Kitarat: kitarakamat ›

Variaxilla soittelee ne jotka haluaa! Näin sen pitää olla.
 
Ja vanhoja analogi syntetisaattoreita ei kukaan halua nurkkiinsa pölyttymään. Teikäläisellä on aika ahdasmielinen näkemys.

Ja vanhoja analogi syntetisaattoreita ei kukaan halua nurkkiinsa pölyttymään.
 
Eihän niitä Moogeja kukaan halua ainoaksi laitteeksi, kokoelmiin toki kaikki.
:-)
 
Ei varmastikaan ole yhtä ainoaa totuutta, mutta veikkaan ettei Variax kuitenkaan ole se suosituin tulevaisuus. Jo siksikin, että mallintaminen on aina jäljittelyä, eikä jäljitelmä koskaan ole alkuperäinen.
 
Voi olla hyvä, voi olla huono, muttei aito.

Tuskin se muovimallinnuskeppi syrjäyttää perinteistä ihan samalla tavalla, kun syna normaalin pianon. Nimittäin kun syna on jo keksitty, on aivan turhaa tehdä vastaavaa, mutta kielillä varustettuna. Syntikan ideahan on se, että siitä saa vaikka minkälaista vinkunaa. Kyllähän se muoviskeba voi normaalin syrjäyttää kotikäytössä, mutta staroilla ja vähänkin menestyvemmillä, itseä'än kunnioittavilla, ym. kitaristeilla on vielä ihan kokopuukitara.
 
Jos sähkömuovisydeemit syrjäyttäisivät normaalit soittimet, mihin enää edes tarvitsisi kitaristia, taikka rumpalia, kun sen voi hoitaa synasta preseteillä?
 
Ja! Onhan se kokopuinen sähkökitara parempi, kun joku mallinnushärpäke! Samoin, kun omistaisin paljon mielummin ison putkivahvistimen ja ison kaapin, kun V-amppini.

Pitkää ikää ennutan!! Ja mikään ei estä rokkaamasta vanhanakin. Tuskin kukaan Dion keikkaa kesällä nähneenä piti sitä millään tavalla naurettavana tms. Mies on sentään 63v Perskeles! Kitara vaan rollattoriin kiinni ja menoksi! Alzhaimerissa on se hyväpuoli että rokettirolli A:sta tuntuu aina tuoreelta. Voimasointu hevimättö Estäkin saa uutta pontta.
 
Törmäillään palvelutalossa!!
 
Näin se on! Minä ainakin otan näillä puheilla kiinnityksen joskus sitten tulevaisuudessa perustettavaan humppajengiin vapaavalintaisessa palvelutalossa, ikä minimi 65, aivan sama onko omat vai lainahampaat, voimasointuja vaan peliin!!!

40 vuoden päästä kaikki professionaalit kiskoo menemään putkivaffareilla ja stratolla/lespalla/telellä/sg:llä... hyvät kamat ja jo 50 vuotta kestänyt malli kestää varmasti toiset 50 vuotta myös :)
 
Nuo neljä kitaraa kun yhdistää (ja otetaan nyt mukaan vielä 335-tyyppi) niin vaikea on enää muuta fiksusti soitettavaa muotoilua keksiä. Voihan sitä toki tulla ties millaisia häkästyksiä mutta yksinkertainen meno on aina ollut valttia. Uskon sen olevan 40 vuoden päästäkin :)

Ja vanhoja analogi syntetisaattoreita ei kukaan halua nurkkiinsa pölyttymään. Teikäläisellä on aika ahdasmielinen näkemys.
 
????
Siis ahdasmielistä on se että kukin valitkoon soittimensa itse miten halajaa??? Noh.. mielestäni se on ihan avointa suhtautumista..
 
Eihän niitä Moogeja kukaan halua ainoaksi laitteeksi, kokoelmiin toki kaikki.
:-)
Poistui hänkin seurastamme.
Synthesiser pioneer Dr Robert Moog has died at his North Carolina home aged 71, four months after being diagnosed with brain cancer.
He was born in the New York district of Queens and his instruments were used by The Beatles and The Doors among others.
 
Moog built his first electronic instrument - a theremin - aged 14 and made the MiniMoog, "the first compact, easy-to-use synthesiser", in 1970.
 
He won the Polar prize, Sweden's "music Nobel prize", in 2001.
Notta kyllä niitä vanhoja syntetisaattoreitakin kovasti ihan €uroissakin arvostetaan. Vaikkei niitä kaikki Ukot haluakkaan, riittävän moni silti:)
 
40 vuoden päästä kaikki professionaalit kiskoo menemään putkivaffareilla ja stratolla/lespalla/telellä/sg:llä... hyvät kamat ja jo 50 vuotta kestänyt mailli kestää varmasti toiset 50 vuotta myös :)
Just niin! Eikä harmita tippaakaan vaikka olisin täysin väärässä ja kitaroita käytettäis enemmän saunanlämmityksessä kun soittamisessa. Silloin saisin toteutettua €uron kappale kaikki GAS ideani.. Ja niitähän riittää!! Olis siinä ESsää PRSsää Stratoa LPtä pinossa ja poikittain... Sain miljoonia pieniä jo pelkästä ajatuksesta!!!:)

Ihan mielenkiintoinen kysymys pohdittavaksi. Mä en pidä lainkaan epätodennäköisenä että kitarakamat muuttuisivat suhteellisen radikaalisti 40 vuoden aikana. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että vuonna 2050 les pauleja ja putkistyrkkareita olisi vain museoissa ja venäjällä.
 
Tottakai 'vanhanmallisia' kitaroita ja vahvistimia yhä tehdään ja niitä löytyy jokaiseen hintaluokkaan. Mielenkiintoinen kysymys sen sijaan on että mihin suuntaan ja kuinka hienoiksi digitaali teknologiaan perustuvat soittimet ja vahvistimet kehittyvät.
 
POD, jonka julkaisua voisi kai pitää jonkinlaisena lähtölaukauksena digitaaliselle mallintamiselle (ei ollut läheskään ensimmäinen, mutta toi tekniikan jokaisen makuuhuoneeseen) tuli markkinoille 1999. Nyt pod johdannaisia vehkeitä on markkinoilla jo todella paljon ja niitä myös myydään paljon.
 
Tietotekniikka ja laitteiden laskentateho kasvaa edelleen uskomatonta vauhtia. 30 vuotta sitten nyt 200:lla eurolla kaupasta lähtevä tietokoneen prosessori olisi ollut tutkijoille lähes uskonnollinen kokemus. Vaikea edes arvailla miten tarkasti vuonna 2050 pystytään mallintamaan puun sointia ym. tuollaisella variax-tyylisellä kitaralla. Uskomattoman tarkasti arvelen minä. Siinä ei paljon "mutta kun mallinnus on aina mallinnus" jargon auta kun Podia ja variaxia ei enää tarkinkaan kultakorva pysty edes teoriassa erottamaan 'aidosta asiasta'.
 
Sitten lisää ennustuksia kitaroiden ihmeellisestä maailmasta. Vintage-uskovaisuus muusikoidenkin keskuudessa kokee asteittaisen deflaation. Ihan siitäkin syystä että soittajien sukupolvet vaihtuvat ja jokainen on yhä kauempana siitä ajasta jolloin fender, gibson ja marshall olivat ne "ainoat" vaihtoehdot. Lisäksi kitaran asema pop musiikin ehdottomana kuninkaana todennäköisesti kutistuu. Katsokaa brittien nykyistä hitti-listaa ja laskekaa ne biisit joissa kitara on tärkein instrumentti. Verratkaa listaa 60-, 70-, 80- ja 90- lukujen listoihin ja suunta taitaa olla selvä.
 
No, tämä nyt on ehkä hieman tahallisesti provoava kirjoitelma, mutta jospa se irrottaisi mielenkiintoisia puheenvuoroja.

Muutamat täälläkin kirjoittelevista ovat aikanaan todistamassa 40 vuoden päässä häämöttävää musameininkiä. Minä en.
 
Ehkä tilanne on kukaties' samanlainen kuin nyt. Joku kiroilee tietsikkansa ääressä kun bitit on on poikittain ja soundien päivitys kestää, joku taas pähkäilee simppelimmän systeemin parissa:"Parahin Taivaan Isä! Tiijän ettenno hyvä ihimine, mutta enno ihan pahakaan. Anna mun oppia soittaan. Pliis!"

Nyt kun kisaillaan, tuleeko trankulla vai putkella paremmat saundit, silloin tietysti pohditaan, mikä on kaikista paras ja luonnollisin rajapinta ja tietysti prosessorin tyyppiä ja virransyöttökomponenttien häiriönkestävyyttä. Ja nämä kaikki tietysti integroituna kitaran yhteen potikkaan 32" hologramminäyttöineen ja 4x12" kaappia vastaavine minikaiuttimineen.

Kitaristeihin kuluu 75% maailman putkista. Kaikki tietää, että putkea ei voi korvata digillä. Ikinä. So?
 
Metallimusa ja EMG-81. Se on siinä. Williams ja ESP eivät eroa soundissa toisistaan. Mun tatsi on ehkä liian anteeksiantava.
 
Puu on metallissa turhaa. Eikö se ole itsestäänselvää? Oottelen pajojen heräämistä. Metallimusaan metallikepit. Sopii tietenkin myös ennakkoluulottomille epähevikkäille kitaristeille. Matt Bellamy soittaa (ja tekee) kitaralla asioita jotka ovat omaperäisiä. Voiko sähkökitaran soundissa olla jotain omaperäistä? Tuossa 50w. vanhas zydeemis?
 
Jokainen mallinnus hakee sitä "jo luotua" soundia. Hakekaamme uutta. Mutta saa....vi... ketään kiinnosta mikään uusi.
 
Jollei se ole tarpeeksi hyvää...
 
Sit tuleepi milijoonat.

Katsokaa brittien nykyistä hitti-listaa ja laskekaa ne biisit joissa kitara on tärkein instrumentti. Verratkaa listaa 60-, 70-, 80- ja 90- lukujen listoihin ja suunta taitaa olla selvä.
 
Mielestäni tuossa kitaran voisi laajentaa muotoon: Soitin, jonka hallitsemiseksi tarvitaan vuosien harjoittelu.
 
Kitaran( ja muidenkin tällaisten soittimien) soittamista voidaan verrata käsityöläisammatteihin, joista teollinen tuotanto ajaa monesti ohi. Laatu ei ole yhtä hyvää, mutta normaalikuluttajalle riittävää.
Nykyään kenen tahansa on mahdollista kotitietokoneella tehdä musiikkia virtuaalisilla soittimilla siten, että itse "fyysistä" soittotaitoa ei tarvita. Tällä hetkellä oikeita soittajia on tarpeeksi, joten ei ole ollut suuria paineita "oikeiden soittimien" hyvien virtuaalisten soitinäänien luomiseen. Toisaalta nykyajalle tyypillinen muokattujen äänien käyttäminen musiikin tekemiseen voi loppujen lopuksi totuttaa ihmiset sellaisiksi, että "aito" soitin kuulostaa jopa vieraalta tai epämiellyttävältä.
 
Se, onko tulevaisuudessa hyviä soittajia, riippunee siitä, riittääkö ihmisillä tulevaisuudessakin kärsivällisyyttä opetella hallitsemaan jotain soitinta taiturimaisesti. Vai tottuvatko ja oppivat siihen, että kaikki asiat on saatava helposti ja nopeasti suurta tuskaa tuntematta.
 
Sinänsä on aivan sama, onko musiikki täysin tietokoneen tuottamaa vai oikeiden soittajien aikaansaamaa (tai siltä väliltä). Itse musiikin sisältö on ratkaiseva.
 
Jos verrataan elokuvamaailmaan: Esim. 80-luvun Disneyn Tron:in tietokoneanimaatiot verrattuna viimeisimpiin Tähtien Sotiin (tai tähän uuteen kotimaiseen Star Wrek:iin), joissa elokuva on tehty lähes puhtaasti tietokoneella luonnollisen näköiseksi. Reilu parikymmentä vuotta ja huimaava muutos.

Kitaristeihin kuluu 75% maailman putkista. Kaikki tietää, että putkea ei voi korvata digillä. Ikinä. So?
 
Never say never.
Viisastellaanpas: Et sitten ottanut huomioon maailman televisio- ja näyttöteollisuutta.
 
Seuraavan 20 vuoden sisällä tulee digimallintavia vahvistimia, joita ei erota aidoista putkivahvistimista kuuntelussa paraskaan kultakorva.
Tuo 20 vuotta on erittäin pessimistinen arvio.

Treblalla hyvä huomio. Voin kertoa kokemuksesta, että normaali tallaaja ei ymmärrä eroa playbackin ja oikean liven välillä. Jos livesoundi on paska niin saa orkesteri syyttää itseään. Maksavalle asiakkaalle olisi sama vaikka CD:ltä tulisi kama kunhan soundaa samalle kuin raatiossa. Paitsi hevissä tietenkin halutaan aina aitoa. :)

Seuraavan 20 vuoden sisällä tulee digimallintavia vahvistimia, joita ei erota aidoista putkivahvistimista kuuntelussa paraskaan kultakorva.
Tuo 20 vuotta on erittäin pessimistinen arvio.
 
Ongelma on se, että kaikki digi vahvistetaan jokatapauksessa trankuilla. Trankku on kuitenkin soundissa aina eri asia kuin putki. Ainakin mättösäröllisesti. Hynpsiö.
 
Kliinit saa ilman säröjä joten heidän mallintaminen on helpompaa. Kunnon särödempin mallintaminen ilman turhia lisäsirinöitä onkin oma juttunsa. Ootellaan...

Jokainen mallinnus hakee sitä "jo luotua" soundia. Hakekaamme uutta.
 
Tämä on kanssa sellainen argumentti että tuskin tarvitsee edes perustella jos sanon sen olevan väärä. Siis että digitaaliset vahvistimet/etuasteet tai jopa kitarat eivät yleisty koska ne on kuitenkin vain kopioita. Kuka haluaa soittaa kopioilla jos oikeitakin olisi saatavilla?
 
No perustellaan silti. Entä sitten kun ne digitaalipelit on oikeasti hyviä. Laskentateho kasvaa eksponentaalisesti ja fyysikotkin on päässeet atomitasolle.
 
Olisko vähän nämäkkää kun kitaran ominaisuuksia voisi tehdä preseteiksi tietokoneen ohjelmalla ja sitten pienet japanilaiset mallintavat kaiken käytännössä reali-maailman tarkkuudella. Miltähän kuulostaisi puhtaasta kullasta tehty kitara? Entä jos kitaran skaala olisikin vaikka 7 metriä, kielet ranteen paksuisia, body olisi mahonkia ja painaisi kilon. Miltähän kuulostaisi perinteinen kitara painovoimattomassa tilassa soitettuna?
 
Vahvistimet ja mikit voisi todellinen asiaan perehtynyt harrastelija koota pala ja komponentti kerrallaan juuri sellaisiksi kuin tahtoo. Ennen sen fuzz pedaalin kokoamiseen meni tunteja, nyt soundillisesti samaan tulokseen parilla hiiren klikkauksella.
 
EDIT: trih. Sä olet turhan rajoittunut noihin nykyään vallitseviin tosiseikkoihin. Nykyään ei taida olla olemassa _läheskään_uskottavaa putken mallinnosta, mutta miksi tulevaisuudessa ei voisi olla? Supertietokoneilla mallinnetaan jo nyt alkuräjähdystä, ydinaseiden laukaisuja ja muuta mukavaa. Entä sitten kun sitä laskentatehoa oikeasti on ihan saatanallisen paljon.

Onhan Gibson LP saatavilla RJ45-liittimellä -> ethernet.
Tää on tätä. Pidetään nyt porukalla nämä kitarat kunnossa, niin kyllä niistä iloa ainakin perikunnalle on, saattavat jättää sen halvimman vaarin kouraan ku se lähtee sieltä sängynpohjalta keikalle.
 
Kyllä kai nämä heksagoni (menikös pieleen sana) tulevat yleistymään, johan nykyelektroniikallakin skittaan saa kännykän, langattoman, bluetoothin ym härppiset upotettua, kukaan ei vain vielä ole keksinyt että sellainen tarve täytyy luoda kuluttajalle.

minun puolestani jokainen voi vetää millä tahtoo... mie vedän 40 vuoden päästä Gibson LP Standardilla ja putkivahvarilla... oli markkinoilla ihan mitä hyvänsä. Jollei muut tarjoa putkivaffaria niin rakennan sellaisen vaikka sitten itse... En ole muutenkaan mennyt koskaan markkinoiden mukaana, ainakaan kitarabisneksessä. Esim. tänä päivänä en omista yhtään Framus 212 CS:ää tai Ibanez RG321:tä...
 
Minun puolestani jokainen voi hukata ne vanhat 60 ja 70-luvun pedaalit laudastaan (myykää vaikka mulle) ja vaihtakoot ne mallintaviin digitaalihäsäköihin. Sopii mulle... Eikä kaikki ole korvista aina kiinni. Psykoakustiikkaa aliarvioidaan aina. Minulle on tärkeämpää olla tyytyväinen kamoihin ja tuottaa niillä itseäni miellyttävä saundi, kuin se että minua vituttaisi jotkut mallinnuspasheet laudassa vaikka ne kuinka hyvää saundia tuottaisikin. Soittamisen on oltava kivaa... enkä koe "menu-submenu-parametri-parametri-reboot"-kikkailua miellyttävänä. Joten... keskuudessanne on ainakin yksi vanhanliiton kitaristi vielä 40 vuoden päästä (jos siis elän niin vanhaksi!) :)

Huh., pitänee ruveta siis kaikkien hantsaamaan varastoon puusta tehtyjä kitaroita tulevan synteesi-helvetin varalta hehe =)
 
Todellisen teknofobistin Ultimate G.A.S. hätäselitys : " pakko oli ostaa ku se on puuta" lol =)
Noh, jos ei nyt ehkä omana elinaikana sentään..

Mielenkiintoinen kysymys sen sijaan on että mihin suuntaan ja kuinka hienoiksi digitaali teknologiaan perustuvat soittimet ja vahvistimet kehittyvät.
 
Minusta se on lähinnä kauhistuttava kysymys. :-)
 
Nuo neljä kitaraa kun yhdistää (ja otetaan nyt mukaan vielä 335-tyyppi) niin vaikea on enää muuta fiksusti soitettavaa muotoilua keksiä.
 
Joo, jokaiselle kyllä luulisi noista löytyvän jotain.

Loppujaan vetelee, hammondeja ei kai enää tehdä ja akustisen pianon on kuten jo sanoin syrjäyttänyt sähköinen version monessa tilanteessa. Samoin saattaa käydä aivan yhtä hyvin akustiselle sähkiksellekin
 
Asiahan on niin, tämä on kyllä mun mielipide, että paraskaan sähköinen piano ei ikinä tule syrjäyttämään akustista pianoa. Se on ihan erillainen soittaa, ja sähkönen piano kuulostaa huomattavasti erilaiselta. Halvemmalta....