Grass Rootsin lespasta kyseltiin. Ostin noin 3 kk sitten kyseisen kitaran, eikä juuri ole valittamista. GR lespa hakkaa mielestäni mennen tullen Epin LP:t, ja kuten joku mainitsikin, myös Tokain korealaiset mallit. On väitetty, että GR lespa olisi kova haastaja jopa Japanin Tokaille (joita en ole testannut). Tämä on ehkä kuitenkin liioittelua, sillä vaikka GR:n body onkin mahonkia (= jotakin mahonkisukuista, tiheämpää tavaraa), ainakin minun yksilöni body on neljästä palasta koottu. On sitten eri asia, vaikuttaako tuo sointiin millään tavalla (liitokset kun ovat huolella tehtyjä), minusta ei. Viimeistelyltään tämä minun skebani on todella viimeisen päälle; vertasin sitä esim. joihinkin Gibsoneihin, joissa jälki oli törröttävine ja tökerösti hiottuine nauhoineen selvästi huonompaa. Mikit ovat GR lepassa paljon paremmat kuin odottaisi tämän hintaluokan (n. 545) kitaroissa olevan. Myös virittimet ovat tähän saakka toimineet ja pitäneet vireen täysin moitteetta. Ainoa mikä saattaa vielä mennä vaihtoon (ja meneekin, jos tulee myöhemmin tarvetta vaihtaa virittimet) on satula; se on hiukan töpön näköinen muovitekele. Mutta yksilöitähän kitarat ovat, ehkä minulla kävi tuuri. Summa summarum: Suomen musiikkiliikkeissä ei taida tällä hetkellä olla (tässä hintaluokassa) saatavana toista GR:n lespan tasoista kitaraa, laadukkaammasta puhumattakaan. Näin ainakin, jos haluaa LP:n mahonkirunkoisena ja Gibson-tyyppisellä lavalla varustettuna. Poikkeuksena ehkä J&D, jota en tunne. Kertokoon siitä joku, jolla on kokemusta. |