Kitarat: kitarakamat ›

YarZoo: Niin, omistan Gibsonin kuten sinäkin ja kaikki on hyvin. Mutta kun lisää tekis mieli..
 
Törmäsin konkreettisesti asiaan kun olen jonkinaikaa haikaillut LP Std `58 VOS mallin perään. 2012 mallia ja aikaisempia saa karvan auki kolmella tonnilla. Haluaisin kuitenkin 2013 mallin ilman kaularaudan suojaputkea jne. Juuri nyt en saa tarvittavaa summaa irti ja seuraavan saapumiserän kitaroissa hintalappu näyttänee ennakkotietojen mukaan luokkaa 3850-3900 eur, eli tavoite pakenee..
 
Osta käytetty kahdella tonnilla?

hallu: No ostajat eivät yksin määrää niitä markkinoita, vaan totetuneet kaupat.
 
Kaikella kunnioituksella, mutta tossa lauseessa ei oo hirveästi järkeä. Toisin sanoen: Ei ostajia, ei toteutuneita kauppoja. Ei kalliilla, ei halvalla. Markkintaloudessahan on yleensa myös kilpailijoita. Jos Siemens nostaa hinnat kattoon, niin porukka ostaa Whirlpoolia. Siinä oot kyllä oikeassa, että näissä kitarahommissa harvemmin ajatellaan järjellä.

markkuilari: Kaikella kunnioituksella, mutta tossa lauseessa ei oo hirveästi järkeä. Toisin sanoen: Ei ostajia, ei toteutuneita kauppoja. Ei kalliilla, ei halvalla. Markkintaloudessahan on yleensa myös kilpailijoita. Jos Siemens nostaa hinnat kattoon, niin porukka ostaa Whirlpoolia. Siinä oot kyllä oikeassa, että näissä kitarahommissa harvemmin ajatellaan järjellä.
 
Se pointti olikin siinä, että se ostaja ei määrää yksin sitä hintaa. Tarvitaan myös se myytävä tuote ja jos hinta markkinoilla painuu liian alas niin myyjä saattaa jättää myymättä josta seuraa tarjonnan vähenemistä. Se uuden kitaran hinta vaikuttaa, tunnustimme sitä tai emme, mielikuvaan siitä oikeasta hinnasta myös ostajalle. Uuden kitaran hinnan nousu vaikuttaa myös sitä kautta, että sitä uuden kitaran ostoa suunnitteleva jongi voikin ajatella, että "ostanpa käytetyn kun niitä saakin nyt noin paljon halvemmalla" joka taas lisää kysyntää. Kun siis kysyntä kasvaa ja tarjonta vähenee, niin siitä tuppaa seuraamaan hinnankorotuspaine.
 
Kaikki tavarat ostetaan tunteella. Pesukoneen osto vituttaa ja kitaran osto on kivaa. Jotkut ihmiset eivät ole kovin tietoisia tunteistaan, mutta heilläkin kyllä on tunteet. Minusta on oikein viihdyttävää lukea miten niitä tunnepäätöksiä koitetaan pukea rationaaliseen valepukuun. Ehkä niistä silloin tulee itsellekin hyväksyttävämpiä.
 
E: ai niin, piti lisätä että kyllä minunkin mielestä Gibsonista käytettynä pyydettävät hinnat ovat sieltä korkeimmasta päästä. Eli uuden ja käytetyn hintaero on paljon vähemmän kuin monilla muilla merkeillä joilla se voi olla puolet tai ylikin puolet halvempi se käytetty. Toisaalta Gibson on Fenderin ohella sellainen hittituote, että joka jätkällä pitää olla semmoinen. Muilta merkeiltä saa aivan häkellyttävän hyviä soittimia hintaan, joka Gibsonin omistajalle on lähinnä huono vitsi. Mutta tässäkin asiassa markkinat päättää.
 
Monilla merkeillähän se olematon jälleenmyyntiarvo näkyy siinä ettei niitä soittimia edes haluta laittaa tarjolle kun ei niitä saa kaupaksi millään järkevällä hinnalla. Silloin se käytettyjen kauppa tyrehtyy jos myyjät eivät halua myydä eivätkä ostajat ostaa.
 
Myös se kitaran myyminen on tunneasia ja esimerkiksi mun kitarat ei lähde halvalla, vaikka markkinat sanoisi mitä. Mä en vaan sitten laita niitä myyntiin. Mun mielestä on paljon hienompaa omistaa kitara jonka arvon päätän itse, kuin nippu seteleitä, joiden arvon määrää jokin ulkopuolinen taho johon ei itse voi vaikuttaa:-D

Täytyy muistaa myös muut dynaamiset muuttujat kuten valuuttakurssit, nousu-ja laskukaudet.
 
Se mikä myös yleensä unohdetaan, on tuotevalikoiman muutokset. Esimerkiksi LP-puolella gibson on tehnyt aiemmin vain kalliita ja superkalliita malleja. Nyt kun markkinat tukitaan halpagibsoneilla (alkaen 500€ pakeilta), on järjetöntä maksaa jostain itämaan kopiosta käytettynä saman verran tai tuplaten.
 
Näiden hinnat eivät enää korreloi markkinatilannetta ja muutos on imminent.

FensonGibder: Täytyy muistaa myös muut dynaamiset muuttujat kuten valuuttakurssit, nousu-ja laskukaudet.
 
Se mikä myös yleensä unohdetaan, on tuotevalikoiman muutokset. Esimerkiksi LP-puolella gibson on tehnyt aiemmin vain kalliita ja superkalliita malleja. Nyt kun markkinat tukitaan halpagibsoneilla (alkaen 500€ pakeilta), on järjetöntä maksaa jostain itämaan kopiosta käytettynä saman verran tai tuplaten.
 
Näiden hinnat eivät enää korreloi markkinatilannetta ja muutos on imminent.
 
Olet täysin oikeassa. yritin tuossa edellä esittää vain yksinkertaisen kaavan miten uuden hinnan muutokset voivat vaikuttaa käytettyjen hintoihin.

hallu: Olet täysin oikeassa. yritin tuossa edellä esittää vain yksinkertaisen kaavan miten uuden hinnan muutokset voivat vaikuttaa käytettyjen hintoihin.
 
Löytyi sana voivat :D jää siis nähtäväksi. :)

JaaGeRMaisTeR: Löytyi sana voivat :D jää siis nähtäväksi. :)
 
Juu, totta kai:-) enhän minä varsinaisesti yritä väittää mitään, vaikka joka paikassa aina olenkin päsmäämässä. Asioiden syy- ja seuraussuhteet vain ovat niin hykerryttävn kiehtovia etten malta pitää päätäni kiinni, kun jossakin jotakin kiinnostavaa havaitsen.
 
Tulipa mieleen sellainenkin seikka, että niiden uusien kitaroiden jälleenmyyntihintaankin vaikuttaa moni muuttuja alkaen laivaliikenteen rikkidirektiivin kustannusvaikutusten siirtymisestä kuluttajahintoihin. Myös valuutta, jolla kauppa tapahtuu vaikuttaa hintaan. Ainakin amerikasta tuotavien kitaroiden hintaan vaikuttaa taatusti öljyn hinta eli millä kustannuksella se soitin saadaan laivattua tuon lätäkön yli. Se myyjä tehdas (siis Gibson) voi myös nostaa sitä hintaa omista tuotannollisista syistänsä.
 
Juttelin hiljattain Vantaanmusiikin myyjän kanssa soitinten hintakehityksestä ja hän oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet sangen tasaisesti kymmenisen vuotta, mutta itse muistan ainakin Fenderin tuotteissa lievän hintahyppäyksen joku vuosi sitten. Hintahyppäyksessähän kaiketi on kyse patoutuneen hinnanousupaineen purkautumisesta. Menee vain aivan liian konstikkaaksi meikäläisen perukoulupohjalta ymmärtää näin monimutakisia asioita, mutta mukavaahan näistä on keskustella ja arvailla mistä mikäkin johtuu.

Samaa mieltä jos kiinnostaa niin eihän siitä keskustelusta malta pysyä pois :D jännä nähä kuin käy.. Paljon nuo uusien hinnat sitten nousee?

hallu:
 
Juttelin hiljattain Vantaanmusiikin myyjän kanssa soitinten hintakehityksestä ja hän oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet sangen tasaisesti kymmenisen vuotta, mutta itse muistan ainakin Fenderin tuotteissa lievän hintahyppäyksen joku vuosi sitten. Hintahyppäyksessähän kaiketi on kyse patoutuneen hinnanousupaineen purkautumisesta. Menee vain aivan liian konstikkaaksi meikäläisen perukoulupohjalta ymmärtää näin monimutakisia asioita, mutta mukavaahan näistä on keskustella ja arvailla mistä mikäkin johtuu.
 
Näinpä. Lisäksi on muutoksia tullialueissa ja tullikäytännöissä, maiden välisessä verotuksessa, thomann-ilmiöissä, yms. Eihän tällaisesta syy-suhdeverkosta voi tavallinen kansalainen olla 100% tilanteen tasalla. Lisäksi verhojen takana teollisuus tekee omia aluejakojaan ym. enemmän tai vähemmän.
 
Lisäksi rock-musiikki on kuolinkouristuksissa, kun kukaan ei enää tupakoi ja sekoile, vaan rokkareita voi esitellä ämteeveekolmella kello kolmelta iltapäivällä..
 
Otanpa pillerin purppuranpunaisem

FensonGibder: Näinpä. Lisäksi on muutoksia tullialueissa ja tullikäytännöissä, maiden välisessä verotuksessa, thomann-ilmiöissä, yms. Eihän tällaisesta syy-suhdeverkosta voi tavallinen kansalainen olla 100% tilanteen tasalla. Lisäksi verhojen takana teollisuus tekee omia aluejakojaan ym. enemmän tai vähemmän.
 
Lisäksi rock-musiikki on kuolinkouristuksissa, kun kukaan ei enää tupakoi ja sekoile, vaan rokkareita voi esitellä ämteeveekolmella kello kolmelta iltapäivällä..
 
Otanpa pillerin purppuranpunaisem
 
Ei rock kuollut ole. Se vain vaihtoi vaatteet ja jatkoi matkaa. Me vaan jäätiin rahoinemme ihmettelemään sen vaatemyttyä ja miettimään, että mitä se maksaa ja nouseekohan sen arvo vielä;-)

hallu: Ei rock kuollut ole. Se vain vaihtoi vaatteet ja jatkoi matkaa. Me vaan jäätiin rahoinemme ihmettelemään sen vaatemyttyä ja miettimään, että mitä se maksaa ja nouseekohan sen arvo vielä;-)
 
Kysymys 9.
 
Mikä, tai mitkä, näistä vaihtoehdoista oli kova rock-vuosikymmen. Oliko se:
a) 50-luku
b) 60-luku
c) 70-luku
d) 00-luku
 
Voittaja saa valinnaisesti GangNam Style usb-tikun, tai Harlem Shake -experiencen.

FensonGibder: Kysymys 9.
 
Mikä, tai mitkä, näistä vaihtoehdoista oli kova rock-vuosikymmen. Oliko se:
a) 50-luku
b) 60-luku
c) 70-luku
d) 00-luku
 
Voittaja saa valinnaisesti GangNam Style usb-tikun, tai Harlem Shake -experiencen.
 
Kysymys on oikeasti hyvä.
Koska itse olen sitä mieltä ettei oikeata vastausta löydy noista vaihtoehdoista.
 
Rock musiikki on tavallaan ihan luonnolista jatkumoa 30 ja 40 luvun musiikille jos etsitään sen musiikin juuria. Voi olla katsanto tavasta riippuen niin että mennään vieläkin vanhempiin aikoihin kuin 30-luku.
 
Kun puhutaan rock musiikin suosiosta niin siitä on toki eriäviä mielipiteitä mikä on rock musaa ja mikä on jotain muuta. Kuitenkin rock on tänään suosituimpaa kuin koskaan aiemmin. Soittimia myydään enemmän kuin koskaan aiemmin ja kaikenlainen rock/pop kulttuuri on levinnyt ihan kaikkialle.
 
Se on jo sitten toinen juttu milloin on tehty sitä itselle mieluisinta musiikkia.

mpekkanen: Kuitenkin rock on tänään suosituimpaa kuin koskaan aiemmin. Soittimia myydään enemmän kuin koskaan aiemmin ja kaikenlainen rock/pop kulttuuri on levinnyt ihan kaikkialle.
 
Eihän se mainstream tee rokista yhtään laadukkaampaa. Eihän?
 
Jälkimmäiseen taas voisi sanoa, että vuonna 1950 maailmassa oli 2,5 miljardia ihmistä.
 
Nyt noin 7. Ei ihme jos kitaroita tehdään hieman enemmän myyntiin.
 
Suomi oli myös köyhä maa 50-luvulla, jolloin levysoittimia oli harvalla nuorella - radiosoittoa ei ollut käytännössä ollenkaan rokille. Laatusoittimia hankkivat lähinnä ammattilaiset.
 
Vertaat siis tomaattia V8-moottoriin.

FensonGibder: Kysymys 9.
 
Mikä, tai mitkä, näistä vaihtoehdoista oli kova rock-vuosikymmen. Oliko se:
a) 50-luku
b) 60-luku
c) 70-luku
d) 00-luku
 
Voittaja saa valinnaisesti GangNam Style usb-tikun, tai Harlem Shake -experiencen.
 
00 ja tikku tänne :D En toisaalta voi vastata tähän kun jäi nuo kolme ensimmäistä kymppiä elämättä. Näistä siis tutuin on tuo 00.

FensonGibder:Lisäksi rock-musiikki on kuolinkouristuksissa, kun kukaan ei enää tupakoi ja sekoile, vaan rokkareita voi esitellä ämteeveekolmella kello kolmelta iltapäivällä..
 
Rock on nykyään niin tuttua, vanhoillista, turvallista ja kaavoihinsa kangistunutta kuin hmmm.... ei mikään... iskelmäkin säväyttää (Kaija Koo saa kyllä veren virtaamaan, mutta ei alapäässä) nykyään enemmän kuin rock kaikkine teattereineen, jotka on tosin nähty moneen kertaan jo 70-luvulla. Naamarit, veren roiskutukset, niittipuvut.. Huoh *haukotus!*
 
Rock on kuin se papparainen vanhainkodissa, joka joskus oli nuori ja kapinallinen. Nyt kaiken pitää olla kuten ennen, eikä mikään saa muuttua... kitaran malleista lähtien...

"Theres a comfort in familiarity and that's why people are still listening to rock, for example, though its as old-fashioned and conservative as any right-wing political party."
- Wayne Krantz

Osaisko joku asiasta tietävä kertoa kuinka Classic '57 + ja Burstbucker Pro Lead eroaa soundillisesti? Lähinnä keskialueen toisto kiinnostaa.

Laulava Kylätohtori: Rock on nykyään niin tuttua, vanhoillista, turvallista ja kaavoihinsa kangistunutta...
 
..vaan ei loistavaa.
 
Yksittäisiä, klassikkoainekset sisältäviä biisejä saa metsästää vuositolkulla.
 
Missä on nykyajan Tushit, Back in Blackit, Sunshine of your lovet, Perfect Strangerit, Couldn't stand the weatherit, tai edes Paradise cityt?
 
Kyllähän loistavimpia biisejä voi kuunnella for evah!
 
Voihan?

FensonGibder: Voihan?
 
Onneks ei ole pakko kun muitakin löytyy.

Omistin Gibsonin, '74 SG Deluxen, ja kaikki olevinaan oli hyvin kunnes piti tehdä valintoja.
 
Keppi kiertoon, mulle ns. "hyviä muistoja".
 
Jonain kauniina päivänä (lue: heti, kun mulla on rahaa) ostan punaisen Gibson SG Standardin tms. Mennee samoihin unelmiin Marsupion kanssa...