Kitarat: kitarakamat ›

ja säilyy ne yläpäätkin siinä signaaliketjussa kun kaikki pedaalit eivät ole true bypasseja..
 
ihan varmistaakseni kysyn, että eikö ne nimenomaan poistu ne yläpäät jos on paljon untrue--bypasseja?

ihan varmistaakseni kysyn, että eikö ne nimenomaan poistu ne yläpäät jos on paljon untrue--bypasseja?
 
No ei välttämättä. Jos sulla on pelkästään monta tbp-pedaalia peräkkäin siitä tulee melkomoinen matka piuhaa, kitarasta vaikka 3-5m (mikä on vähän), pedaalien välissä metritolkulla ja siitä vahvistimelle taas se 3-5m(mikä on sekin todella minimaalinen pituus) niin tuleehan siitä pitkälti toista kymmentä metriä. Oli se sitten kuinka matalakapasitanssista tahansa leikkaantuu yläpää. True-bypassin jekku on siinä että se ei tee signaalille mitään, mutta ne pitkät piuhat tekee. Bufferoidusta pedaalista ulostuleva matalaimpendanssinen signaali ei taasen ole niin kranttu pitkienkään piuhojen suhteen. Toki tällöin on merkitystä sillä piuhalla mikä kitarasta tulee, sekä sen laadulla että pituudella. Ja tästä pääsee sitten eroon aktiivimikeillä.
 
Eli kuten aiemmin jo kirjoitin hyvä bufferi ei tee soundille huonoa, mutta siitä on etuja. Pete Cornish (the pedalboard guru) on samaa mieltä.

Hurina..true bypass...??

 
Vrt. Dunlop Crybaby vakiona ja true bypassilla.
 
Aivan sama minulle, minä en pedaaleja modaa. Jos ei toimi sellaisenaan, niin on paska.

Vrt. Dunlop Crybaby vakiona ja true bypassilla.
 
Ei kuulosta normaalilta. Oliskos ollut jotenkin rikkinäinen laite. Mun Cry Babyt ei ole kyllä hurisseet. Sikäli kun tarkoitat staattista hurinaa mikä tulee jostain ground-loopista tai huonosta muuntajasta. Ja vaikka siihen ohituksen laittaisikin ei se sitä hurinaa kokonaan poista.
 
Aivan sama minulle, minä en pedaaleja modaa. Jos ei toimi sellaisenaan, niin on paska.
 
Taisit juuri lytätä osan niistä arvostetuimmista vintits laitteista. Noh, ne modaa jotka osaa.

Noh, ne modaa jotka osaa.
 
... ja haluaa!
 
Meikäläinen ratkaisi tuon Wah-ongelman sillä että ostin Dunlopin 535Q:n missä on punainen fasel, true bypass ja vielä kaiken tuon lisäksi 6 erilaista moodia, Q-säädin ja boosti. Maksoi hieman enemmän kuin normibaby mutta eipä tartte modailla ja löytyy hyvä wah ihan jokaiseen menoon.

Hyvin toteutettu bufferihan on periaatteessa parempi ratkaisu. Kunhan ei vaan vaikuta soundiin. Täytyy vaan ottaa huomioon pedaalien sijoittelussa.
 
Mikä olisi optimaalinen ratkaisu, buffer ketjussa viimeisenä (tai ainakin loppupäässä) ja muut true bypass?
 
"Technically the card has a high input impedance low capacitance input circuit which means there is no tone sucking or level loss in bypass mode and there is no need to further modify the standard wiring harness with a DPDT switch as there is no performance to be gained."
 
Tarkoittaako tämä, että esimerkiksi Roger Mayerin Red Lion wah kit on bufferoitu? Tuo on ollut harkinnassa jo pikään... Mayerilta ei varmaankaan käyttökelvotonta/huonolaatuista kamaa löydy
 
http://www.roger-mayer.co.uk/wah2.htm

Line6:n versiot aiheesta tyypitin jo, ei vakuuttanut kun vertailukohtana oli "aito asia".
 
Ihan mielenkiinnosta, mikä vika oli line6 DL4:ssa?
Se on mun mielestä hyväsoundinen, monipuolinen ja käyttäjäystävällinen(säätö ja roudaus) laite.
 
Itse olen kokeillut aikamontaa viivepoljinta ja paria nauhakaikua. Kokeilemisella tässätapauksessa tarkoitan laitteen omistamista ja pidempiaikaista testaamista, en musakaupan "hetkivieraillakamoilla" testiä.
 
Siltäosin olen goosen kanssa samoilla jäljillä, että se on mielestäni hyvä(tai ainakin niin hyvä, että hyväksyn sen omaanikin settiini)
 
Joku mainitsi kaiun diskanttien laikkaamisesta. Ettei ole kaikissa. DL4:ssä on esim "nauhakaiuissa" treble ja bass tuon kaiun säätöön. Että voiko enempää vaatia?

Eli kuten aiemmin jo kirjoitin hyvä bufferi ei tee soundille huonoa, mutta siitä on etuja. Pete Cornish (the pedalboard guru) on samaa mieltä.
 
Nih. Eli paras ratkaisu lienee semmoinen jossa on pedaalilaudassa yksi hyvällä bufferilla varustettu purkki, mieluiten ensimmäisenä, ja loput sitten true bypass. Vai?
 
Takaisin delay-aiheeseen: ei kai sen niin ole väliä onko se varsinainen viivytetty signaali tuotettu digitaalisesti vai analogisesti, kunhan kuivaan signaaliin ei mennä laittamaan mitään A/D-D/A-muunnoksia. Siispä tietääkö kukaan esim. tuosta Line6 DL4:sta että toimiiko se näin vai kulkeeko myös suora ääni digimuunnoksen kautta?

Ei kuulosta normaalilta. Oliskos ollut jotenkin rikkinäinen laite. Mun Cry Babyt ei ole kyllä hurisseet. Sikäli kun tarkoitat staattista hurinaa mikä tulee jostain ground-loopista tai huonosta muuntajasta. Ja vaikka siihen ohituksen laittaisikin ei se sitä hurinaa kokonaan poista.
 
No, kaksi olen omistanut ja molemmat söivät soundia väärällä tavalla ja hurisivat.
 
Eli ihan mutulla ja tekniikasta tietämättä en pidä niistä :)
 
Taisit juuri lytätä osan niistä arvostetuimmista vintits laitteista. Noh, ne modaa jotka osaa.
 
Toimimisella tarkoitin sitä, että toimiiko minun tarkoituksiini. Kyllähän Memory Mankin muovaa soundia aika rankasti, mutta se ei haittaa, koska se kuulostaa hyvältä. Läpinäkymättömyys on tylsää.

Mikä olisi optimaalinen ratkaisu, buffer ketjussa viimeisenä (tai ainakin loppupäässä) ja muut true bypass?
 
Mun ymmärtääkseni bufferi kitarassa sisällä olisi paras. Ei olisi edes sitä 5-10 metrin piuhaa kitaralta ekalle polkimelle "syömässä signaalia".
 
Toisaalta mun mielestä kamat ja soitto kuulostaa helvatan hyvältä, kun juo tarpeeksi olutta ennen keikkaa, joten pikku hävikillä ei ole isoa merkitystä. :)

Soundissa saa olla reunaa ja rupea ja ylipäätään luonnetta - eihän tässä NRJ:lle tai Radio Novaan olla tähtäämässä.

Tarkoittaako tämä, että esimerkiksi Roger Mayerin Red Lion wah kit on bufferoitu? Tuo on ollut harkinnassa jo pikään... Mayerilta ei varmaankaan käyttökelvotonta/huonolaatuista kamaa löydy
 
On bufferoitu.
 
Nih. Eli paras ratkaisu lienee semmoinen jossa on pedaalilaudassa yksi hyvällä bufferilla varustettu purkki, mieluiten ensimmäisenä, ja loput sitten true bypass. Vai?
 
Mä en näe mitään estettä että vaikka kaikki pedaalit olisi bufferoituja. Onhan Cornishinkin pedaalit vissiin järjestäen sitä sorttia. Mahdollisimman alkupäähän tietenkin kannattaa buffirilla varustettu laittaa, silloin siitä on eniten riemua. Joskin ongelmia voi ilmetä esim germanium fuzzien kanssa. Mulla meni ainakin Roger Mayerin Classic Futsin soundi ihan hirvittäväksi sirinäksi kun edessä oli Dunlopin Cry Baby 535 joka ei ole missään tapauksessa true by pass vaikka joku muuta väittäisikin. Liekkonä sitten näissä uudemmissa tbp. Epäilen sitäkin suuresti. Valmistaja sanoo 535qsta: " a hard wire on/off switch". Tendenssi on yleisesti se että jos pedaali on tbp valmistaja kertoo sen moneen kertaan kissan kokoisilla kirjaimilla. Muuten käytetään vastaavia kiertoilmauksia. 535 ei kyllä pilannut soundia niin että olisin sen huomannut joten sillonhan se on ihan ok vaikkei olekkaan tbp. RMC3 on. Noh, se on muutenkin valovuoden soundissa edellä.
 
Guitarist-lehdessä (August 2005) on muuten Pete Cornishin ja Roger Mayerin haastattelut. Lyhyet mutta ihan asiapainotteiset.
 
No, kaksi olen omistanut ja molemmat söivät soundia väärällä tavalla ja hurisivat.
 
Olen lukenut että se induktori on aika herkkä sähkömagn häiriöille. Sen voi suojata esim Mumetallilla mutta luulen että sen saatavuus on huono ja hinta pali. Mut ei sen munsta pitäis hurista siinä tapauksessa muuta kuin päällä ollessaan. Vaan voipa toki huristakkin jos niikseen tulee. Noh, Morleyssä ei ole tätä ongelmaa kun ei muistaakseni ole koko induktoria.

Toimimisella tarkoitin sitä, että toimiiko minun tarkoituksiini. Kyllähän Memory Mankin muovaa soundia aika rankasti, mutta se ei haittaa, koska se kuulostaa hyvältä. Läpinäkymättömyys on tylsää.
 
Mulle on henk koht punainen vaate jos joku osa signaaliketjussa syö 'tonea'. Ensin pistetään kitaraan ja mikkeihin paljon, sitten vahvistinkalustoon ja oheislaitteisiin vielä enemmän. Ja sitten joku yksittäinen pedaali vesittää koko homman. Ei hyvä :( Mä olen vain ja ainoastaan harrastaja ja jos harrastan niin hyvillä laitteilla. Mutta kukin tavallaan, eikä soundin värittyminen vältsysti ole tosiaankaan paha juttu, sillon kun se on toivottua. :)

Nih. Eli paras ratkaisu lienee semmoinen jossa on pedaalilaudassa yksi hyvällä bufferilla varustettu purkki, mieluiten ensimmäisenä, ja loput sitten true bypass. Vai?
 
Periaatteessa, mutta varsinkin germanium- ja muidenkin fuzzien kanssa voi tulla yhteensopivuusongelmia. Eli bufferi saattaa p*skoa fuzzin soundin yllättävällä tavalla. Vaan eipä noissa ole kauheasti kirjoitettuja sääntöjä, kukin säätää tavallaan.
 
Edit: nojoo, enpä sanonut mitään uutta...

Nuo vanhat bufferoimattomat ei-true-by-pass wahit syä soundia ohitettuina aika pirusti.
 
Mulle on henk koht punainen vaate jos joku osa signaaliketjussa syö 'tonea'. Ensin pistetään kitaraan ja mikkeihin paljon, sitten vahvistinkalustoon ja oheislaitteisiin vielä enemmän. Ja sitten joku yksittäinen pedaali vesittää koko homman. Ei hyvä :( Mä olen vain ja ainoastaan harrastaja ja jos harrastan niin hyvillä laitteilla. Mutta kukin tavallaan, eikä soundin värittyminen vältsysti ole tosiaankaan paha juttu, sillon kun se on toivottua. :)
 
Memory Man:stahan monet sanovat että se nimenomaan värittää soundia parempaan suuntaan, kuten monet muutkin EHX ihmeelliset efektit;-)

Mulle on henk koht punainen vaate jos joku osa signaaliketjussa syö 'tonea'. Ensin pistetään kitaraan ja mikkeihin paljon, sitten vahvistinkalustoon ja oheislaitteisiin vielä enemmän. Ja sitten joku yksittäinen pedaali vesittää koko homman.
 
Kannattaa myös muistaa kaapelit. Hyväkin kitara + mikit + efektit + vahvistin ottavat häiriötä jos välissä on jotain Behringerin skebapaketin mukana tulleita halpisjohtoja. Itselläni on DiMarzion Jumper-kaapeleita efektien välillä ja vaikka ne 10e/kpl maksaakin niin on ne kyllä sen arvoisiakin. Eipä tuota hävikkiä juurikaan ole (vaikka on useampi spedu rivissä eikä kaikissa ole edes TBP-viritystä).
 
Johdot ovatkin mielestäni aliarvostetuimpia soittokamoja mitä löytyy. Itse käytän DiMarzion ja Spectraflexin kangaspäällysteisiä (ja kalliita) letkuja. Kestää ja saundi pysyy hyvänä. Suosittelen!

Täällä ja muualla käytyjen juttujen perusteella olen antanut itseni ymmärtää, että uudet Memory Manit olisivat True Bypassilla varustettuja. Ovatko?

Ihan mielenkiinnosta, mikä vika oli line6 DL4:ssa?
Se on mun mielestä hyväsoundinen, monipuolinen ja käyttäjäystävällinen(säätö ja roudaus) laite.

 
Ei varsinaisesti mitään, asiallinen pelihän se on. Mutta liian kallis ja liikaa tavaraa, ei minulla ole haussa kuin lämminsoundinen perusdelay. Se tulee jämähtämään yhteen asentoon eikä siihen sen jälkeen pahemmin kosketa tai etsitä uusia säätöjä. Musaliikkeen analogivaihtoehto (= ibanez) antoi välittömästi haetun soundin ilman suurempaa ruuvaamista. Line6:sta en yhtä hyvää saanut aikaan, tosin tuntitolkulla en aikaa käyttänytkään. Huono ei Line6 missään nimessä ollut, mutta jos yli kolmen sadan vehkeitä aletaan katselemaan, niin Maxon on kärkisijoilla. Siinä olisi se true bypasskin toisin kun Ibassa...
 
Onko kellään kokemuksia Line6 Echo Parkista? Siinä saattaisi olla vaihtoehto. Jos sitä vielä kunnolla tyypittäisi ja etsisi soudeja... Samoja mallinnuksia kuin DL4:ssä mutta kompaktimmassa paketissa, eikö niin?

Soundissa saa olla reunaa ja rupea ja ylipäätään luonnetta - eihän tässä NRJ:lle tai Radio Novaan olla tähtäämässä.
 
Kyllä minä tähtään. Sillä tavalla saa hirmuisesti rahaa ja nuoria bändärityttöjä.

Täällä ja muualla käytyjen juttujen perusteella olen antanut itseni ymmärtää, että uudet Memory Manit olisivat True Bypassilla varustettuja. Ovatko?
 
Kyllä ainakin minun kappaleeni on.

Itselläni on ollut tuo deluxe memory man puolisen vuotta, tyytyväinen olen ollut kaikin puolin. Hyvät säädöt saa aikaiseksi jos vähän laitteeseen perehtyy.