG:ssä. Tallassa varsinkin sellainen ohut kolina, joka on kyllä kaukana fätistä ja "warmer-sounding" humbuckerista. Tai sitten olen vain tottunut Fralinien ja BKP:n mikkien myötä johonkin ihan muuhun.
 
Huvittavaa myös, että jos ne kerran on Larryn tekemiä mikkejä, miksei ne ole suosiolla DiMarzion leimalla ja logolla? Kustannuksista se tuskin on kiinni... ne tavan RG:t vaan halutaan pitää mikkien osalta heikompina. Eihän kukaan ostaisi yli 2000e JEMiä tai Ibanezia jos yli puolet halvemmalla saisi RG-sarjasta jossa on "aidot Marziot". Siispä, Ibanez on pyytänyt saada käyttää DiMarzion nimeä omissa halpatuotanto-bulkkimikeissä.
 
Ei sillä etteikö IBZ-sarjasillakin tulisi toimeen. Kyllähän RG:t ovat hintaisekseen silti hyviä soittimia, mutta eivät mielestäni kaiken sen ylistyksen arvoisia josta se tuli 80-luvulla ja 90-luvulla kuuluisaksi. Hyvää noissa Prestige Ibanezeissa on myös se, että hintaan sisältyy useimmiten kova laukku. Se on jo heti satku tai puolitoista lisää jos erikseen täytyisi ostaa.
 
Topikin aloittajalle voin myös suositella tuota torin RG2620:aa (itselläni on siis samanlainen), mukava kitara soittaa, edge pro talla pitää vireen, wizard kaula on mukavan tuntuinen kädessä, on Dimarzion mikit kiinni jne. Varmasti kitaraa pitkäksi aikaa eteenpäin. Mielestäni hintakin on kohtuullinen jos vain kitara on moitteettomassa kunnossa, ei klommoja tai naarmuja etc.
 
Jep. Jos hyvä Ibanez halutaan saada 500-1000e niin käytetty on varmasti paras vaihtoehto. Eikä kannata jättää laskuista pois vanhempiakaan malleja. RG ja S-sarjasia liikkuu todella hyvin ja suhteellisen halvalla pystyy poistamaan japsi-RG:n jossa on kova laukku, vaihdetut mikit, pikkuviat fiksattu jne.
 
Tästä vanhempaa laatua:
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=205147
 
Torihakua vaan seuraavin kriteerein:
http://muusikoiden.net/tori/haku.ph … mp;price_max=1000&x=14&y=15

Ne Dimarzio/Ibz vakiomikit on kyllä tosi tuhnut ja luonnottomat verrattuna Evoihin. Ainakin mahonkirunkoisessa RGssä luonnetta ja erottelevuutta tuli rutkasti lisää huimien pinch harmonicsien kera. Koko kitara koki kunnollisen kasvojen kohotuksen. Parhautta!