Kitarat: kitarakamat ›

Eikö tässä nyt muusikoista ollut kuitenkin kyse? Jos hinnat suhteuttaa palkkojen nousun sijaan työttömyyskorvauksien ja toimeentulotukien kehitykseen suhteessa muuhun inflaatioon, ovat pedaalit kallistuneet.
 
Ei mutta onhan noissa tietyissä pedaaleissa ihan törkeät katteet, vaikka noissa bosseissa. Behkun acoustic simulator maksaa 20e ja bossin 120e. No se behringeristä, boss voisi vastata kilpailuun vaikka kehittämällä vaihteeksi 10 vuoden tauon jälkeen mallistoaan. Joo, parempi ettei kirjottelis mitään.

Eipä kyllä opiskelijana pahemmin noita pedaaleita ostella. Sellaiset 40-50 euroo vois maksaakin mutta kun pomppiivat lähestulkoon poikkeuksetta sadan euron tienoilla niin ei yksinkertaisesti kykene.

Eikö tässä nyt muusikoista ollut kuitenkin kyse? Jos hinnat suhteuttaa palkkojen nousun sijaan työttömyyskorvauksien ja toimeentulotukien kehitykseen suhteessa muuhun inflaatioon, ovat pedaalit kallistuneet.
 
No mä en ole ainakaan muusikko vaan opiskelija. Eikä kitarakamapalstan käyttäjistä ole oikeita muusikoika kun murto-osa, luulisin.
 
Opiskelijoiden asema on oleellisesti huonontunut, kun opintotuki ei ole noussut vaikka elinkustannukset ovat. Eipä sillä, kyllähän työttömienkin asema on huonontunut, mutta ovat silti aika paljon paremmassa asemassa kuin opiskelijat.
 
Musalaitteita kuitenkin varmaan myydään suhteessa aika paljon enemmän ihan harrastajille kuin varsinaisille muusikoille jotka niitä leipänsä tienaamiseen käyttää joten vertailu yleiseen palkkatasoon on ok.

Minulla on sellainen mielikuva, että kahdeksankymmenluvun puolivälin kieppeillä ibanezin ja Bossin peruspedaalit maksoivat jotakuinkin 300 markkaa. (Siis säröt, kompurat, choriúkset, flangerit jne.) Alle satasella pääsi, jos tyytyi "surkeaan käytettyyn" - siis niihin, joita myydään nyt vintagena sadalla kahdella kympillä...
 
Kyllä kyllä. Mutta rahan arvo oli eri - esimerkiksi käytetyn Gibson SG:n sai 600 markalla. LesPaulit maksoivat alle 3000 markkaa. 4000 markkaa oli tavallinen kuukausipalkka.
 
Enemmänkin ongelma on siinä, että kuten nimimerkki Kossu täällä taannoin ansiokkaasti totesi: kaikki vanha ei ole vintagea.

Kyllä kyllä. Mutta rahan arvo oli eri - esimerkiksi käytetyn Gibson SG:n sai 600 markalla. LesPaulit maksoivat alle 3000 markkaa. 4000 markkaa oli tavallinen kuukausipalkka.
 
Mähän en kääntänytkään hintaa nykyeuroksi, vaan nimenomaan elinkustannusindeksillä tarkistettuna. Siis 300 markkaa, 75 euroa.
 
Mutta jos käytetyt Les Paulit todella maksoivat 80-lucvun puolivälissä alle 3 000 markkaa (siis 750 nykyrahaa) niin halpoja olivat. Muistaakseni ne kyllä olivat huomattavasti kalliimpia... miksi ihmeessä olisin tyytynyt 2400 markan Tokai lespaan rippilahjakseni?

Mutta jos käytetyt Les Paulit todella maksoivat 80-lucvun puolivälissä alle 3 000 markkaa (siis 750 nykyrahaa) niin halpoja olivat. Muistaakseni ne kyllä olivat huomattavasti kalliimpia... miksi ihmeessä olisin tyytynyt 2400 markan Tokai lespaan rippilahjakseni?
 
Itse maksoin käytetyst LP customista -83 (tai 82 ei muista..)Tampereen musiikkiin 2700,-, eli kyllä se hintataso oli tuollainen. Hinnassa oli kyllä jonninverran "tutunkauppa" alennusta, mutta ihan voitolla toki myivät. Miksi ihmeessä tyydyit Tokaihin.. jaa.. Enpä tuota tiedä.. Hiukan ovat hinnat kehittyneet noissa eritahtia.

Miksi ihmeessä tyydyit Tokaihin.. jaa.. Enpä tuota tiedä.. Hiukan ovat hinnat kehittyneet noissa eritahtia.
 
No joo se oli 1986, mutta silloin saattoi käytetyn Gibson Lespaulin saada neljään - viiteen tonniin, joku onnenpekka saattoi löytää hivenen alle neljän. Siis muistaakseni...
 
Eikun kirjastoon selailemaan Soundin kasarivuosikertojen myydään palstaa...

No joo se oli 1986, mutta silloin saattoi käytetyn Gibson Lespaulin saada neljään - viiteen tonniin, joku onnenpekka saattoi löytää hivenen alle neljän. Siis muistaakseni...
 
Eikun kirjastoon selailemaan Soundin kasarivuosikertojen myydään palstaa...
 
No, vuosina 1986-1987 mä ostin Gibson ES335:n 3500 markalla, Gibson L5S:n 2500 markalla ja Gibson Melody Makerin 2400 markalla.
 
Itse asiassa vielä vuonna 2000 tuttu kauppias tarjosi mulle mustaa LesPaul Studiota 3750 markalla, mutta en ostanut, olin juuri myymässä omiakin lespauleja pois, ja kyseessä oli 80-luvun malli - ja vielä studio
:-(
 
Tänä kesänä LP Junior Special maksoi 800 euroa ja LP Goldtop 59-re-issue 1200 euroa. Kyllä on hinnat nousseet
:-( :-(
 
(Arvatkaa, kenenkä palkat ei oo nousseet sitten 80/90 -taitteen, ja harmittaa. Onneksi työtä saa tehdä enemmän niin pärjää.)

Gibson ES335:n 3500 markalla
Moon niin reilu et maksan saman, vaikka käytetty onkin. :D No joo, koskahan hinnat saavuttaa tuon 3500 euroina? 10v.?

No joo, koskahan hinnat saavuttaa tuon 3500 euroina? 10v.?
 
Viittä vuotta veikkaan.
 
Tosiaan, kun on noita soittoromppeita 70-luvulta asti ostellut, niin aina silloin tällöin käy, että laitteen "oikea" hinta on nyt euroissa sama kuin aikoinaan markoissa.
 
Mutta kuten Kitarapajallakin aina muistetaan, niin täällähän oli välillä suunnilleen maailman halvimmat merkkikitarat. Nyt tilanne ei ole kääntynyt pahemmaksi vaan kuntoon - ei kai ole tarkoituskaan, että yhdellä kuukausipalkalla saisi ostettua koko kaupan tyhjäksi, kun kerran vuonna 1959 Stratocaster maksoi duunarin kahden kuukauden palkan.
 
Realistisempaa onkin siirtyä suoraan vaihdantaan. Tarjoan hyväkuntoisesta kokopuisesta Gibsonin western-akustisesta (mieluiten Dove tai Hummingbird) yhden kappaleen kaupankiiltoisia naarmuttomia ja sormenjäljettömiä Roland Space Echo RE201 -nauhakaikuja - parasta kaikua mitä rahalla saa. Yhteydet pikaviestillä.
:-)

No joo, koskahan hinnat saavuttaa tuon 3500 euroina? 10v.?
 
Ei taida niinkään kauaa mennä. Uusi Gibson ES-335 maksaa T-kaupan hintojen mukaan n. 2800€. Vaikka ne nykyään Gibsonin Custom Shopissa tehdäänkin, niin on tuossa aika kiva ero hinnassa parissa kymmenessä vuodessa tullut.