Kitarat: kitarakamat ›

Itse hommasin juuri tuon tavallisen munuaisen, ja ajattelin hommata sille vielä jonkun midikontrollerin kaveriksi. Tarkoitus olisi käyttää sitä nupin kanssa tod. näk. efektiluupissa (särösaundini kun tulee Jekyll & Hyden boostaamasta Gh50L:stä) delayna, choruksena yms. ilman mallinnuksia, ja toisessa bändissä soitella suoraan PA:han Podin omilla saundeilla. Lisäksi tulen käyttämään sitä keikoilla, joilla roudaus on ongelma (edellyttää tosin sitä, että monitorointi on hyvä, tai talosta löytyy efektiluupillinen vahvari).
 
Mielessä on myös käynyt Pod XT + Crate Powerblock -yhdistelmä. Siinä olisi loistava backup, tai jos keikkapaikalla on kaappi, niin roudaus olisi mielettömän helppoa.
 
E: Äänitys unohtui kokonaan... Siinä tuota varmasti eniten käytän.

Moro!
 
vastailen tuonne väleihin...

ja ajatuksena olis että pistäisin tuon pedaalilaukun kiertoon ja samalla myös microcuben ja ostaisin sit tilalle ton xt liven. kuinka paljon tuo värittää saundia verrattuna noihin yksittäispedaaleihin? en ole erityisen tarkka saundin suhteen, mutta en kyllä tahdo että saundi on pelkkää suhinaakaan.
 
Itse toteutin tuon ajatuksen viime syksynä. Myin pedaaleja pois ja hankin tuotoilla xt liven. Kyllästyin pedaalien raahaamiseen ja niiden päällä hyppimiseen. Soittelemme paljon kokeilevaa, osittain progressiivista tavaraa ja tuntui, että joka biisiin sai hakea säätöjä jatkuvasti.
Minusta laite antaa mahdollisuudet hyvinkin realistisiin saundeihin, mutta sitä on jaksettava säätää. Värittää usein liikaakin, mutta kun opettelee käyttämään, antaa se eniten käyttäjälleen. Ja plussaa annan helppoudesta. Siinä missä ennen kytkin tarkkaan järjestykseen erillislaatikot, nyt kytken virtapiuhan laitteeseen ja input / outputit ja sen jälkeen taidetaan rokata!
 
onkos jotkut kokeilleet boostata jo ruvella olevaa putkivahvaria noilla stomppimallinnoksilla?
 
Mulla ei oikein toiminut... Menee jotenkin jopa sirinäksi ja liikaa ruvelle.
 
kuitenkin perusrokkiin tuo marsu käy sellaisenaan että ei siihen väliin aina tarvitse sitä liveäkään sit työntää. mutta siis treenis/livekäytössä xt liveä käyttäisin vain virittämiseen ja pieneen maustamiseen. tossa marsussahan ei efektilooppia ole niin vahvarin eteen se olisi tyrkättävä.
 
Sama juttu omassa putkivahvistimessa, eteen laitettava. Niinpä otankin keikalle varmuudeksi styrkkarin mukaan ja jos käy ohari, käytän pelkkää vahvaria sitten ilman efektejä. Mutta toistaiseksi live on toiminut kuin se junan vessa, linjaan kytkettynä.
 
mutta siis kokemuksia xt liven käytöstä vahvarin edessä, ja erityisesti boostaamisessa.
 
Boostausta en ole paljoa käyttänyt, mutta online-palvelusta on löytynyt paljon hyödyllistä tavaraa. Siellähän on tuhansia valmiita säätöjä, ja itsekin käytän sieltä paria löytämääni. Laitteen ostaja voi rekisteröityä sinne ja käyttää joitakin palveluja ilmaiseksi. Myös rahalla sieltä saa ladattua tavaraa lankkuun (ei omaa kokemusta tästä).
 
myös mielipiteitä saa, ja pitääkin esittää.. :)
 
Harmilla olen seuraillut näitä pod xt / Boss Gt-ketjuja:
Sen sijaan että taistellaan mallintavien ja erillislootien paremmuudesta, on muistettava myös kohde jolle musiikki esitetään. Kuuleeko kuulija(t) onko sointumattoon käytetty analogista vai digitaalista härpäkettä? Huomasiko joku, että soolo tulee nyt aidosta ibanezin tubescreamerista vai käyttikö kitaristi tosiaan nyt mallintavaa stomp boxia? Jos esitetään musiikkia ammattiyleisölle, on varmaankin laitepuoli jo uskottavuuden takia oltava kohdallaan. Jos taas yleisönä on bilekansaa vaikkapa pienessä nousuhumalassa, heille tärkeintä on varmaankin jokin ihan muu kuin laitteisto tai kokoonpano signaaliketjussa.
 
t. J

emt mä tarkkailen aina humalassa soittavan artistin kamalistaa erittäinkin tarkasti :D

Onhan se efektikikkailu ihan kivaa kotioloissa mutta kai less is more näissäkin jutuissa. Miettikää nyt vähän jos rumpali hommaa 400 efektiset sähkörummut ja basistilla on oma multiefekti ja toinen kitaristi ynnä laulaja ja torvisektiot kaikki laittaa omat pinpong-delayt ja autowahit päälle. Tai sit ne katsoo tylsistyneenä treeneissä kun kitarasankari etsii että mitkähän asetukset 9 efektin patchissa sopisi parhaiten tälle brigelle ja tuolle chorukselle (nähty on tämäkin).
 
Olisko se niin että kannattaa etsiä hyvä clean- ja hyvä särösoundi joilla pitää sen homman yksinkertaisena kokonaisuuden kannalta? Niin ellei sit soita jotain LSD-progea, jolloin voi olla eduksikin että h-kieli kuullostaa naukuvalta kissalta ja E-kielen signaali pyörii ympäri surround -järjestelmää.

Harmilla olen seuraillut näitä pod xt / Boss Gt-ketjuja:
Sen sijaan että taistellaan mallintavien ja erillislootien paremmuudesta, on muistettava myös kohde jolle musiikki esitetään. Kuuleeko kuulija(t) onko sointumattoon käytetty analogista vai digitaalista härpäkettä? Huomasiko joku, että soolo tulee nyt aidosta ibanezin tubescreamerista vai käyttikö kitaristi tosiaan nyt mallintavaa stomp boxia? Jos esitetään musiikkia ammattiyleisölle, on varmaankin laitepuoli jo uskottavuuden takia oltava kohdallaan. Jos taas yleisönä on bilekansaa vaikkapa pienessä nousuhumalassa, heille tärkeintä on varmaankin jokin ihan muu kuin laitteisto tai kokoonpano signaaliketjussa.
 
t. J
 
Jos sä ajattelet pelkästään yleisöä soundin kannalta, niin voit kyllä unohtaa 98% laitteistosta muutenkin (myös nämä kaikki digivehkeet). Itseä varten niitä pinoja kasataan. Ei se yleisö ymmärrä niistä soundeista mitään, joten sulle riittää yksi särö ja yksi puhdas soundi (tai voihan sitä aina tietenkin selittää kasaavansa niitä läjiä sitä yhtä yleisön seassa olevaa kiintiösunnuntaisoittelijaa varten), etkä kaipaa välttämättä edes niin paljon. Kaikki puheet soundin sävyistä, muroista ja muista kivoista voit sitten unohtaa ihan samaan syssyyn.
 
Itse mä olen miettinyt jossain vaiheessa jonkin mallintavan lelun hommaamista ihan niiden monikäyttöisyyden/helppouden takia. Tuommoiset koneet kuitenkin:
 
a) toimii samalla kovin helposti backuppina keikalla, jos jostain pääsee savut ulos (tai jos nuppiin puskee sitä, niin se nuppi toimii itsekseen, mikäli piisirut sinkoaa muljuttimesta)
 
b) kulkee halutessa helposti kodin ja treeniksen väliä
 
c) nauhoittaminen helpottuu kovasti kotosalla (itse ainakin tapoihini jämähtyneenä en koe kovinkaan luonnolliseksi väännellä nuppeja plugareista, vaan räkki/pedaalitavarat on kuitenkin helpompi säätää, olkoonkin niitä valikoita niissäkin)
 
Siihen mä en sitten mene sanomaan mitään, että mikä noista kaikista vatkaimista on se paras vaihtoehto.......

Onhan se efektikikkailu ihan kivaa kotioloissa mutta kai less is more näissäkin jutuissa. Miettikää nyt vähän jos rumpali hommaa 400 efektiset sähkörummut ja basistilla on oma multiefekti ja toinen kitaristi ynnä laulaja ja torvisektiot kaikki laittaa omat pinpong-delayt ja autowahit päälle. Tai sit ne katsoo tylsistyneenä treeneissä kun kitarasankari etsii että mitkähän asetukset 9 efektin patchissa sopisi parhaiten tälle brigelle ja tuolle chorukselle (nähty on tämäkin).
 
Niin, no, meillä ainakin bändissä niin että mulla on bändissä efektejä ja muilla ei. Oikeastaan varmaan sen takia sitten bändikaverit "tilailee" efektejä mun osuuksiin enemmän kuin itse niitä käyttäisin. Oikeastaan silloin on hyvä olla multivempele, jos yhteen bridgeen halutaan flangeri, niin ei tarvi käydä ostamassa flanger-pedaalia vaan voi kääntää nupista.

Minä en taas ymmärrä sitä ajattelutapaa että multilankusta pitäisi mukamas repiä aina ne 100 päällekkäistä efektiä samaan aikaan. Itse hommasin multilankun siksi, että saan yhdellä napilla vaihdettua vaikkapa chorus+reverb+eq soundin vaikkapa hi-gain+tap delay+erilainen eq-asetus. Syy multilankun hankintaan oli kovasti yksiselitteinen: Enemmän soittoa, vähemmän efektimokkulakikkailua. Sinne jää reserviin kaikenlaisia flangereita, pitch shiftereitä, harmonizer-häsäköitä ja sellanen määrä muutakin sälää jota ei välttämättä tällä hetkellä omassa musassa tarvitse, mutta voipi jatkossa hyödyntää studiossa tai kotosalla soitellessa.

Sama juttu, käytän tosiaan enemmän tuota kuin ohjelmoitavana pedalboardina, josta voi biisikohtaisesti ottaa aina muutaman efektin jalkojen eteen, ja suurin osa mennään ihan bypass-tilassa. Yleisimmät jutut mitä tulee käytettyä on sinänsä väritön delay ja volumepedaali.

Minä en taas ymmärrä sitä ajattelutapaa että multilankusta pitäisi mukamas repiä aina ne 100 päällekkäistä efektiä samaan aikaan. Itse hommasin multilankun siksi, että saan yhdellä napilla vaihdettua vaikkapa chorus+reverb+eq soundin vaikkapa hi-gain+tap delay+erilainen eq-asetus. Syy multilankun hankintaan oli kovasti yksiselitteinen: Enemmän soittoa, vähemmän efektimokkulakikkailua. Sinne jää reserviin kaikenlaisia flangereita, pitch shiftereitä, harmonizer-häsäköitä ja sellanen määrä muutakin sälää jota ei välttämättä tällä hetkellä omassa musassa tarvitse, mutta voipi jatkossa hyödyntää studiossa tai kotosalla soitellessa.
 
Joo. Se onkin hyvä just niin kauan kun mopo pysyy käsissä noiden päällekkäisien efektejen kanssa. Voihan erillispurkkejakin työntää 80 kpl samaan linjaan, mutta multivärkissä vaan riski on suurempi kun samaan rahaan saa koko setin.
 
Itsellä oli kaverin Zoom (7.1) joskus lainassa ja enpä sellaista olisi valmis hankkimaan. Menisi liikaa aikaa ja hermoja patchien tekoon ja soundeja miettiessä se olennainen jäisi pois kuvioista. Mulle käy hyvin 3 erilaista säröä ja clean erillispurkeilla ja vahvarin kanavilla tuotettuna ja wah siihen päälle.
 
EQ:t ja kaiku löytyy vahvistimesta ja muuten musiikki on sellasta apinakamaa että riittää särö päälle/pois. Mitään chorusta, delayta ja muuta ei tarvii noihin hommiin sotkea saatikka kikkailla minkään whammyn tai phaserin kanssa.
 
edit: Ja ei sitä yleisöä kannata liikaa miettiä. Muutenhan kaikkien kannattais tehdä covereita eniten myyvistä levyistä ja silleen. Eiköhän musiikkia kannata tehdä ihan omiin korviin multiefektillä tai ilman ja jos muut tykkää niin hyvä hyvä!

Kuuleeko kuulija(t) onko sointumattoon käytetty analogista vai digitaalista härpäkettä? Huomasiko joku, että soolo tulee nyt aidosta ibanezin tubescreamerista vai käyttikö kitaristi tosiaan nyt mallintavaa stomp boxia?
 
Tuo on kyllä hyvin sanottu.
 
Tuli itselle oikein hyvä näpäytys tuossa vuosi sitten työreissulla Itävallassa. Olin paikallisessa pikkukuppilassa kuuntelemassa jotain cover-bändiä. Itse kun olen olevinani tarkkakin soundista ja "vanhan liiton" porukkaa - vintage on hyvää ja hienoa ;) jne.
 
Eniweis, se bändi koostui viidestä about 55+ ikäisistä soittajista jotka soitti kaikenlaista 60-70 luvun rock musaa joka upposi meikäläiselle todella hyvin. Kuulosti erittäin hyvältä nimenomaan soundipuoli. Bändi piti sitten tauon ja pääsin kurkkimaan mitäs kamoja se kitaristi oikein käytteli. Perus strato HSS mikityksellä ja joku (sori kun en näitä tunne ollenkaan) Line-6 nuppi + 4*10" ilmeisen itsetekoinen kaappi sekä lattialla joku yksi lauta Line-6 logoilla varustettuna.
 
Tuosta paketista se heppu loihti mitä parhaimmat vintage soundit niiden biiseihin, Pink FLoydista Santanaan ja Deep Purplen kautta ties minne. Sopivasti maustettuna milloin flangerilla, kunnon nauhakaiulla, choruksella jne. Nousi nuo digitaalipelit uuteen arvoon mun silmissä. Täydet respektit niille ja myös niille jotka niitä noin hienosti osaa käyttää. Sokkotestissä oisim väittänyt että vahvareita ois ollut pari (Fender + Marshall jotain) sekä parit vintagekitarat + suuri laukullinen purkkeja. Mutta eipäs ollut, ähäkutti mulle.
 
Siiis, tuohon otsikon kysymykseen vois vastata että oikein käytettynä IMO voi irtopurkit korvata huoletta ja livetilanteessa varsinkin, jollain laadukkaalla moni-efekti-digi-mallinnuslaitteella.
 
Nih.

itse vaihdoin multiefektistä yksittäis purkkeihin. Yksinkertaiseti multiefektistä en saanut irti kaikkea mitä halusin, etenkään kun olen melko laiska säätämään. Ja joku niissä yksittäis pedaaleissa kiehtoo. Toisaalta se on melkoinen noidankehä, kun aina pitää saada lisää purkkeja..

noniin nyt on pedaalit pistetty kiertoon ja jusultakin on pod xt live tämän illan varauksessa, mutta... oon täällä miettinyt pääni puhki että petynkö niihin xtl:n efekteihin sittenkin?
 
kun tarkoitus on saada kotiin soittoverme ja treenikselle viritin, säröt, wahit ja plussana vielä lisämuljutukset.
 
vaihtoehto xtlle on että ostaisin sittenkin dt-10, badmonkeyn ja harrikan ga-5 vj-kopion.(vanha wahi löytyy vielä nurkista.)
 
tuntuisi jotenkin hölmöltä ottaa noi muutamat erillispedaali kun toisessa päässä on xtl kaikkine mahdollisuuksineen. joku vaan arveluttaa...
 
saahan sen xt:n aina myytyä eteenpäin jos ei itselle sovi...
 
mutta kertokaa minulle nyt että pod xt live ei väritä 2203 saundia paljoa ja että se toimii suoraan jcm:n inputtiin. ja että säröt ja modulaatiot ja viiveet kuulostaa efekteiltä eikä digimössöltä.
 
kiitos.
 
jään odottamaan siunaustanne.

itse vaihdoin multiefektistä yksittäis purkkeihin. Yksinkertaiseti multiefektistä en saanut irti kaikkea mitä halusin, etenkään kun olen melko laiska säätämään. Ja joku niissä yksittäis pedaaleissa kiehtoo. Toisaalta se on melkoinen noidankehä, kun aina pitää saada lisää purkkeja..
 
Sama juttu. Itellä oli joku toneworks, joka sanoi lopulta sopimuksensa irti. Hermot meni sen paskan kanssa värkätessä. Nyt viime aikoina tuo pod xt on alkanut kiinnostaa kotiäänittelyyn ja mikseipä oikein soittohommiin SISOn kaveriksi. Enpä tiedä, olisiko vain kallis lelu.

Tänään hain postista xt liven kotiin. Kokeilin (sen mitä ehdin, tehdas kutsui työstämään) sitä Fenkun Blues Deluxen inputteihin ja efektilenkin paluuseen. Livessa on varsin näppärä valintalaatikko siihen, mihin sen haluaa kytkeä. Paras tulos imo tuli, kun laitoin sen fenkun bright-inputtiin ja sävynsäädöt klo 12, presenceä sen mukaan, kun tuntuu mukavalta. Sitten se helevatan tviikkaaminen; kuten kaikissa multikikkeleissä, niin myös tässä presetit on suhteellisen perseestä. Mutta kyllä sieltä alkoi löytymään, säätäminen on suht helppoa ja loogista.
 
Täytyy huomenna raportoida lisää, kun voi antaa runtua mööpelille ja naapurit on töissä. Yksi eläkeläinen ei ole, mutta se on varttikuuro.

Tänään hain postista xt liven kotiin. Kokeilin (sen mitä ehdin, tehdas kutsui työstämään) sitä Fenkun Blues Deluxen inputteihin ja efektilenkin paluuseen. Livessa on varsin näppärä valintalaatikko siihen, mihin sen haluaa kytkeä. Paras tulos imo tuli, kun laitoin sen fenkun bright-inputtiin ja sävynsäädöt klo 12, presenceä sen mukaan, kun tuntuu mukavalta. Sitten se helevatan tviikkaaminen; kuten kaikissa multikikkeleissä, niin myös tässä presetit on suhteellisen perseestä. Mutta kyllä sieltä alkoi löytymään, säätäminen on suht helppoa ja loogista.
 
Täytyy huomenna raportoida lisää, kun voi antaa runtua mööpelille ja naapurit on töissä. Yksi eläkeläinen ei ole, mutta se on varttikuuro.
 
Suosittelen kanssa alkuun, että latailet vähän saundeja sieltä Line 6:n sivuilta, ja tsekkailet miten ne on saatu aikaan. Itselläkin on tässä tutustuminen menossa, ja joka käyttökerralla tykästyn tuohon enemmän. Tänään päästelin ensimmäisen kerran treeneissä tuolla, hitto kun toimi hienosti! Vaikka siis tökkäsin kiinni Behringerin bassocomboon. Vielä pitäisi tuo Fcb 1010 -midilankku saada käyttöön, niin saundien vaihtelu, wahittelu yms. muuttuu helpommaksi.

Aattelin seuraavissa reeneissä kokeilla tuota mokkulaa suoraan mikseriin. Oon niin vitun laiska roudaamaan.
 
Hain jostain jonkun tekemiä yyberpätsejä ja koitin ruuvata niistäkin sitä ihmeellistä muovifiilistä pois, mutta ehkä se on hyväksyttävä, että se on joku ominaisuus. Ei ehkä muovi kuitenkaan, mutta mun päässä sensorit vilkkuu aina Line6-soundin kuullessaan. Flextone II, UX2, Pod, kaikki ne tunnistaa soundista. Ei varsinaisesti huono, mutta ei kyllä aitokaan asia.
 
Pitäsköhän ostaa joku erillinen räkkieq, että sais sen kurkkua kuristavan ja korvia väsyttävän ylämiddlen pois? Pelin oma ei oo tarpeeks tarkka.
 
Ehkä ja todennäkösesti vaan mun päässä on vikaa.

http://www.cs.uta.fi/~al76016/line6 … ti_Loponen_No_Modelpacks_140207.l6b
 
Koitas tälläsiä.