Aloin tässä ihmetellä että kuinkahan suurella osalla teistä/meistä kitaristeista/basisteista on minkäänsorttista koulutusta musiikin parissa, esim musiikkiopiston etc. kautta?
Mä kävin aluksi puoli vuotta eräässä helsinkiläisessä mestassa. Sen jälkeen olen opetellut itse. Muuten, sen musiikkikoulun johtaja sai Kiven vihat niskaansa, kun mainosti täällä tuota puljua tyyliin: "Hei olen kuullut, että siellä opetetaan kaikkia bändisoittimia. Haluaisiko joku lähteä kanssani ottamaan sinne tunteja.." :) tai jotain tuommosta. Floyd Rose, kaiken ketutuksen alku ja juuri... |
Muuten, sen musiikkikoulun johtaja sai Kiven vihat niskaansa, kun mainosti täällä tuota puljua tyyliin:
Nih, valheella on täällä lyhyet jäljet:-)
Huvittavinta on, että henkilö olis mun puolestani vallan mainiosti kertoa itsestään ja koulustaan esim. Bänditoiminta-palstalla.
Muistuttaisin muuten, että erään kotimaisen musiikkialan aikakauslehden päätoimittaja kärähti täältä samalla tavalla housut nilkoissa, mutta sai osakseen vain kommentteja, että "antaa sen puhua, mukava kaveri ja toimittaa hyvää lehteä" jne.
Mitäs me poliisit;-)
"This is nothing to me! Nothing! Just a hobby! So - bring me Haystack Balloon (?), bring me Eric Bloom - they all go under the thunder of Manitoba!"
(Handsome Dick Manitoba) |
Soiton aloitin koskettimilla joskus 10-vuotiaana, opettajan avustuksella toki. Tätä jatkoin sitten opettajan johdolla puberteettiin asti, jolloin piti sitten innostua kitaran soitosta. Koskettimia jatkoin kuitenkin opistoonkin soittamaan, mutta innostus lopahti kokonaan, ja hain uudelleen opistoon kitaraa soittamaan, ja par vuotta tuli sitäkin siellä reenattua. Intti ja opiskelut takasivat sen, ettei enää voinut jatkaa soiton opiskeluja.
Summa summarum, koskettimet alusta asti opettajan johdolla, ja kitaraan opetusta vasta sitten, kun itseopiskelulla selkäränkaan saatujen 'virheiden' poisto soitosta alkaa olemana jo helvetillisen hankalaa. Esim. kunnollinen 'alternative-picking' on melkoisen hankala minulle, kun olen vähän liiankin hyvin sisäistänyt tuollaisen 'economy-picking' -tyylin. No, tapansa kullakin, ollaan erilaisia!
Olen ainakin ehdottoman tyytyväinen kaikkeen, mitä olen opettajien johdolla oppinut (tai ollut oppimatta). Näin wanhemmallakin iällä (vaik nuor poeka tässä vielä ollaankin) voisi vielä lähteä vaikka jonkun oppiin - saisi ehkä taas vähän uudenlaisia näkemyksiä ja visioita.
Mielestänit ne, jotka ylpeilevät ja huutelevat ja pönkittävät itsetuntoaan ja rök-imagoaan sillä, etteivät ole tunnin tuntia ottaneet, voisivat harkita vaikka parin ottamista. Tai ainakin olla tuomitsematta, kun ovat nähneet vain sen toisen puolen itseopiskelu/opettaja -vaihtoehdosta.
Muttei toki tunnit tietenkään välttämättömiä ole, itselleni ne vaan sopivat hyvin omaan "kehityskaareeni". |
Olen soittanu kitaraa n.kuusi vuotta.
Kolme ensimmäistä vuotta musiikkiopistossa kitara, bändi -ja teoria tunteja, joista oli paljon hyötyä...kai?
Nyt viimeiset kolme vuotta olen opiskellut taidelukiossa musapuolella enkä mielestäni ole oppinut kitaratunneilla kovin paljoa... opetus on aika pitkälti ollut pelkkää jazzteoriaa. Ei mitään tekniikasta, eikä rocki hommeleista... Olen siis käytännössä itse saanut opetella viimeiset 3vuotta.
On opetuksesta tietenkin aina jotain hyötyä...
testaa itse! |
Slinky
kivi
haist vittu sit
Mursuviiksi
Ville
Juzzu
Dr. Lazer
Socialite