Kitarat: kitarakamat ›

OK, 70-luvulla tehtiin üüberpainavia Les Pauleja,
Niin tai oikeestaan 70-lukulaiset on ihan laidasta laitaan 4-5kg, tuossahan noita jossain threadissa oikein punnittiinkin ja yllättäen näistä mnettiläisten kitaroista oli 70-lukulaiset keveämmästä päästä. Painavimmat oli näitä 90-luvun.
 
Speksit ja puut vaihtelee voimakkaasti 70's Lepoissa, noi sw-bodyt (mikä toi mun on) on kuulemma usein painavia ja tuhdilla kaulaprofiililla. Mun Lepa on kuitenkin "keveähkö" 4.3kg ja ohkonen slim taper kaula.

Kiitoksia kaikille vastauksista jo tässä vaiheessa. Pidän soittimia aina yksilöinä, enkä osta vuosien tai speksien perusteella. Esimerkiksi toi nykyinen Tokai sopi paremmin käteen kuin samanmoinen melkein tuplaten kalliimpi Tokai. Toisaalta ajattelen Gibsonia myös sijoituksena, joten siksi täällä kyselen ja pohdin. Ainakin itselleni pari tonnia on paljon rahaa soittimesta, millä tahansa mitta-asteikolla.
 
Noista painoista vielä, itse asiassa diggaan raskaista kitaroista, Tokai painaa yli kuusi kiloa, eikä se ikinä ole soittamista haitannut. Oon ymmärtänyt, että sustainin kannalta raskas puu ei ainakaan pahaa tee, ellei ole liian tuoretta.

Samaa pilkkua tässä nyt hierotaan
 
Mun mielestä keskustellaan LP:n vuosikerroista? No, syventävä näkemys on aina tarpeen..

Oon ymmärtänyt, että sustainin kannalta raskas puu ei ainakaan pahaa tee, ellei ole liian tuoretta.
 
Ei se paino ole ainoo autuaaks tekevä, painava mahonki SAATTAA olla ihan akustisesti kuollutta. Se paino tulee kasvun aikana imutetuista piihapoista tiemmä. Soitinpuun valinnassahan nuo puun ostajat on pääasiassa. Että löytyis hyvin soivaa ja suht siedettävän tasalaatuista satsia. Gibsonhan käyttää paljon jenkeissä sellasia pienempiä sahoja, joilla ehditään sitä vaahteraa valikoimaan. Vallankin noita kuviollisia kansi- ja kaula/pohjapuita jatsilootiin.
Painosta vielä: Jeff Hasselberger Ibanezilla teki täysmessinkisen 2622 Artist-kitaran, muttei siitä sen enempiä sustain-hyötyjä tullut. Tiettävästi oli ohut soundi, ja painoa oli sentään yli 40 kiloa.

Se on ollu vissiin musta vuosikymmen ku samaa juttua on puhuttu myös 70-luvun Fendereistä : )
 
No hei, ajatelkaapas mitä tapahtui tuossa 70-luvun alkupuolella.. Länsitehtaitten laatuongelmat tuli myös osittain siitä, kun piti saada paljon kitaroita kysynnän tyydyttämiseks ettei olis markkinaosuudet menny. Ja kysyntää oli..
Siinä joutuivat valvovat silmät kattomaan vähän epätarkemmin ettei olis tullu toimitussakkoja ja viivästyksiä.. Ja tuli kuitenkin. Gibsonilla vaikutti vielä tuo 60-70 luvun vaihteen ongelmat. Vähän aikaa koittivat jenkkitehtaat jopa tehdä ns. halpamalleja, mutta ei sekään tuntunu riittävän hintakilpailussa, ja niinpä sitten ryhtyivät siirtämään tuotantoa tuonne itään.. Guild Madieralla, Fender Squierilla ja Gibson ostamallaan Epiphone, Inc:llä.
 
Hyvin pienen aikaa koittivat jopa Gibsonilla elvyttää halpistuotantoa vanhalla Kalamazoo-merkillä, mutta jotain 1965 sekin loppui.

Ei se paino ole ainoo autuaaks tekevä, painava mahonki SAATTAA olla ihan akustisesti kuollutta. Se paino tulee kasvun aikana imutetuista piihapoista tiemmä. Soitinpuun valinnassahan nuo puun ostajat on pääasiassa. Että löytyis hyvin soivaa ja suht siedettävän tasalaatuista satsia. Gibsonhan käyttää paljon jenkeissä sellasia pienempiä sahoja, joilla ehditään sitä vaahteraa valikoimaan. Vallankin noita kuviollisia kansi- ja kaula/pohjapuita jatsilootiin.
Painosta vielä: Jeff Hasselberger Ibanezilla teki täysmessinkisen 2622 Artist-kitaran, muttei siitä sen enempiä sustain-hyötyjä tullut. Tiettävästi oli ohut soundi, ja painoa oli sentään yli 40 kiloa.
 
Jees, itse asiassa ton mun Tokain runko on leppää, mutta se soi paljon paremmin kuin samaan aikaan testaamani mahonki Tokai. Mahonki Tokain sustain ei ollut lähelläkään tuota leppäistä, ja ääni oli todella tumma. Vertasin molempia aitoon uuteen Gibsonin LP Standardiin musamaailmassa, kun värkkiä olin ostamassa. Omaan korvaan halvempi tokai (600e jotain) oli hyvin lähellä Gibsonia. En ole turhan tarkka noiden puiden suhteen, kunhan ääni on kohdallaan. Mikit olivat molemmissa Tokaissa huonot originaalit, ja vaihdoinkin kitaraani SD:n Invaderin myöhemmin. Eli tykkään massivisesta soundista, tosin kyllä tuolla yläpäätäkin löytyy ja harmonioita. Yläpää tosin vaatii vähän korostusta.

Tuo yli kuusikiloinen pauli, jossa olisi vielä kaiken lisäksi leppäbody kuullostaa kyllä aika kalajutulta. Itse otsikkoon taas, mun mielestä voi aika huoletta ostaa minkä vaan aikakauden Gibsonin. Hyviä ovat olleet kautta linjan mitä olen kokeillut. Tietysti kaikkiin aikakausiin ja merkkeihin mahtuu susia, mutta eihän semmoista ostaa kannata.

Myös muutama yksityiskohta pistää silmään, esim. LP Classiceissa mikkien muovikotelot irvistelee (http://www.kitarapaja.com/pics/nglpclwr1.jpg).
 
Huomasin tuon kans joku päivä sitten. Omassa, kaverin ja missään livenä näkemässäni Classicissa tuota ongelmaa ei ole ollut. Liekkö tuon yksilön ongelma? Mulla on nimittäin just samanlainen (tosin ostin 2004, tais olla 2003 tehty). Kitarassa ei oo ollu mitään vikaa, mikit vaihdoin toki niistä "hevikeraamisista" mukavampiin mutta se ei itse kitaran sointiin vaikuta. Viimeistelyssäkään ei ole vikaa, itte oon ollu ainakin tyytyväinen.

Huomasin tuon kans joku päivä sitten. Omassa, kaverin ja missään livenä näkemässäni Classicissa tuota ongelmaa ei ole ollut. Liekkö tuon yksilön ongelma?
 
Todennäkösesti, ja onhan sitä(kin) tuolla "laatuongelmien ja paskien Gibojen" thriideissä puhuttu. Silloin veikattiin lämpökäsittelyä patterin vieressä tms. Yksittäisiä juttuja tulnee pitkillä matkoilla aina. Elikkäs ei välttämättä tehtaan piikkiin kaikkia juttuja voi pistää. Toki Giballa on ollu suunnittelu-käpyjä vuosien mittaan kyllä, mutta eiköhän kaikilla jotka omia mallejansa suunnittelee ja valmistaa. Onhan Gibson Musical Instruments tehny hurjan määrän erilaisia malleja, eli muitakin kuin vain tuota T.McCartyn suunnittelemaa herra Lester Polfusin signaturemallia..

Tuo yli kuusikiloinen pauli, jossa olisi vielä kaiken lisäksi leppäbody kuullostaa kyllä aika kalajutulta. Itse otsikkoon taas, mun mielestä voi aika huoletta ostaa minkä vaan aikakauden Gibsonin. Hyviä ovat olleet kautta linjan mitä olen kokeillut. Tietysti kaikkiin aikakausiin ja merkkeihin mahtuu susia, mutta eihän semmoista ostaa kannata.
 
Ei ole kalajuttu, itse punnittu on. Samaa ilmoittavat näköjään Musamaailman sivuilla (http://www.musamaailma.fi/bandikamat/tuotteet/155/161/als__48.phtml). Kitarani ei ole tuo sama malli, vaan siitä pykälä ylöspäin, en muista mallimerkintää. Anyvays, noi kaikki Tokain leppä-LP:t painoi muistaakseni suunnilleen saman verran, eli vähän yli 6 kg. Ihmettelin itse silloin samaa, koska leppää pidetään kevyenä puuna. Samoin ihmettelin soundia, joka ei ollut stratomaisen kirkas, vaan hyvin lähellä Gibsonin LP:tä.

Huomasin tuon kans joku päivä sitten. Omassa, kaverin ja missään livenä näkemässäni Classicissa tuota ongelmaa ei ole ollut. Liekkö tuon yksilön ongelma? Mulla on nimittäin just samanlainen (tosin ostin 2004, tais olla 2003 tehty). Kitarassa ei oo ollu mitään vikaa, mikit vaihdoin toki niistä "hevikeraamisista" mukavampiin mutta se ei itse kitaran sointiin vaikuta. Viimeistelyssäkään ei ole vikaa, itte oon ollu ainakin tyytyväinen.
 
Sama juttu oli noissa molemmissa Classiceissa, jotka oli Pajalla myynnissä.
 
Edit: Tuossa linkit kuviin. Eka on toinen myynnissä oleva Classic, toinen Standard.
 
http://www.kitarapaja.com/pics/nglpclvs1.jpg
http://www.kitarapaja.com/pics/nglpstdfhb1.jpg

Huomasin tuon kans joku päivä sitten. Omassa, kaverin ja missään livenä näkemässäni Classicissa tuota ongelmaa ei ole ollut. Liekkö tuon yksilön ongelma? Mulla on nimittäin just samanlainen (tosin ostin 2004, tais olla 2003 tehty). Kitarassa ei oo ollu mitään vikaa, mikit vaihdoin toki niistä "hevikeraamisista" mukavampiin mutta se ei itse kitaran sointiin vaikuta. Viimeistelyssäkään ei ole vikaa, itte oon ollu ainakin tyytyväinen.
 
Omassa Classicissa (2003) ei tuollaista vikaa näkynyt, en tosin olisi tuollaista hyväksynytkään. Erinomainen keppi oli.

Ei ole kalajuttu, itse punnittu on. Samaa ilmoittavat näköjään Musamaailman sivuilla (http://www.musamaailma.fi/bandikamat/tuotteet/155/161/als__48.phtml). Kitarani ei ole tuo sama malli, vaan siitä pykälä ylöspäin, en muista mallimerkintää. Anyvays, noi kaikki Tokain leppä-LP:t painoi muistaakseni suunnilleen saman verran, eli vähän yli 6 kg. Ihmettelin itse silloin samaa, koska leppää pidetään kevyenä puuna. Samoin ihmettelin soundia, joka ei ollut stratomaisen kirkas, vaan hyvin lähellä Gibsonin LP:tä.
 
Taitaa olla musamaailman sivuilla ilmoitettu tuo sama huuhaapaino kaikille Tokaille.

Taitaa olla musamaailman sivuilla ilmoitettu tuo sama huuhaapaino kaikille Tokaille.
 
No perkele, usko tai älä, sen verran se painaa.

No perkele, usko tai älä, sen verran se painaa.
 
Sitten pitää vain uskoa. Lähinnä meinasin sitä, että nuo musamaailman sivujen ilmoittamat painot ei kyllä todellakaan pidä paikkaansa, koska suurin osa Tokain Love Rockeista ei todellakaan paina yli kuutta kiloa.

Sama juttu oli noissa molemmissa Classiceissa, jotka oli Pajalla myynnissä.
 
Vaikea sanoa, tuossa Classicissa oli tosiaan silmiinpistävä "irvistys".. Olisko raamien toimittajalla ollu jotain väänteitä jääny valuun.. että on taipunut sitte kiinniruuvaamisen jälkeen.. Mutta vaikea sanoa, mikä olis syynä. Uus keppi kuitenkin. Ennen muinoin nuo tuollaset olis se "resident fiksaaja-hemmo" vaikka maahantuojalla tai liikkeessä vaihtanut. Vaan eipä enää moisia henkilöitä ole.

No perkele, usko tai älä, sen verran se painaa.
 
On kyllä painava Tokai. Eikös tuo ALS ole sitä halvempaa sarjaa ja LS sitten parempaa? Jotain tiheämpää ja painavampaa (ja siten halvempaa) laatua ovat saaneet valmistukseen? Tuo tiheys voisi selittää sen soundinkin vs perusleppä?

Sitten pitää vain uskoa. Lähinnä meinasin sitä, että nuo musamaailman sivujen ilmoittamat painot ei kyllä todellakaan pidä paikkaansa, koska suurin osa Tokain Love Rockeista ei todellakaan paina yli kuutta kiloa.
 
Juu, itsekin tuota hämmästelin, sillä LP Standardit, joita painaviksi aina joskus moititaan, pyrkii nykyään olemaan tuota luokkaa 8,5 paunaa max. Toisaalta painavimmat Ibanez Artistit on jotain 11,8 paunaa.. Mulla on sellanen joka painaa 10,5 paunaa, eli karvan alle 5 kiloa.
On siinä sitten painoa LoveRockilla.

On kyllä painava Tokai. Eikös tuo ALS ole sitä halvempaa sarjaa ja LS sitten parempaa? Jotain tiheämpää ja painavampaa (ja siten halvempaa) laatua ovat saaneet valmistukseen? Tuo tiheys voisi selittää sen soundinkin vs perusleppä?
 
On, täytyy itse asiassa tarkistaa tuo homma tänään kun pääsen himaan. Punnitsin tuon silloin kun sen ostin, kun ihmeteltiin painoa tuttavani kanssa. Oon kitaran purkanut pariin kertaan mikkejä päivittäessä, enkä vielä mitään lyijypalikoita ole sisältä löytänyt. Puun laadusta ei saa selvää, kun kitara on musta.

Juu, itsekin tuota hämmästelin, sillä LP Standardit, joita painaviksi aina joskus moititaan, pyrkii nykyään olemaan tuota luokkaa 8,5 paunaa max. Toisaalta painavimmat Ibanez Artistit on jotain 11,8 paunaa.. Mulla on sellanen joka painaa 10,5 paunaa, eli karvan alle 5 kiloa.
On siinä sitten painoa LoveRockilla.
 
On joo. Mun 2700 painaa aika lailla tasan viisi kiloa, ja se on painavin kitara millä mä olen soittanut. Ja kun nyt ollaan aiheen sivussa jo valmiiksi, niin kysympä, että mikä tuo komea tulilintu sun lataamossa on? Voit vastata pikaviestinäkin jos haluat tämän keskustelun vähän siistimpänä pitää.