Kitarat: kitarakamat ›

Onhan kylläkin tunnettu fakta putkitasurin ja AC30 ns class A:n hirmuinen sag, vahvistimen toimiessa kuitenkin AB-luokassa. Eli kyllä voxi kompuroi oikeinkin iloisesti.
 
Juu, kompuroisi älyttömästi vähemmän, jos olisi A-luokan ;)

Juu, kompuroisi älyttömästi vähemmän, jos olisi A-luokan ;)
 
Ootko kokeillu? Siis 30 wattista voxia joka toimii A-luokassa? ;p

Voisitte kyllä tunkea ne luokkanne sinne minne aurinko ei paista. Puhtain luokka lienee sen pyllyssä joka sen on viimeksi pyyhkinyt.
 
Vahvistimien A, B, yms luokat ovat ihan silkkaa hifipoikien pelleilyjä nykyään. Se pysyköön siellä.

Voisitte kyllä tunkea ne luokkanne sinne minne aurinko ei paista. Puhtain luokka lienee sen pyllyssä joka sen on viimeksi pyyhkinyt.
 
Vahvistimien A, B, yms luokat ovat ihan silkkaa hifipoikien pelleilyjä nykyään. Se pysyköön siellä.
 
No sieltäpä tuli asiantunteva kommentti. Totta hitossa soundi viime kädessä ratkaisee, mutta miksei saisi olla utelias ja tiedustella, mitä eri luokat vahvistimissa tarkoittavat, kun niiden toteutustavat oikeasti eroavat huomattavasti?
 
Hifismi taitaa muutenkin olla paljon tuoreempi juttu kuin erilaiset vahvistimien pääteasteiden kytkennät.

Jees, pahoittelen kärkevää kommenttia. Aina vähän alkaa ottamaan päähän kun keksitään valokuitukaapeleille kultaisia pinnotteita ja sitä rataa.
 
Ei nykyään pitäisi olla juuri mitään väliä muusikoiden vehkeissä kun halvallakin saa hyvää. Virransyöttö ei ole se ongelma. Yleensä.

Joo eihän näitä pakko oo lukea. En mäkään pörrää itseäni kiusaamassa missään tuhokampikeskusteluissa. ;)
 
No mutta vielä hieman turhaa asiaa. Pari havaintoa vielä siitä miksi A-luokassa toimiva vahvistin kompressoi mielestäni aika paljonkin jos se repäistään teoreettisesta ihannemaailmastaan keskelle treenikämpän melskettä.
 
Yleensä A-luokan vahvistimet ovat tehoiltaan pieniä 2-15wattia, toki isompiakin double single-ended suoranaisia "tehomonstereita" löytyy 30 watin luokkaan. Voi olla isompiakin, en tiedä. Netti täynnä infoa miksi a-luokan vahvistimet yleensä pysyvätkin käytännön syistä pienitehoisina. Esim Randal Aikenilla hyvää infoa.
 
No, jos itse roudaan tällaisen pienitehoisen a-luokan vahvistimen keskelle kovaa (ja väärin) soittavaa rokkibändiä, niin se tarkoittaa sitä että joudun 99% varmuudella vetämään hanat kaakkon kuullakseni edes pihauksen monki mähösen virvelin paukkeen lomasta. Jolloin pääte on säröllä niin kuin pitääkin, ja kun pääteputki säröytyy alkaa myös kohtuu kovaa kompressointia ilmaantumaan. Ja kun tähän lisätään ulostulomuuntajan tuoma lisälyttäys niin ei siinä enää voi kovin loistavasta dynamiikasta puhua. Mistään headroomista en viitti edes mainita, koska sitä ei tässä tapauksessa olisi.
Toisaalta a-luokassa toimiva putkivahvistin voi olla oikeinkin dynaaminen jos sillä soitetaan vaikkapa hiljaista jazzia yksiössä, ilman että pääte huutaa hoosiannaa.
 
Jos tässä vaiheessa kämpälle tuotaisiin vertailukohteeksi 200 wattinen AB-luokassa toimiva Marshall Major, (edelleen vaikka Aikenilta infoa miksi ab-vahvistimesta saa helposti ja käytännöllisemmin tehoa irti.) niin sama volumetaso saavutettaisiin volumepotikan millipelillä. No tässä vaiheessa pääte ei ole todellakaan säröllä sen enempää kuin ulostulomuuntajakaan, joten vähemmän kompressiota käytännössä, vaikkakin teoreettinen push/pull kompressointi on olemassa. Mutta käytännössä villinä veikkauksena heittäisin että parempi dynamiikka. Saundissa voisi voittaa se toinen...makuasioita.
 
Eli nämä nyt niitä omia havaintojani. Teoriassa asiat voivat olla toisin, mutta kun en soita teoriassa, vaan välillä ihan oikeestikkin, niin olen ollut huomaavinani moisia seikkoja. Mutta en ole nyt kuitenkaan sitä mieltä että mesan triple rectifier olisi dynamiikan lipunkantaja AB-luokassa. ;)

Ja kun tähän lisätään ulostulomuuntajan tuoma lisälyttäys niin ei siinä enää voi kovin loistavasta dynamiikasta puhua. Mistään headroomista en viitti edes mainita, koska sitä ei tässä tapauksessa olisi.
 
Mutta eikös perinteisesti putkivahvistimien dynamiikasta puhuttaessa juuri tämä kompressoituminen ole sitä "hyvää dynamiikkaa" jota putkivahvistimista haetaan? Eihän siinä mitään dynamiikkaa ole jos ulostulo kuulostaa samalta riippumatta siitä minkälaista signaalia sisään tuutataan.

Mutta eikös perinteisesti putkivahvistimien dynamiikasta puhuttaessa juuri tämä kompressoituminen ole sitä "hyvää dynamiikkaa" jota putkivahvistimista haetaan? Eihän siinä mitään dynamiikkaa ole jos ulostulo kuulostaa samalta riippumatta siitä minkälaista signaalia sisään tuutataan.
 
Dynamiikka lähtee ranteesta.......oikeesti.
 
/sv

Mutta eikös perinteisesti putkivahvistimien dynamiikasta puhuttaessa juuri tämä kompressoituminen ole sitä "hyvää dynamiikkaa" jota putkivahvistimista haetaan?
 
Riippunee kait mikä se hyvä dynamiikka on. Mutta kyllähän kompressoituminen tarkoittaa dynamiikan vähentymistä. Hyvä dynamiikka vahvistimessa on mielestäni silloin, kun hiljaisella hipaisulla kieliin vahvistin kuiskaa, ja kunnolla runtatessa vahvistin karjahtaa. Hyvä putkivahvistin tekee tämän.
 
Eihän siinä mitään dynamiikkaa ole jos ulostulo kuulostaa samalta riippumatta siitä minkälaista signaalia sisään tuutataan.
:D
Enter SAG tai kova kompressio.
Jokseenkin ärsyttävä, mutta johonkin touhuun myöskin sopiva ilmiö dynamiikan kannalta on sag, iskiessä kieleen voimakkaasti vahvistin niiaa hetkellisesti (no vähän huono ilmaisu), ja signaali itseasiassa voimistuu kohta iskun perään. Ittellä viimeisin vahvistin joka oikein loisti tällä ominaisuudellaan oli Matamp King Street. (cathode biased ,class A kytkentä)
 
BTW...Juccizella tais olla aika hyväkin esimerkki tuosta hyvästä dynamiikasta mistä itte tykkään...oisko ollu se Mystique tai TAD JTM45, empä nyt muista.

A-luokan vahvistimissa ei pitäisi juurikaan tapahtua tätä "SAG" ilmiötä jossa jännitteet virtaähteelä tippuvat vahvistinta kovaa ajettaessa, koska putkien lepo ja maksimi virta ovat lähes identtiset. Tätä "SAG" ilmiötä ei loppujen lopuksi ole nykyisin kovinkaan monessa vahvistimessa, koska nykyisin tasasuuntaukseen käytetään lähes aina puolijohde diodeja.
 
Monet kitaravahvistimet joita mainostetaan A-luokan vahvistimina ovatkin todellisuudessa AB-luokan katodibiasoituja vahvistimia.