Kitarat: kitarakamat ›

Mikä "idea" tuossa nitrolakassa on, kun siitä sanotaan että se karisee pois ja näiden jalustojenkin kanssa ongelmia. Miksi ei voisi käyttää vain jotain normaalia lakkaa.
 
Tulee vintage. Ajan myötän tulee juuri näitä lohkeamia sun muita, jotka ainakin omasta mielestäni komistavat. Käytön jälki täytyy näkyä. Uuden näköisen voi ostaa kaupasta. Näillä "normaaleilla lakoilla" ei tule vintagea samalla tavalla.
Näin minä olen sen asian ymmärtänyt.

Tulee vintage. Ajan myötän tulee juuri näitä lohkeamia sun muita, jotka ainakin omasta mielestäni komistavat. Käytön jälki täytyy näkyä. Uuden näköisen voi ostaa kaupasta. Näillä "normaaleilla lakoilla" ei tule vintagea samalla tavalla.
Näin minä olen sen asian ymmärtänyt.
 
Jotain tällaista. Normaalilla lakalla taidatte tarkoittaa siis polyuretaania? Nitro lakattu taitaa tuntuakin vähän erilaiselta ja kolhut ja naarmut näyttää ehkä siedettävämmiltä, eli siis vanhenee arvokkaasti. Ja jos haluaa tehdä kitarastaan reliicin niin nitro parempi.

Mikä "idea" tuossa nitrolakassa on, kun siitä sanotaan että se karisee pois ja näiden jalustojenkin kanssa ongelmia. Miksi ei voisi käyttää vain jotain normaalia lakkaa.
 
Ihan normaalia lakkaa se nitrokin on. Vanhenee hienommin, tuntuu paremmalta, haisee paremmalta ja lisäksi siitä saa kolhut fiksattua helposti. Nitroselluloosalakasta ei käsittääkseni saa kovin paksua viimeistelyä, siksi ovat ohuita. Soundista en viitsi sanoa mitään, en edes leikilläni. Polylakat näyttävät inhottavan kiiltäviltä ja niissä kaikki naarmut korostuvat. Ja varmasti paksu PES/PUR-lakka tukkii kitaran sointia. Sinällään PES/PUR-lakat ovat kestäviä, mutta mielestäni nitro vanhenee paremmin.

Mikä "idea" tuossa nitrolakassa on, kun siitä sanotaan että se karisee pois ja näiden jalustojenkin kanssa ongelmia. Miksi ei voisi käyttää vain jotain normaalia lakkaa.
 
Soundiero on olemassa, vaikka se onkin melko pieni, mutta fiilisero sen sijaan on valtava. Nitrolakka on kevyempää ja hengittävämpää, tuntuu erilaiselta ja kuten sanottu, vanhenee eri tavalla.
 
Äskettäin korjauttaessani yhtä 60-luvun puoliakustista annoin vetää siihen modernin lakan. Soundi muuttui selvästi tiukemmaksi ja jäsennellymmäksi, mikä ei oo välttämättä hyvä asia - jotain sävyjä katosi. Tietysti kitarasta vaihdettiin ja korjattiin noin sata muutakin kohtaa.
 
Mulla ei oo ollut noita tummumis- tai palamisongelmia, mutta kokeilin joku aika sitten Jukka Tolosen vanhaa Les Paulia, ja siinä oli kaulan ja lavan liittymäkohta kuin sytyttimellä poltettu, juurikin huonon ständin jäljiltä.

Mikä "idea" tuossa nitrolakassa on, kun siitä sanotaan että se karisee pois
 
Heh, kaikkee kans. Missähän tuollaista on sanottu... Uskaltaakohan tuota 35 vuotiasta ravistaa ettei karise nitrot;)

vanha (jo myyty) Gibbanderi "suli" tuon gummin kohdalta ja oli melkein viikon vanha...ja mielissään olin.
Nykyään kaikissa ständeissä suojana (yläosan ympärillä) vaimon kuntosalikassista "lainatut" tuollaiset Niken rannetukihärpäkkeet. Hyvin pelittää!! :-)

Miksi kitaraständeissä pitää olla suojukset ?
 
Onko niitä pakko pitää, voihan ne ottaa poiskin, ihan helposti.
 
Metalli tuskin tekee pahempaa vahinkoa kun väärästä muovista tehty pehmuste.

Miksi kitaraständeissä pitää olla suojukset ?
 
Onko niitä pakko pitää, voihan ne ottaa poiskin, ihan helposti.
 
Metalli tuskin tekee pahempaa vahinkoa kun väärästä muovista tehty pehmuste.
 
Hyvä pointti!

Metalli tuskin tekee pahempaa vahinkoa kun väärästä muovista tehty pehmuste.
 
On olemassa kolmaskin vaihtoehto: oikeasta muovista tehty pehmuste.

Oon kyllä miettinyt, että ostaisin nitrolakkafenderin. Tai siis highway onessahan on sellainen, vaikka en haluaisikaan.

Eipä ollut musaliikkeessä standiä, joka ei täydellä varmuudella vahingoittaisi nitrolakkapintaa. Ostin sitten sellaisen, jossa kitaran kaula ei nojaa standiin, vain pelkkä body nojaa. Laitoin kitaran ja standin väliin paidan, mutta tekee sen standin melko liukkaaksi. Aargh. Pattitilanne.

Eipä ollut musaliikkeessä standiä, joka ei täydellä varmuudella vahingoittaisi nitrolakkapintaa. Ostin sitten sellaisen, jossa kitaran kaula ei nojaa standiin, vain pelkkä body nojaa. Laitoin kitaran ja standin väliin paidan, mutta tekee sen standin melko liukkaaksi. Aargh. Pattitilanne.
 
Kova laukku lienee paras säilytyspaikka kitaralle.

Kova laukku lienee paras säilytyspaikka kitaralle.
 
Ehkä, mutta joskus ständit on laukkuja näppärämpiä, esim. keikoilla tai reenikämpällä. En kyllä jaksa kotonakaan pakata kitaraa joka soittokerran jälkeen laukkuun vaan käytän ständiä.

Kova laukku lienee paras säilytyspaikka kitaralle.
 
Joops, mutta ei ole moista, ovat hintavia ja kaupasta oli loppu. Mutta ei toi hukkaan mennyt toi standi kuitenkaan, koska on kokoontaitettava ja helppo roudata.