Kitarat: kitarakamat ›

Itse onnistuin joskus pudottamaan kitaran varpaalleni hihnan petettyä ja kyllä muuten sattui niin kiitettävästi. Teki mieli heittää kitara ikkunasta. tunnin päästä tarkemmin vahinkoja tutkiessani huomasin sukan olevan ihan veressä. Kiva.
 
Kävi samalla lailla. Hihna petti ja yritin kopata tuollaista ylki viisikiloista stratokopiotani varpaalla. En sitten fiksuna mennyt näyttämään tohtorille, vaan murtumisen seurauksena minulla on nyt täysin toimintakyvytön vasemman jalan isovarvas...

Ihka selvinpäin kävi hassusti. Olin keikalla Helsingin Vanhalla Guitarmania-tapahtumassa joskus tuhat vuotta sitten. Lavalla oli joku Fender-vaffari talon puolesta, josta olin kovin mielissäni. Piuhat kiinni ja hyvä soundi, kyllä nyt kelpaa rokata. Siinä sitten viitisen biisiä tykitettiin ja hyvin meni. No, sitten tulee meitsin soolo ja ei muuta kuin buusteri päälle ja nakkisormet tanaan. Yhtäkkiä vahvarista ei kuulu mitään, ei pihaustakaan. Katon ekaksi onko joku piuha lähtenyt paikaltaan. Ei ole. Volanappula kaakossa eikä mitään kuulu. Tässä vaiheessa soolo oli onnellisesti ohitse ja sitten vaan vahvaria tutkimaan. Pimeänä on. Olen siinä sitten soittavani jotakin ja kas vain: fenkku herää henkiin - hetkeksi. Sama jatkuu ainakin kolmen biisin ajan - vahvari sammuilee mystisesti itsekseen ja palaa sitten taas jonkin ajan päästä henkiin. Lavamies ei pysty muuta kuin käsiään levittelemään. Onneksi seuraavissa kolmessa biisissä mulla oli vain kaksi sooloa...

Kävi samalla lailla. Hihna petti ja yritin kopata tuollaista ylki viisikiloista stratokopiotani varpaalla. En sitten fiksuna mennyt näyttämään tohtorille, vaan murtumisen seurauksena minulla on nyt täysin toimintakyvytön vasemman jalan isovarvas...
 
Auts.

Pahin ja oikeastaan ainoa sähellys oli vähän yli 10 vuotta sitten. Olin lupautunut esiintymään silloisen opinahjoni kevätjuhlassa tyyliin kitara+taustanauha. Valkkasin sitten Steve Vain Answers-biisin esitettäväkseni, tein pohjat neliraiturilla (oli muuten hauska ohjelmoida Bossin DR-550llä sitä rumpuraitaa 1:1!) ja treenasin armottomasti.
Esiintymispäivän koittaessa biisi oli hanskassa ja h-hetki koitti. Jännitti ihan jumalattomasti, ensiesiintyminen yksin ilman bändiä näet. No, nauha pyörimään ja menoksi. 30 sekuntia biisistä mennyt ja ylä-E katkeaa. Ja niin katkeaa myös soittajan pinna. Fender lentää komeassa kaaressa pään yli lattiaan ja wannabe-kitarasankari lampsii ärräpäitä ladellen lavalta yleisön hölmistyneiden katseiden ja yhä pyörivän taustanauhan saattelemana.
Vaihdoin sitten sen kielen ja kävin soittamassa biisin kokonaan n.puolen tunnin kuluttua. Ja käsittämättömän huonostihan se meni. Lisäksi aukaisin käteni katkenneella kammella (siinä oli päässä semmoinen n. sentin mittainen ruuvattava pätkä, joka katkesi liitoskohdasta). Tuolloin päätin, etten koskaan enää esiinny yksin.
BTW, osa yleisöstä kuulemma luuli tuon kitaran lattiaan paiskaamisen olevan osa showta...
 
Juu, ei itselle sattunut, mutta eräällä ystävälläni, joka on armoton Yngwiefani, löytyy bootlegvideopätkä nuoresta Ynkästä kitaranpolttopuuhissa Hendrixtyyliin. Parin minuutin yrittämisen jälkeenkään kitara ei osoita syttymisen merkkejä, mutta artistin käämit palavat kyllä ja lopulta kitara hakataan paskaksi Marsun kaappia vasten.
Mikähän vimma muuten nimenomaan noita Fenkkuja on tuhota? Aatelkaas, Henkka, Blackmore, Yngwie ja mie..

Vähän on tämä vierestä mutta liittyy asiaan kuitenkin. Soittajien kannattaisi olla imagostaan tarkkoja. Ei ole mitään hienoa soittaa kännissä. Sitten suurin osa muusikoista pukeutuu miten sattuu, kauheita kenkiä ja huonosti istuvia vaatteita.
Keikalla on parasta soittaa selvinpäin kunnon kledjuissa, korut ja muut helyt kohdallaan. Olen tavannut suomalaisia varsin nimettömiä mutta hyviä bändejä, joissa kundeilla on suunnilleen Bossin puvut päällä, soitettavat helvetin hyvin ja kaikesta paistaa cool - meininki. Siinä on tyyliä. Kun katsoo vaikka Steve Vain official websitea, niin ei voi kuin ihailla miehen tyylitajua! Tuoppi- kaksi alussa, välissä tai missä kohdassa vaan on ihan ok toki. PS. parhaiten saa naisia coolin tyylikkäällä olemuksella ja olemisella - suttuiset "äijät" eivät vetoa enää naisiin.

Vähän on tämä vierestä mutta liittyy asiaan kuitenkin. Soittajien kannattaisi olla imagostaan tarkkoja. Ei ole mitään hienoa soittaa kännissä. Sitten suurin osa muusikoista pukeutuu miten sattuu, kauheita kenkiä ja huonosti istuvia vaatteita.
Keikalla on parasta soittaa selvinpäin kunnon kledjuissa, korut ja muut helyt kohdallaan. Olen tavannut suomalaisia varsin nimettömiä mutta hyviä bändejä, joissa kundeilla on suunnilleen Bossin puvut päällä, soitettavat helvetin hyvin ja kaikesta paistaa cool - meininki. Siinä on tyyliä. Kun katsoo vaikka Steve Vain official websitea, niin ei voi kuin ihailla miehen tyylitajua! Tuoppi- kaksi alussa, välissä tai missä kohdassa vaan on ihan ok toki. PS. parhaiten saa naisia coolin tyylikkäällä olemuksella ja olemisella - suttuiset "äijät" eivät vetoa enää naisiin.
 
Mut entäs jos ei enää tarvitse vedota naisiin? :) Tosin, aina parempi jos vetoaa, sehän tietää yleensä vaan lisää kuuntelijoita kun kehutaan.

Eiks ne naiset aina kuulu kuvioon...? Näin olen ymmärtänyt. Silmä ei koskaan väsy, naiset ovat kuin kukkia, joita vain on pakko katsella ja kehua ja "soittaa".
Naimisissa olevana heterona haluan edelleen vedota naisiin joka päivä. Naiset ovat elämän suola;))

Naiset ovat elämän suola;))
 
Joka janottaa...

Vielä en oo onnistunut keikalla tyrimään...ainakaan mitään mainitsemisen arvoista. Mutta enpä olekaan vielä kertaakaan esiintynyt livenä alkoholin vaikutuksen alaisena. Mä oonki tällanen nykypäivän pullamössörokkari ;)
 
Tietty nyt kun sanoin etten oo vielä tyriny, niin ihan salettiin seuraavalla keikalla tapahtuu jotain legendaarista... :D

Eiks ne naiset aina kuulu kuvioon...? Näin olen ymmärtänyt. Silmä ei koskaan väsy, naiset ovat kuin kukkia, joita vain on pakko katsella ja kehua ja "soittaa".
Naimisissa olevana heterona haluan edelleen vedota naisiin joka päivä. Naiset ovat elämän suola;))
 
Tottahan ne kuuluvat. Ja oikeassa olet kaikessa muussakin. Mut mä en välttämättä koe mitään tarvetta vedota enää naisiin. Mä tiedän sen tapahtuvan luonnostaankin niin miksi sitä suotta rasittamaan itseään? ;) (odottaen kohta naisväkeä saapuvan paikalle haukkumaan siaksi)

Paikallisen Heavy bändin kitaristi laulaja teki hienon Rock-elkeen ulkoilma keikalla joskus 15 vuotta sitten. Tarkoituksena oli ilmeisesti pyöräyttää kitara starojen tyyliin itsensä ympäri
 
Yritinpä tuota tässä yhtenä vappuna kavereiden yllyttäessä. Hyvää humalaa oli jatkunu jo monen päivän ajan. Tarpeeksi ku yllytettiin nii yritin pyöräyttää kitaran hihnan varassa itteni ympäri. No se onnistu hyvin ja kohta yks kaveri tulee sanomaan ettei ehtiny nähdä sitä. Toinen yritys ja kuuluu krakspojong!! ja kitara löytyy sängyn alta. Parista kohdasta lähti vähän maalia mutta muuta vahinkoa ei käynyt.

Aikoinaan en ite ajatellu, ennekuin näin videolta (kesällä 1991), miten "pro:maista", se mun kanavanvaihtaminen oli. Ilman footswitchiä siis. En omistanu semmosta (enkä omista vieläkään...), joten cleanin ja särökanavan vaihto tehtiin "käänny KMD:hen päin ja vaihda se sormella". Toisinaan onnistui, toisinaan ei.
 
Toisinaan tuli painettua liian hätäisesti, käännähdettyä pois... ...ja hakattua viitosia ylväästi, cleanillä "plonk plonk plonk" soundilla. Ou jee, se toimii aina ja kuulostaa todella hyvältä.
 
Tai oikeastaan, ei toimi eikä kuulosta. Ainakaan hyvältä.
 
No, en sentään tehny mitään "skaalasta en tiä, mutt tähän sun näppäilykohtaan tulee bassosoolo !" uudistuksia, kesken keikan, kuten se eräs basistimme. Oli sen verran suurta hakuammuntaa, ett meinasin tippua nauraltani lavalta.

Liian matalat treenitilat tuotti toissakesänä koomisen tilanteen, kun oltiin sitten rumpalin ja kitaristin kanssa jammaamassa kellarissa ja intouduin sitten soolon aikana. Skeba pystyyn, *klonk* sano vesiputki katossa ja *kraah* sanoi rapattu betonikatto. Noh.. nyt on lepsossa perin rock lapa.. =)
 
EDIT: ai niin.. Helsingissä olen kaisan parkkihallisa kiroillut kun ukkoryssä! Oli vanha stratocasteri mukana, kun olin sitä jotain ostaessa tyrkyttämässä vaihtoon. Pussi ulos autosta ja yhen käden "haliote" että saa oven kiinni *TUM...TUm...Tum...tum...um m...* Kaikuu se komiaste parkkihallissa kun pudottaa kitaran perse eellä lattialle vyötärönkorkeudelta. Maalia lohkoes 2e kolikon kokonen alue hihnatapin alta ja tappi vääntyi. Mikä koomisinta en edes myyny koko kitaraa sillä reissulla sitten...

Yks häsläys oli kans hyvä armeija-aikoina:
 
Lähettiin keikalle ja saavuuttiinkin keikkapaikalle juuri sopivasti. Kamat saataisiin kasaan ja soitto voisi alkaa saman tien...
 
Astun pakusta ja ensimmäiset sanat bändin pojille: "voi vittu jätkät..." - "no mitä?" -"mä unohdin ottaa kitaran mukaan!"
 
Ei ollu varakitaraa ja tilalle ei löytyny toista. Soitin muistaakseni kellopelillä sen keikan...

En oo koskaan ollu keikalla kännissä, ja silti oon onnistunu varmasti häsläämään jotain pieleen joskus - ainakin kerran katkesi kieli jonkun biisin intron aikana, onneksi oli varakitara ständissä ja missasin muistaakseni vain ekan säkeistön puolikkaan. Kännissä soittaminen, mikäli se yhtään soittosuoritusta heikentää, on pahemman luokan yleisön aliarvioimista enkä suostu sitä katsomaan hyvällä. Keikan jälkeen tehköön jokainen mitä parhaaksi näkee.

Se on kyllä totta, että jos haluat pilata keikan, niin vedä kännit ennen sitä. Alussa tuli hieman itsekin fiilisteltyä sitä rokkimeininkiä. Ei siinä kauaa mennyt, kun ei enää tullut juotua yhtään alkoholia ennen keikkaa, eikä sen aikana. Ja absolutismikin iän muota oli melkein tulossa, mutta siltä sairaudelta sentään vältyin. :D
 
Eli en suosittele juomaan ennen keikkaa.

Naiset ovat elämän suola;))

Joka janottaa...
 
Ja paljon...

Joka *an*ttaa...
 
ei känniä kannata vetää, mutta pari kaljaa ei usein ole pelkästään pahasta.

Se on kyllä totta, että jos haluat pilata keikan, niin vedä kännit ennen sitä. Alussa tuli hieman itsekin fiilisteltyä sitä rokkimeininkiä. Ei siinä kauaa mennyt, kun ei enää tullut juotua yhtään alkoholia ennen keikkaa, eikä sen aikana. Ja absolutismikin iän muota oli melkein tulossa, mutta siltä sairaudelta sentään vältyin.
 
Mielestäni kaljan naukkailu biisien välissä ikäänkuin kuuluu asiaan. Jos pelätään sitä känniä/huppelia niin otetaan ykköstä. Kyllä aikuisen ihmisen rajansa pitää tietää, ettei mene överiksi ja soitto luistaa. Menee vähän offtopic:n puolelle, mutta se mikä on mielestäni törkeen näköistä lavalla, on rööki suussa soittaminen. Voi vidu mitä spedeilyä.

Menee vähän offtopic:n puolelle, mutta se mikä on mielestäni törkeen näköistä lavalla, on rööki suussa soittaminen. Voi vidu mitä spedeilyä.
 
Köyhemmillä bändeillä ei vaan oo varaa savukoneeseen.. =)