Kitarat: kitarakamat ›

Trokari mikä eskobra.

Jeah, itselleni oli aikoinaan liian raskas moinen, eihän tämmöinen riisikeppi edes nosta tuollaista. :) Tosin, oihan se muutenkin liian lähellä LP Standardia, joka ei ihan se soundimieltymys mulle pidemällä tähtäimellä ollutkaan.
 
Kahtokeepas ystäväni Hasenobu-sanin Artist-sivut, kaikki jotka on ko. kitaramalliin mieltyneet:
http://www.geocities.jp/ar_lovers_room/ourARs/ourARs.html
 
Ihan näin vapun kunniaksi.. 8)

PeteH on oikeassa siinä, että tosissaan kitarakauppoja tekemällä on vaikea saada mitään tuloja kasaan. Kyllähän se nyt onnistuu, että silloin tällöin tekee kympin tai pari voittoa, mutta jos sitä tarttis saada järjestelmällisesti joka tuotteesta niin menee vaikeaksi.

Kahtokeepas ystäväni Hasenobu-sanin Artist-sivut, kaikki jotka on ko. kitaramalliin mieltyneet:
http://www.geocities.jp/ar_lovers_room/ourARs/ourARs.html
 
Ihan näin vapun kunniaksi.. 8)
 
Hyvä linkki. Kiitoksia. Liikaa kauniita kitaroita vaan, ja pieni kielimuuri. Kesällä olisi tarkoitus tuommoinen 80-luvun artisti hommata. Saa sitten nähdä kuinka paljon niitä on silloin kaupan, ja mihin hintaan. Täytyy varmaan myös Tukholman vintageliikkeet katsastaa, kun tulee Ruotsissa vietettyä aikaa.

PeteH on oikeassa siinä, että tosissaan kitarakauppoja tekemällä on vaikea saada mitään tuloja kasaan. Kyllähän se nyt onnistuu, että silloin tällöin tekee kympin tai pari voittoa, mutta jos sitä tarttis saada järjestelmällisesti joka tuotteesta niin menee vaikeaksi.
 
Totta! Ei se ole tyhmä joko pyytää.... Kyllä , nykyään elemmä vaihdannaistaloutta.... Sama olisi mennä valittamaan Siwaan että: " Nyt saatana myyt maito purkin mulle halvemmalla kun ette te itsekkään siitä noin paljoa maksa! , Saatanan trokarit !!"
 
Vois olla siwan täti ihmeissään.....

http://babelfish.altavista.com/
 
Valitse kielipari ja copypastea sivu tuonne niin kielimuuri mataloituu huomattavasti.

http://www.geocities.jp/ar_lovers_room/ourARs/Fox1981AR3000CS.html
 
Hihihii... Foxin vehjeshän se siinä. Tuollaista samanlaista testasin Wilon luona lauantaina, taisi tosin olla eri värityksellä. Sopivan painava ja helkkarin paljon soundivaihtoehtoja. Miulle kyllä kelpais tuollainen 80-82 AR3000.

http://www.geocities.jp/ar_lovers_room/ourARs/Fox1981AR3000CS.html
 
Hihihii... Foxin vehjeshän se siinä. Tuollaista samanlaista testasin Wilon luona lauantaina, taisi tosin olla eri värityksellä. Sopivan painava ja helkkarin paljon soundivaihtoehtoja. Miulle kyllä kelpais tuollainen 80-82 AR3000.
 
Sama härveli soundivaihtoehdoiltaan on AR 500, ja voi olla helpompi löytää, noita AR 3000:sia on tehty tuolloin perin vähäsen, kokonaista 28 kappaletta..
AR3000 production numbers
6 in 1980
22 in 1981
 
Edith Piaf: AR 500:sia tehty seuraavasti (vertailuna Gibson LP Custom, 1. versio)
 
Total 1009 AR500AV
528 AR500CS
53 AR500BK 1590 AR500 total built (1954-60 1912 LP Customs)

Ei se verottaja oikeasti kiinnostu jonkun henkilön pikku jobbailusta jos summat ei ole vuodessa kovin suuria. Eri asia on oikeasti veroja kiertävät pimeän työn tekijät, kilometrikorvauksilla kikkailevat "rehelliset" duunarit, ja jatkuvasti autoilla jobbailevat.
Jos meinaa jollain soittovehkeillä jobbailla niin saa olla melko touhukkaana että vuoden saldo olisi niin suuri että verottaja oikeasti siihen puuttuu. Yksi hyvä autojobbaus niin siitä käärii jo tuhansia euroja. Ei taida tässä maassa yksityinen repiä soittimilla sellaista summaa yhdessä vuodessa.
Lain mukaanhan pitäisi joka voittosentistä maksaa verot, mutta käytäntö on toinen. Kyllä ne saamatta jääneet veromiljardit vuosittain koostuu ihan muualta kuin kitarakaupoista, joka on suunnilleen kokoa hyttysenpaska universumissa.

kettu repolaiselle...
 
Tällaisia olen ajatellut metsästää:
AR300 (1980-1984)
AR305 (1982-1986)
AR330 (1982)
AR400 (1980)
AR500 (1980-1982)
AR550 (1981-1984)
AR1500 (1983)
AR3000 (1980-1983)
AR5000 (1981)
 
AR300, 500 ja 550 saattaisi helpommalla löytyä. Ihan tuota AR3000 soundikirjoa en tarvitsisi kylläkään, vaan ihan perinteisempi LP-tyyppinen potikkaralli riittäisi... puolituskytkimen ja vaihekäännön kanssa tietysti :) Noista mallien aikakausista en kyllä yhtään osaa sanoa, muuta kuin että 80-luvun alun Artisti kiinnostaa. En halua näitä AR2000 ja AR300 reissueita.
 
Osaatko sanoa mitä eroa on esim. AR500 ja 550? AR500 kävisi meikäläiselle passelisti kyllä. Onko AR500 laadultaan (ja painoltaan) lähelläkään AR3000 luokkaa?
 
PS. TV-Sävelessä oli vuosi sitten todella nätti Artist. En tiedä mallia, mutta se oli hollowbody ja siinä oli strato-tyylinen vibratalla. Sellainen ruskea sunburst-väritys ja 80-luvulta myöskin. Oli meinaan tautisen loistava värkki... ketuttaa kun en sijoittanut siihen :(

kettu repolaiselle...
 
Tällaisia olen ajatellut metsästää:
AR300 (1980-1984)
AR305 (1982-1986)
AR330 (1982)
AR400 (1980)
AR500 (1980-1982)
AR550 (1981-1984)
AR1500 (1983)
AR3000 (1980-1983)
AR5000 (1981)
 
AR300, 500 ja 550 saattaisi helpommalla löytyä. Ihan tuota AR3000 soundikirjoa en tarvitsisi kylläkään, vaan ihan perinteisempi LP-tyyppinen potikkaralli riittäisi... puolituskytkimen ja vaihekäännön kanssa tietysti :) Noista mallien aikakausista en kyllä yhtään osaa sanoa, muuta kuin että 80-luvun alun Artisti kiinnostaa. En halua näitä AR2000 ja AR300 reissueita.
 
Osaatko sanoa mitä eroa on esim. AR500 ja 550? AR500 kävisi meikäläiselle passelisti kyllä. Onko AR500 laadultaan (ja painoltaan) lähelläkään AR3000 luokkaa?
 
PS. TV-Sävelessä oli vuosi sitten todella nätti Artist. En tiedä mallia, mutta se oli hollowbody ja siinä oli strato-tyylinen vibratalla. Sellainen ruskea sunburst-väritys ja 80-luvulta myöskin. Oli meinaan tautisen loistava värkki... ketuttaa kun en sijoittanut siihen :(
 
Käytännössä noista on ehken realistisen helppo löytää AR 300-500, eli ne ns. perus-Artistit.. tuossa listassa on paljon sellasia jotka on tosi pienillä sarjoilla tehty, sitten 330-550 on Japan-malleja (ja Oseanian) 350-550 on Ibanezin mallinumerointisäännön mukaan vibrallisia. 305 on sama kuin 300 mutta täysmahonkia, tarkemmin burl-mahoganya eli sellasta mylpyräloimu-mahonkia.
300 on peruskone, 400-500 ja siitä ylöspäin on aktiivielektroniikalla, paitsi 1500-1505... joko meni vaikeeks.. 8)
Tevarin semiakustinen tais olla AM-Artisti, sellanen pikkukoppainen, vibrallisena se oli joko AM 75 tai jopa AM 255...
500 ja 550 eroo toisistaan lähinnä myyntialueen perusteella, AR500 ja AR3000 on periaatteessa täysin samoja aktiivielektroniikkavehkehiä, 3-alueen EQ ja preamppi. Tri-soundit (sarjaan-single-rinnan) Super58:seissa. Vaiheenkääntöö ei ole yhdessäkään Artistissa tehtaan jäljiltä, vaan trisoundit 300:sesta ylöspäin.
Painoa noilla 80-luvun paksurunkosemmilla Artisteilla on tuommoset 4,5 - 5 kg.
Sun listassa on pikkusen noissa valmistusvuosissa heittoja, vai onko nuo niit "haluttuja vuosikertoja"... ;)

Käytännössä noista on ehken realistisen helppo löytää AR 300-500, eli ne ns. perus-Artistit..
 
Juu, näitä näkee välillä fleassa liikkuvan. Noita AR3000 ja muita en muista kyllä nähneeni käytettynä juur missään.
 
tuossa listassa on paljon sellasia jotka on tosi pienillä sarjoilla tehty, sitten 330-550 on Japan-malleja (ja Oseanian) 350-550 on Ibanezin mallinumerointisäännön mukaan vibrallisia.
 
Juu, eli ei. Vibrallista Artistia en halua... Gibraltarilla saisi olla varusteltu.
 
300 on peruskone, 400-500 ja siitä ylöspäin on aktiivielektroniikalla, paitsi 1500-1505... joko meni vaikeeks.. 8)
 
Kyl tässä vielä jotenkin ollaan kartalla. AR500 voisi olla se meikäläisen juttu. Milläs aikavälillä AR500-malleja on tehty?
 
Tevarin semiakustinen tais olla AM-Artisti, sellanen pikkukoppainen, vibrallisena se oli joko AM 75 tai jopa AM 255...
 
Juu, pikkukoppainen... ja Hasa sanoi että se joka sen sinne myyntitiliin kiikutti oli ostanut sen Espanjasta. Saattoipa jopa olla tuo 255, oli siinä ainakin jonkun verran kromeluureja.
 
500 ja 550 eroo toisistaan lähinnä myyntialueen perusteella, AR500 ja AR3000 on periaatteessa täysin samoja aktiivielektroniikkavehkehiä, 3-alueen EQ ja preamppi. Tri-soundit (sarjaan-single-rinnan) Super58:seissa. Vaiheenkääntöö ei ole yhdessäkään Artistissa tehtaan jäljiltä, vaan trisoundit 300:sesta ylöspäin.
 
Ok, ajattelin vain kun oli noita vipuja ja potikoita enempi vähempi. Sillä aktiivi EQ:lla sai kyllä reilusti boostattua tai leikattua t-m-b säätöjä. Vaikutti mielenkiintoiselta... Kyllä se vissiin täytyy ruveta laittaan ekuja sukanvarteen ja AR500 tähtäimeen.
 
Painoa noilla 80-luvun paksurunkosemmilla Artisteilla on tuommoset 4,5 - 5 kg.
 
Juu, se Wilon yksilö painoi about saman mitä miun LP Custom. Sopivasti, eli miehekkäästi :)
 
Sun listassa on pikkusen noissa valmistusvuosissa heittoja, vai onko nuo niit "haluttuja vuosikertoja"... ;)
 
Niin on, ei ne ole millään tavalla erikseen haluttuja, vaan lähinnä bongailin noita vuosia sen mukaan milloin niitä on suurinpiirtein valmisteltu. Pääpointti on se, että se olisi "early 80s" Artisti :) Älkääkä tarjotko nyt mitään Kajagoogoota :)

Juu, näitä näkee välillä fleassa liikkuvan. Noita AR3000 ja muita en muista kyllä nähneeni käytettynä juur missään.
 
AR3000 tehty tosiaan tuo mitä ilmoitin, AR4000 en oo nähny kuin kuvissa, AR 5000 on myös alle 100 kpl valmistumäärillä, "Bird Of Paradise"-Artistia on 1 kpl..
 
Juu, eli ei. Vibrallista Artistia en halua... Gibraltarilla saisi olla varusteltu.
 
Gibraltar muuttu 82-83 ykkösestä kakkos-malliin eli siihen nykyiseen, pyöreäkulmaiseen, samalla katosi tuo iso messinkinen sustainblokki rungosta.
 
Kyl tässä vielä jotenkin ollaan kartalla. AR500 voisi olla se meikäläisen juttu. Milläs aikavälillä AR500-malleja on tehty?
 
79-82 tehtiin nuo AR500:set, niistä ei oo reissueita tehty. Ohuempirunkoinen 1.versio Artisti 2622EQ eli Steve Miller model oli sitte 77-79 tuotannossa. paitsi että siin oli ohuempi runko ja smooth-heel-kaulaliitos, siitä puuttu preamp gain-säätö.
Komeimmat loimut löytyy 80-81 (82) kansista...
 
Ok, ajattelin vain kun oli noita vipuja ja potikoita enempi vähempi. Sillä aktiivi EQ:lla sai kyllä reilusti boostattua tai leikattua t-m-b säätöjä. Vaikutti mielenkiintoiselta... Kyllä se vissiin täytyy ruveta laittaan ekuja sukanvarteen ja AR500 tähtäimeen.
 
Kylläpä, + - 15dB boostia tahi cuttia..

Lainauksia täältä: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=66888&o=0
 
p130:
 
Osti minulta kitaran, Stratocaster plus deluxen joka oli muutettu hardtailiksi. Lähetin kuvia, selitin muutokset sanallisesti ja kauppa sovittiin. Sitten tulee sähköpostiin mailia suunnilleen tyyliin "tää kitara on pilattu, mikä kusettaja olet". Vittuilua tyyliin "ammattikoulun ekaluokkalaiset tekevät parempaa jälkeä" jne. Muutostyössä, maalipinnassa ym. ei todellakaan ollut mitään vikaa. Samaa mieltä minäkin olen, se kitara oli pilattu vaihtamalla talla. Mutta siitä eskobra tiesi. Muuta "vikaa" siinä ei ollut. Työ sinänsä oli hyvin tehty.

Vastasin asiallisesti, eikä tyypistä sen jälkeen mitään kuulunut. Mitähän lie ajoi takaa. Ehkä tarkoituksena oli säikäyttää ja alkaa vaatimaan paria sataa takaisin "kun se olikin ihan paska". Sinänsä mielenkiintoista, että tuosta kitarasta oli vain kaksi henkilöä kiinnostunut. Eskobra ja toinen tunnettu jobbari eddieher.
 
-----------------------------------------------------------------------------------------
 
p130:
 
Mutta mitäs tekee kitara-asioissa kokematon juniori, jolle herra eskobralta pärähtää uhkailumailia ja vaatimuksia hyvityksistä olemattomista vioista. "Tarkistin asian kitarapajalta, korjaukset maksavat 300 euroa. Näistä vioista et minulle kertonut. (Epämääräistä vittuilua ja uhkailua tähän väliin). Mutta voin reiluna miehenä pitää soittimen jos palautat minulle tuon korjauksiin kuluvan summan".
 
------------------------------------------------------------------------------------------
 
ruma:
 
Kyselin eskobralta tuosta oletetusta p130:n entisestä strat plussasta. Alunperin se kiinnosti ihan oikeastikin jossakin määrin, mutta tämän threadin lukemisen jälkeen piti lähinnä mielenkiinnosta selvittää mistä on kyse.

Pyysin eskobralta kuvia ym. infoa, saman tein myös p130:lle. Tulos: eskobra suostuu kertomaan stratonsa valmistenumerosta vain viisi ensimmäistä merkkiä. Myöskään kuvista ei saa kunnolla selvää numerosta. Alku on sama, loppuosakin voisi olla mutta sitä ei voi kuvan perusteella vannoa.

Kysyin yhteensä kolme kertaa satulasta, kaksi kertaa vastauksena oli yleistä kunnon ja soitettavuuden kehumista. Kolmannella kerralla varsin kiertelevä vastaus oli lyhennettynä, ettei satula näytä vaihdetulta. Kuitenkin stratocaster plussassa on _aina_ ollut rullasatula, ja '91 vuosimallissa vieläpä se suurempi versio.

Myös se tuli todistettua, ettei eskobra todellakaan tiedä paljoakaan, tai sitten esittää ettei tiedä niistä vehkeistä joita myy tai väittää omistavansa. Plussia ja plus deluxeja piti olla useampiakin. Ihme kyllä tyyppi ei tiedä millaisia osia niissä on ja miten plus ja plus deluxe eroavat toisistaan.

Pahimman laatuinen kusettaja täytyy olla kyseessä. Minä ainakin pidän selvänä, että tuo "stratocaster plus" ei todellakaan ole sitä mitä tyyppi väittää. Epämääräisistä osista kasattu tai "korjattu" p130:n plus deluxe. Minä ainakin jätän eskobran kanssa kaupat sikseen.
 
-----------------------------------------------------------------------------------------------
 
p130:
 
Jobatkoon jos vain touhu pysyy rehellisenä ja kohtuuden rajoissa. Eli jobbauksen kohteesta faktat rehellisesti, ja jos menee kaupaksi voitolla sen jälkeen, ok. Lisäksi jos jobbauksen liikevaihto alkaa olla tuhansia euroja kuussa, niin kyllä silloin asia kuuluu jo verottajallekin.

Esimerkiksi tuosta "99% varmasti minun entisestä stratostani" olisi varsin reilua kertoa historiasta...
 
-----------------------------------------------------------------------------------------------
 
Eli Eskobra osti minulta stratocaster Plus Deluxen, joka oli muutettu hardtailiksi. Kuvat, selostuksen ym. annoin parhaani mukaan, mutta siitä huolimatta muutos muuttui kaupan jälkeen ongelmaksi. Myöhemmin oletettavasti samalla kaulalla oleva eri värinen kitara ilmestyi myyntiin strat plussana. Ominaisuudet eivät vain täsmänneet plussaankaan.
 
Eskobran tyyli on esiintyä kaikkitietävänä asiantuntijana, ja jos yrität jotain korjata niin tyyppi pyrkii "vittuilemaan hiljaiseksi", toimiikin varmaan jos ei satu olemaan täysin varma asiasta.

AR3000 tehty tosiaan tuo mitä ilmoitin, AR4000 en oo nähny kuin kuvissa, AR 5000 on myös alle 100 kpl valmistumäärillä, "Bird Of Paradise"-Artistia on 1 kpl..
 
No juu, ei ole kovin suuria määriä bygattu. Toivotaan että minulle vielä yksi AR500 jostain löytyy :)
 
Gibraltar muuttu 82-83 ykkösestä kakkos-malliin eli siihen nykyiseen, pyöreäkulmaiseen, samalla katosi tuo iso messinkinen sustainblokki rungosta.
 
79-82 tehtiin nuo AR500:set, niistä ei oo reissueita tehty. Ohuempirunkoinen 1.versio Artisti 2622EQ eli Steve Miller model oli sitte 77-79 tuotannossa. paitsi että siin oli ohuempi runko ja smooth-heel-kaulaliitos, siitä puuttu preamp gain-säätö.
Komeimmat loimut löytyy 80-81 (82) kansista...
 
Jahas, eli 80-81 vuosien malleja voisi metsästää. Olisi loimut ja messingit kohdillaan :)
 
Kylläpä, + - 15dB boostia tahi cuttia..
 
Juu, ei loppunut middlet kesken :)

Juu, ei loppunut middlet kesken :)
 
Eip lopu ei..sitten jos sattuu olemaan ns. "transition"-malli tuolta 79-80 ajlta eli AR500 jossa on 2622:sen Super80 -keraamiset mikit, niin johan....

Kiitoksia taas foxille hyvästä infosta. Artistkuume vain kasvaa.

Kiitoksia taas foxille hyvästä infosta. Artistkuume vain kasvaa.
 
Näin tekee :)

Kiitoksia taas foxille hyvästä infosta. Artistkuume vain kasvaa.
 
Sama. Ihan hirveä gas. Varmaan lähtee strato pihalle ja pitää ruvetä etsimään Artistia.

Kiitoksia taas foxille hyvästä infosta. Artistkuume vain kasvaa.
 
Niitähän ei saa kohta enää mistään kun niitä kaikki alkavat metsästää :)