Kitarat: kitarakamat ›

Öh? Hintaeroa noissa joku runsas satanen, ja kolme DiMarziota maksaa helposti lähemmäs 300e.
 
Nyt sä vedät molempia päitä hintahaitarista eri suuntaan. =) Eroa on melkein pari sataa, ja mikit maksaa lähemmäksi 250 kuin 300 euroa. Ostamalla vaikka Duncanin tarjoussetin, päästään 200 euron pintaan. Myönnettäköön kylläkin, että muistin hintaeron isommaksi.

Mikäli Metallican saundi edustaa EMG:n aktiivimikkejä
 
Tuo ei todellakaan minusta ole noin. Jos vertaa vaikka Metallican, Slayerin, Black Label Societyn ja Destructionin soundia, kaikilla käsittääkseni EMG aktiivit ja kaikilla erillainen soundi. Eiköhän se enemmän vahvarista ole kiinni.

Onko aloittelijalle jotain vinkkejä miten kaikin tavoin kitaraa testataan, jotta siitä saisi mahdollisimman hyvän käsityksen kun itsellä se tuntuu junnaavan parin riffin pätkän ja melodisen sävelkuvioiden tilutteluun.
 
Kokeile soittaa erilaisia juttuja ja eri mikeillä, ja tunnustella, kuinka luontevalta kitaran soitto tuntuu. Cleania kaulamikillä, riffiä ja tilua tallamikillä, barresointuja, nopeita kuvioita, voimakkaampia riffejä jne. Lopullinen valinta kannattanee tehdä kuitenkin ihan sen tuntuman perusteella, mitä kitaraa on hauskin/motivoivin soittaa.
 
ps. En itsekään lämpiä EMG aktiiveille yhtään. Saakelin tiukka ja kuiva soundi niissä ollut imo aina, kun niillä varustettua kitaraa soittanut. Vahvitsimesta riippumatta.

EMG mikkejä en todellakaan taida hankkia. Ja mitä enemmän asiaa mietin niin tuo Ibanez kuulostaa loistavalta. Ohut otelauta palvelee mun sormia melko hyvin kun Turussa kerran pääsin tuollaista RG1570 mallia kokeilemaan. Tietty se kaula hieman hauraalta tuntui mutta sen ohuuden ansiosta mielestäni soinnut sai otettua puhtaammin kun sai sormet vielä paremmin kohtisuoraan otelautaan nähden. Ibanezissa vie myös voiton kaiketi tuo kropan paino joskin muistaakseni se painokin oli vain parista sadasta grammasta kiinni.
 
Eli nyt olen valinnut merkin ja melkeinpä mikit. Nyt sitä mallia pitäisi vielä hioa kun tosiaan mietin etten floikkaa halua. Nykyisestä kitarastani (Stratokopio) tukin jousifloikan irroittamalla pääjouset ja liimaamalla pari siistiä listanpalaa. Eipä sen jälkeen ole halpiskitaran vireys löystynyt. Ja muutenkin rennompi soittaa kun tapana lepuuttaa rannetta tallan päällä joten olisi mukava saada sellainen jossa minkäänlaista whammya olisi. Tässä tapauksessa mallit olisi RGA321 ja RGA121 joista jälkimmäisessä on värivaihtoehtoina vaalea puu ja ruskean kirjava.

Nacher muuten, löytyykös tuosta Koch Powertonesta mistään näytteitä?

Ei löydy Kochin Powertonesta kunnon sampleja mistään oikein yrittämälläkään. Ainoat bändit, joiden toistaiseksi tiedän tuota käyttävän, ovat Amorphis, Teräsbetoni sekä The Gathering. Aika tuntematon merkki tuo vielä, mutta lähinnä ne jotka täältä mnetistä ovat tuota testanneet, ovat kehuneet aika estoitta. Custom Soundsille tulossa noita ensi viikolla varastoon, ja ainakin itse aion käydä testaamassa. Krakia älä tosiaan hanki, se Revolution on julmetun ylihintainen etenkin ominaisuuksiinsa nähden, ja joku fireball/6505 hoitaa saman kuitenkin paremmin halvemmalla.
 
Edit : Noista RGA121 näyttää kätevämmältä, sillä tuo RGA321 rupeaa olemaan jo melkolailla kallis. Pääset mikkien vaihdossa kanssa halvemmalla, kun noissa ei sitä keskimikkiä ole (joka mielestäni myös on vähän turha, mutta itse käytänkin aina vain tallaa säröön ja kaulaa cleaniin).
 
Niin tai sitten edelleen ostat torilta tuon Ibanez PGM:än 850e, ja vaihdat tallaan tonezonen/evolutionin. Nuo Ibanezin signaturemallit tapaavat olla kyllä usein aika jumalaisen hyviä soitettavia.

Jos aloittaja aiemmin sanoi ettei tarvitse kampea, niin miksi ostaa sellainen riesaksi? RG:itä on kuitenkin kiinteätallaisiakin: http://www.thomann.de/thoiw3_ibanez_rga121_vlf_prodinfo.html
 
Toki tuo eroaa muutenkin perus RG:stä. Ainakin siinä on mahonkibody vaahterakannella. Soundi on varmasti erilainen, mutten usko että mahonki+vaahtera -yhdistelmällä voi pahasti mennä metsään. Tuohon kun vaihtaa mikit, niin luulisi sillä soittavan.Floikka on hyvä keksintö, mutta jos sille ei ole käyttöä, se tulee olemaan aikamoinen riesa..

Jos aloittaja aiemmin sanoi ettei tarvitse kampea, niin miksi ostaa sellainen riesaksi? RG:itä on kuitenkin kiinteätallaisiakin: http://www.thomann.de/thoiw3_ibanez_rga121_vlf_prodinfo.html
 
Toki tuo eroaa muutenkin perus RG:stä. Ainakin siinä on mahonkibody vaahterakannella. Soundi on varmasti erilainen, mutten usko että mahonki+vaahtera -yhdistelmällä voi pahasti mennä metsään. Tuohon kun vaihtaa mikit, niin luulisi sillä soittavan.Floikka on hyvä keksintö, mutta jos sille ei ole käyttöä, se tulee olemaan aikamoinen riesa..
 
Aamen. Mulla on tuo perus RG570 ollut jo pidemmän aikaa ja laatukitarahan tuo on. Floikalle ei tosiaan ole mullakaan käyttöä, mutta kun eivät tee vasurina noita floikattomia niin tällä mennään.
 
Toi kaula on muuten yllättävän jämäkkä, ei paljoa elä vaikka virettä tai kielisettiä vaihtelee. Toisin on esim. SG:issä, varsinkin jos on ohuempaa mallia tuo kaula niinkuin mulla - mahonki elää :)
 
Mä uskaltaisin myös suositella noita kiinteätallaisia ja mahonkirunkoisia malleja. Mahonkirunkoon voi heittää mun nähdäkseni vaikka Duncanin JB/Jazz-mikkisetin ilman että soundi on turhan ohut. Noita settejä saa reilulla satasella.

Tutkiskelin tuossa melko läpikotaisesti koko Dimarzion sivuston. Ja löysin mielestäni loistavan tallamikin: Tone Zone, mutta tuo kaulamikki tuo jo hieman valinnan vaikeutta. Valittavani on joko Paf Pro jossa on erittäin terävä ja leikkaava saundi, mutta sitten on tuo lämpimämpi saundinen Virtual Paf. RGA121 taitaa olla valintani. Sen saa Suomesta halvemmalla kuin Thomannilta. Oulun soitinliikkeessä myydään 900e ja Levytukku ei julkaise hintoja netissä. Eli RGA121 uusien mikkien kanssa + niiden vaihto olisi kutakuinkin noin 1100e. Mielipiteitä?

Itselläni on Iba JS-1000:ssa juurikin Tone Zone tallassa ja Paf Pro kaulassa, enkä nyt millään osaa sanoa tuota Paf Prota kirkkaaksi ja leikkaavaksi. Tallassa ehkä, mutta kaulassa siitä lähtee oikein nätit cleanit. Volumet ja tonet kaakossa se on ehkä hitusen kirkas soinnutteluun, mutta se taitanee johtua lähinnä vahvarini säädöistä.
 
Yksi varoituksen sana, Tone Zone on tarkoitettu tukevoittamaan lehmus/leppärunkoisia floikkakitaroita (jollainen esim JS-1000 on), koska niissä on luonnostaan aika ohut/kirkas ääni. Mahongissa Tone Zonessa on riski päätyä vähän liian tummaksi tai tukkoiseksi. En tiedä sitten kuinka tumma ominaissointi noissa kiinteätallaisissa mahonki-RG:issä on, mutta esim johonkin Les Pauliin Tone Zonea ei tosiaan kannata laittaa kiinni, tai soundista tulee jo tukkoisen paksu ja tumma.
 
Evolution on kirkkaampi, ja mahonkikeppiin sopivat myös Seymour Duncanin mikit hyvin. Mahongissa varsinkaan tuo Paf Pro ei taatusti ole liian kirkas, vaan enenmminkin sopiva.

Tone Zone oli kyllä kahden muunkin mikin kanssa samassa kategoriassa mm. Super 3 ja Super Distortion mutta tuo Super Distortion tuntui olevan vielä enemmän bassovoittoinen Tone Zoneen verrattuna. Kaulamikki tuottaakin sitten vaikeuksia. Mikä olisi selkein kaulamikki Dimarziolta jos hakee esimerkiksi Sonata Arctican puhdasta soolosaundia. Siinä kuuluu selkeästi jokainen sävel ja sweepit kuulostavat tarkoilta. Tavoitteena saada tallaan matala ja murea komppimikki ja kaulaan leadmikki. Nää mikkiasiatkin on kyllä asioita jotka kuuluu kategoriaan "kitarakohtaista".

Tosin tuo Breed Bridge kuulosti myös hyvälle. Ehkäpä Tallaan Breed ja Kaulaan Evolution. Tä on tällaista armotonta jahkailua.

Evolution on kirkkaampi, ja mahonkikeppiin sopivat myös Seymour Duncanin mikit hyvin.
 
Ei mene välttämättä heittämällä duncanit ibanezeihin. Ovat fyysisesti liian korkeita, kielet ottaa kiinni magneetteihin. Tai ainakin invader.

Tone Zone oli kyllä kahden muunkin mikin kanssa samassa kategoriassa mm. Super 3 ja Super Distortion mutta tuo Super Distortion tuntui olevan vielä enemmän bassovoittoinen Tone Zoneen verrattuna. Kaulamikki tuottaakin sitten vaikeuksia. Mikä olisi selkein kaulamikki Dimarziolta jos hakee esimerkiksi Sonata Arctican puhdasta soolosaundia. Siinä kuuluu selkeästi jokainen sävel ja sweepit kuulostavat tarkoilta. Tavoitteena saada tallaan matala ja murea komppimikki ja kaulaan leadmikki. Nää mikkiasiatkin on kyllä asioita jotka kuuluu kategoriaan "kitarakohtaista".
 
Air Norton, Paf Pro tai Evolution kaulaan, kaikki toimii.

Ei tainnut kukaan vielä aiemmin tässä ketjussa ehdottaa perusratkaisua, eli käytettynä hankkimista. Ibanezeja pyörii torillakin pilvin pimein, ja hinta on monesti alle puolet uudesta.
 
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=131213
 
Esim tuollainen osui etusivulta heti silmään.

Muistaisin että torilla oli jossain vaiheessa myös tämä RGA121 myynnissä käytettynä. Mennyt varmasti jo. Tuossa mallissa on floikka kylläkin.. Stabiilin tallan haluaisi. Kaiketi voisi nuo kitarat käydä torilla läpi.

Kyllä.. Valinta tehty. Ibanez RGA121 Bridge: Tone Zone, Neck: Paf Pro. Näin alustavasti siis valittu. Tarvitsee vielä käydä kokeilemassa kyseistä mallia ennen kuin lyö aivan lukkoon.

Muistaisin että torilla oli jossain vaiheessa myös tämä RGA121 myynnissä käytettynä. Mennyt varmasti jo. Tuossa mallissa on floikka kylläkin....
 
Missään RGA-kitarassa ei ole floikkaa.

Siis tarkoitin että tuossa mitä edellä ehdotettiin torilta on floikka. RGA -mallit ovat floikattomia. Tiedän.

Siis tarkoitin että tuossa mitä edellä ehdotettiin torilta on floikka. RGA -mallit ovat floikattomia. Tiedän.
 
Kyllä minä suosittelen floikallisen hommaamista jos jotain sweeppailu-tilutuksia meinaat soitella. Jossain vaiheessa sitä alkaa kuitenkin tekemään mieli. Blokkaat sen vaikka paristolla jos et sitä tarvitse.