Kitarat: kitarakamat ›

Ja lisäys. Juuri kun menin sanomaan, ettei Invaderista pikkurosoa irtoa, niin meninpä leikkimään tuolla cleankanavalla. Lisää gainia, mutta low-gain modessa, trebleä reilusti alaspäin, middleä kohtuullisesti ja silleen, ja sieltähän tuli oikein maukas ja dynaaminen roso. Avain tuntuu olevan, ettei laita sitä gainia tai trebleä liikaa, ettei homma mene liian rosolle.

En mäkään noista orkestereista kauheasti perusta :D

vaihtoehtoja on ..
 
Diezel vh4, herbert, Bogner XTC...
 
Itse ottaisin joko CAE OD-100 tai Egnater mod50 tai mod100 nupin ja valkkaa niihen sen tyyliset kanavat kun ite haluaa :)

osta fenderin deluxe reverb, marsun jmp ja vaikka joku englin hi gain jyrä..siihen sitten joku jytäkkä 412 stereokaappi niin johan lähtee. varmaan tuolla 3000€ saiskin. Ei tarviis tyytyä kompromisseihin jos vaan selkä kestää:)

Diezel Einstein on aika lähellä sitä mitä haet. Ykköskanava taipuu puhtaista hevirytmisäröön (3 moodia - puhdas, "texas" ja high gain), kakkoskanava on sitten joko soolosärö tai hieman erilaisella äänensävyllä (vähän täyteläisempi kuin eka kanava) varustettu high gain rytmisärö. Kahdella master volumella hoituu soolobuusti ja vahvistin soi hyvin melkein millä tahansa volalla. Soundipuoli on jossain Marshallin ja Mesan välimaastossa, puhtaiden ollessa mielestäni vähän Fenderin suuntaan kallellaan.
 
Kompromissina tuossa on kuitenkin, että ykköskanava on joko puhdas tai sitten särö, joskin modaamalla vahvariin saa ykköskanavan moodit jalkakytkimen taakse. Minun käytössäni tämä toimii ihan vakiona hyvin, koska tykkään hakea puhtaat vääntelemällä kitaran volapotikoita kanavanvaihtajan päällä pomppimisen sijaan. Käytänkin ykköskanavan kakkosmoodia enimmäkseen. Mielestäni vahvistin on parhaimmillaan juuri tuollaisessa hard rock meiningissä.

Hughes & Kettnerin Trilogy taipuu kyllä kaikkeen. Rahaakin jäisi hyvin tuosta yli. Kysele nimimerkki Bonecrusherilta.

Einstein on kiva nuppi, mutta ihmettelen suuresti, miksei niitä ykköskanavan moodeja muka suoraan voinut laittaa footswitchin taakse. Ykköskanavassa kolme eri moodia (clean, rokki, hevimpi) ja niille nupikka etupaneelissa, mutta pedaailsta ei voi tosiaan vaihtaa, ja pitäisi kesken biisin pomppia nupin luo kääntämään namikkaa. Kätevää.
 
Trilogystä en ollut itse kovin vaikuttunut. Ehken vain pidä H&K hi-gain soundeista, ainakaan tuossa hintaluokassa. Itseasiassa Switchbladesta pidin enemmän, mutta Invader käveli noista molemmista imo niin pahasti ylitse, ettei jäänyt paljoa enää mietityttämään.

Mä olen kyllä vähän samoilla linjoilla JuSun kanssa. Kyllä tuolla budjetilla pitäisi pikkaisen itse tietää, mitä haluaa.
 
Jos nyt kuitenkin pitäisi paljon erilaisia soundeja saada kasaan, niin ostaisin itse räkkipäätteen ja jonkin midietusen. Ja ostinkin. Käytettynä pääsee reilustikin alta tuon budjetin, riippuen luonnollisesti, mitä haluaa.

*Tähän kuuluisi lista kaikista maailman kitaravahvistinvalmistajista.*
 
Oikeasti, tuolla rahalla saa jo hienot pelit ja pensselit.
 
Mä olen nyt vähän ilkeä, mutta jos olet oikeasti noin paljon laittamassa rahaa kiinni vehkeisiin, niin kyllä pitäisi mun mielestä olla itsellä aika selkeä visio siitä, mitä hakee ja mistä sen saa, ettei tarvitse joltain nettisivuilta hakea apuja kaikenmaailman räkänokilta ja besserwissereiltä.
 
Sorry, mutta vähän sama juttu kuin kysyisi netissä 'Mulla on kolkyt donaa rahaa laittaa autoon, minkä ostaisin? Pitäis olla farmari ja vähintää 1.6 koneella'.
 
Aika paljon vaihtoehtoja, siis.
 
Puhut vähän, mutta asiaa. En kyl ikumaailmassa laittaisi 3donaa vahvistimeen, jos en olisi ihan varma että semmosta olen aina halunnut. Lisäksi olen erittäin skeptinen sen suhteen että olisi olemassa yksi vahvistin josta saisi noin monipuolisen paketin, siis jos oikeasti joka_osa-alueen_tulee_olla_oikeasti_hyvä_. Pitäisi rakentaa samaan kuoreen monta vahvistinta ja jokaiselle omat kaapit.

Ja taas on tultu siihen pisteeseen, että uutta vahvaria tekis mieli.
Omistan tällä hetkellä Mesa/Boogien rectoverbin, mikä sinäänsä on hyvä peli, mutta vieläkin se jokin soundista puuttuu.
Etsin vahvaria jossa on kirkkaat/tummat cleanit särön pitää taipuu crunhista äärimmäiseen tappohevi saundiin, Mutta silti se vanha kunnon heavyrock saundi on se jota haen. Soolo boost toiminto on ehdoton. kanaviakin saa olla useampi esim. 2 cleania ja 3 säröä.
Kyseessä voi olla combo tai nuppi. Vähintään 50 putkivattia. Tietenkin myös joku säröpedaali tulee kysymykseen vanhan vahvarin kanssa, juuri sellainen mistä kunnon rokkisäröt lähtee.
Budjettina on toi kolme tonnia. Eli ehdotusia vaan hyvän laitteen löytämiseksi, myöskin räkkikamat käy.
Kitaroina käytössä on fenderin strato ja gibsonin lespauli, niiden soundissa ei ole valittamista.
 
Soundista: Sellaista Reb Beach, Whitesnake, europe, dokken, van halen, motley crue, tyyppistä soundia haen.
 
Pistäkääpä infoa kaikista kunnon peleistä.
 
Ehkä sun kannattaa ostaa joku mallintava, tai sitten useampi vahvistin. Jos haluaa hirveästi eri soundeja, niin mallintava on varmaankin paras vaihtoehto. Eetnkään noista high gain vahvistimista ei yleensä saa mitään perinteisempiä rock soundeja, eikä perinteisemmistä vahvistimista saa high gain sirinöitä.

Tuolla hinnalla olisi varaa katsella jo kaksien HYVIEN kitarakamojen perään. Esim. Marshall-tyyppinen kone (esim. JCM800- tai Plexi-henkinen halfstack) säröille ja Fender-henkinen kone (exim. vanhempi 2x12-combo tai joku nuppi+2x12"-kaappi) clean-osastolle.

Mulla on nyt ollut puoltoista vuotta ENGL:in SE ja tuntuu edelleenkin, ettei ole enää mitään tarvetta edes katsella muiden vahvistimien suuntaan. Omasta mielestäni lähes täydellinen paketti. Kaikki kanavat ovat todellakin käyttökelpoisia ja yksiin kuoriin on onnistuttu saamaan todella laaja soundipaletti.
 
Mulla oli tätä aiemmin mm. muutama Marshall 800- ja 2000-sarjaa, Randallin RM100 modulinuppi, ja ENGL Powerball. Kaikissa näissä em. oli omat hyvät mutta myöskin huonot ominaisuutensa mutta mikään niistä ei ollut sellaisenaan riittävän monipuolinen ja sitten osassa oli vain se yksi hyvä perussoundi.
 
SE:tä ei taida kovin monessa paikka olla testattavana, mutta jos kahdalle sattuu ja pääsee kokeilemaan niin on ehdottomasti tutustumisen arvoinen vempele.

Lähteekö ENGL SE:stä miten uskottavat "vanhan koulun Fender-rutinat" tyyliin ruvelle ajettu Bassman, Bandmaster tai vastaava? Entäs kuinka lähelle päästään ns. perinnemarshall-soundia? Vai osaatko arvioida äkkiseltään?

VHT CLX tai uusi sig x, siinä se.

Hughes & Kettnerin Trilogy taipuu kyllä kaikkeen. Rahaakin jäisi hyvin tuosta yli. Kysele nimimerkki Bonecrusherilta.
 
Kävin testailemassa F-Musiikissa ja Peaveyn JSX suorastaan jyräsi tuon.

JSX:ää on niin paljon kehuttu, että pakko joskus kokeilla. Vähän vain pelottaa, kun XXX kokeilin joskus, ja se oli ihan hirveä... No, tuskin ihan heti olen vaihtamassa itse vahvaria. Juoksit kauppoja lävitse ympäri Suomea varmaan jokusen kuukauden testaamassa milloin mitäkin nuppia, ja ensimmäinen (ja halvin) joka täytti vaatimukset, oli tuo ENGLin Invader. Jos joskus on liikaa rahaa, voisin tuota Special Editionia harkita. Sitä kun kehutaan niin järjettömästi, että pahaa tekee.

JSX:ää on niin paljon kehuttu, että pakko joskus kokeilla. Vähän vain pelottaa, kun XXX kokeilin joskus, ja se oli ihan hirveä... No, tuskin ihan heti olen vaihtamassa itse vahvaria. Juoksit kauppoja lävitse ympäri Suomea varmaan jokusen kuukauden testaamassa milloin mitäkin nuppia, ja ensimmäinen (ja halvin) joka täytti vaatimukset, oli tuo ENGLin Invader. Jos joskus on liikaa rahaa, voisin tuota Special Editionia harkita. Sitä kun kehutaan niin järjettömästi, että pahaa tekee.
 
JSX:ää kehutaan ihan syystä. Kelpo vehje munsta.

Lähteekö ENGL SE:stä miten uskottavat "vanhan koulun Fender-rutinat" tyyliin ruvelle ajettu Bassman, Bandmaster tai vastaava? Entäs kuinka lähelle päästään ns. perinnemarshall-soundia? Vai osaatko arvioida äkkiseltään?
 
Noista Fender-soundeista en sano mitään, koska en ole Fenkun vahvistimia koskaan käyttänyt mutta melko autenttisen Marshall-soundin tästä saa, tosin mulla on 6L6:set päätteessä ja EL34:lla olisi varmaan vielä lähempänä sitä. Bändin toisella kitaristilla on 70-luvun nelireikäinen 50W Marsun combo ja hyvin samanlaista perinnepörinää saan tuosta SE:stäkin tarvittaessa pihalle. Varsinkin crunch-kanava SD1:llä aavistuksen buustattuna soundi on hyvin Marshallmainen. Myös tuo erillinen tube driver etunen, jota en kyllä ole kovin paljoa käyttänyt tarjoaa nimenomaan tuota perinteisempää puolta ja on parhaimmillaan buustattuna jollain pedaalilla. Mutta kuka 100% Marshall-soundia hakee niin kannattaa toki valita se aito ja alkuperäinen. Kyllä minäkin pidän todella paljon luukutetun plexin tai 800:n soundista mutta haluan vahvistimeltani paljon muutakin. Jos testisessio kiinnostaa niin tervetuloa kokeilemaan!

Einstein on kiva nuppi, mutta ihmettelen suuresti, miksei niitä ykköskanavan moodeja muka suoraan voinut laittaa footswitchin taakse. Ykköskanavassa kolme eri moodia (clean, rokki, hevimpi) ja niille nupikka etupaneelissa, mutta pedaailsta ei voi tosiaan vaihtaa, ja pitäisi kesken biisin pomppia nupin luo kääntämään namikkaa. Kätevää.
 
Peter Diezelin vastaus tuohon on ollut suurin piirtein "halusi tehdä simppelin 2-kanavaisen vahvarin. Jos tarvii enemmän poljettavaa niin sitten VH4 tai Herbert"
 
Olen kyllä pientä huhua lukenut, että asiaan tulisi muutos Musik-Messen aikoihin, mutta ei noista huhuista koskaan tiedä. Mielestäni parempi ratkaisu olisi ollut laittaa kakkoskanavalle vastaava kytkin, koska siinä on aivan liikaa säröä tarjolla. Itse pidän kakkoskanavan gainia yleensä alle klo 10 ja silti on kyse melko isosta särösoundista.

Entäs mites road king?
 
...Tai sit Triaxis ja ostat multa VHT2150... enkä myykkää:)