Kitarat: kitarakamat ›

niviman: Suomensin tuon Ruokankaan linkin soitinpuun lämpökäsittelystä.
 
LÄMPÖKÄSITTELY
 
Huolelisesti valitsemamme soitinpuu käy läpi tarkan prosessin jonka seuruksena se saa useita erinomaisia ominaisuuksia. Käsittely vaikuttaa puun solurakenteeseen tehden siitä lähes samanlaisen kuin puuaineksesta joka on vanhentunut luonnollisella tavalla vuosikymmeniä.
 
VOODOOTA?
 
Kitaranvalmistajan näkökulmasta paras ja selvin lämpökäsittelyn vaikutus on lisääntynyt puun stabilisuus. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kauloja tarvitsee säätää vähemmän ja rakennusmateriaalissa on vähemmän jännityksiä. Lisääntynyt jäykkyys parantaa myös kitaran äänen ominaisuuksia ja saa kaulat värähtelemään tasaisemmin. Tämä poistaa kaulasta kuolleet kohdat. Tampereen Teknillinen Yliopisto on tutkinut soitinten lämpökäsittelyä yhdessä soitinvalmistajien kanssa. Tästä on julkaistu 75-sivuinen raportti vuonna 2002. Se sisältää runsaasti laboratoriomittauksia eri puulajeista ennen lämpökäsittelyä ja sen jälkeen. Tiivistettynä nämä tutkimukset osoittavat että lämpökäsittely ei ole voodota - vaan aito ilmiö.
 
SE KUULOSTAA PAREMMALLE
 
Äänenväri kysymykseen on vaikeampi antaa yksinkertaista vastausta. Tosiasia kuitenkin on, että puusolujen pihkat joko höyrystyvät tai kiteytyvät lämpökäsittelyn aikana. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että äänen nopeus puussa kasvaa tehden kitarasta paremmin resonoivan. Uuden kitaran oireyhtymä tarkoittaa usein alakeskiäänten ja basson puutetta minkä seurauksena kitara kuulostaa ohuelta. Me teemme töitä useiden ammattisoittajien kanssa ja yleinen mielipide on- jota tukee myös useat kitaralehtien arvostelut että lämpökäsitelty Ruokangas soitin kuulostaa uutenakin erilaiselta. Se soi paremmin - lujempaa ja tasapainoisemmin.
 
"Rakastan sitä. Efektit ovat hyvin aitoja. Käsittely rentouttaa puuta, ja kitarat kuulostavat paremmilta ja käyttäytyvät paremmin." - Juha Ruokangas
 
Osmo Savolainen keksi lämpökäsittelyn Suomessa 80-luvun lopussa. Osmon alkuperäinen tavoite oli löytää myrkytön mutta silti kestävä rakennusmateriaali lasten leikkikentille. Myöhemmin kehittelyä jatkettiin Rauno Niemisen, Pertti Niemisen ja suomalaisen soitinrakentajaryhmän kanssa. Optimaalinen menetelmä äänipuun lämpökäsittelyyn kehitettiin vuosina 1997 2004.
 
Lämpökäsitellyn soitinpuun käyttö on levinnyt hitaasti. Ruokangas on käyttänyt menetelmää vuodesta 2000. Music Man ja Suhr Guitars on alkanut tarjota paahdettuja (roasted) vaahterakauloja omissa soittimissaan. Uudesta kauppanimestä huolimatta tekniikka on samaa kuin Suomessa käytettävä. Lisätietoja lämpökäsittelystä sekä Tampereen Teknillisen Yliopiston tutkimuksesta saa ToneQuest raportista tammikuulta 2006.
 
Kiitos tästä vaivannäöstä :-) nyt minäkin tiedän mistä puhutaan. Tosin muista ysärillä puhuttiin Landoloiden kanssa tuosta puun vanhentamisesta. Nyt aika hiljattain luin, että viulun rakennuspuuta on onnistuttu vanhentamaan jollakin bakteerihommelilla..... tai jotain. Saadaan niinkö stradivarija uustuotantona.

BugBadWolf: Mäntymaa (Monster) osaisi varmaan kertoa tuosta enemmän. Siellähän värkätään niitä kuuluisien kitaroiden kopioita. Se ei ole pelkkää auton perässä raahaamista, vaan puut vanhennetaan juurikin jollakin uunihommalla.
 
Ne on ihan onnettomia. Meksiko Fenderit raavittu jonkun vintagekitaran näköiseksi. Aikoinaan kokeilin Roadrunner-Stratoa. No sigar.

hallu: .. Tosin muista ysärillä puhuttiin Landoloiden kanssa tuosta puun vanhentamisesta..
 
Edellisellä sivulla mainitun Niemisen Pertin (tri, TTY) kanssa monesti tuosta lämpökäsittelystä ollut juttua, ja tosiaan, noita Landola/Peavey akustisia valmistettaessa tuota lämpökäsiteltyä koivua hyödynnettiin. Tuolla meikäläisen nuorimmalla kitaristi-pennulla on tuollainen täyskuusikantinen Landola edelleen, oikein asiallinen akustinenhan se on. Ei "nuotiokitara" laisin.

Joku ovela suomalainen vois varmaan seuraavaksi pikkuhiljaa keksiä sen aparaatin jolla noita soundieroja ja "mojoa" voitas mitata vähän tarkemmin kuin mutu-tuntumalla. Vissiin siitä monta sataa(ko) maksaneesta puunvärisyttäjästäkään ei vielÄ mitään kaavoja tai powerpoint esityksiä ole tullut.

tuskiz: Joku ovela suomalainen vois varmaan seuraavaksi pikkuhiljaa keksiä sen aparaatin jolla noita soundieroja ja "mojoa" voitas mitata vähän tarkemmin kuin mutu-tuntumalla. Vissiin siitä monta sataa(ko) maksaneesta puunvärisyttäjästäkään ei vielÄ mitään kaavoja tai powerpoint esityksiä ole tullut.
 
Semmonen aparaatti on ihan soittaja ite. Menee vaikka johonkin kivijalkaan jossa on uusia ja vanhoja. Siitä vain kokeilemaan jos ei ite omista.
 
Kitarakuussa on esim. '57 Les Paul (Heikki Silvennoisen vanha) ja monta verrokkia. Saattaa tulla vaikka jotain ahaa-elämyksiä.

hollstro: Ne on ihan onnettomia. Meksiko Fenderit raavittu jonkun vintagekitaran näköiseksi. Aikoinaan kokeilin Roadrunner-Stratoa. No sigar.
 
Tiedähäntä noista Fendereista, mutta olen nähnyt ostoilmoituksia ihan oikeista Gibson lespoista ko malleja varten. Kokeilin joskus sellaista Billy Gibbons-mallia ja kyllä se ihan kelpo peli oli. Kuvien perusteella varsin tarkka kopio ja siitähän siinä ennenkaikkea on kyse (kai?).
 
Sikariin laittaisin c:n, jos puhuisin amerikaksi ;D

BugBadWolf: Kuvien perusteella varsin tarkka kopio ja siitähän siinä ennenkaikkea on kyse (kai?).
 
Kuvien ja youtube-näytteiden perusteellahan niitä soittimia ostellaan, eix näin?
Jengi joka ei tajuu, ei siis vaan tajuu.

J.Hollström: Kuvien ja youtube-näytteiden perusteellahan niitä soittimia ostellaan, eix näin?
Jengi joka ei tajuu, ei siis vaan tajuu.
 
Jonkun kuuluisan soittimen kopion ostaja ostaa todennäköisesti soittimen juurikin yhdennäköisyyden takia. Tässä tapauksessa ei siis ole kyse ihan samasta asiasta kuin tehdaspaskotusta "reliikistä". Se on ikäänkuin sellaista täsmäpaskontaa.
 
Jengi joka ei tajuu, ei vaan tajuu.
 
Itseäni kiinnosti aiheessa lähinnä puun käsittely. Jos minun kitaroitani aletaan relikoimaan, tutustutan sellaista yrittävän hra Kirveeseen ;D

J.Hollström: .................
Jengi joka ei tajuu, ei siis vaan tajuu.
 
Haittaakse?
 
"Helmiä sioille" olisi meikäläisen käsiin mitään vintagesoitinta laittaa.

hallu: Haittaakse?
 
"Helmiä sioille" olisi meikäläisen käsiin mitään vintagesoitinta laittaa.
 
Paremmin sinä soitat kuin liiankin moni tuntemani vintagepelin omistaja.

BugBadWolf: Paremmin sinä soitat kuin liiankin moni tuntemani vintagepelin omistaja.
 
Maailmassa on virhe. Kyllä noi vintaakipelit pitäis luovuttaa vaan soittotaitoisille, ettei mene hukkaan. Samoin kuin kauniit naiset niille jotka osaa vinguttaa niitä.

J.Hollström: Maailmassa on virhe. Kyllä noi vintaakipelit pitäis luovuttaa vaan soittotaitoisille, ettei mene hukkaan. Samoin kuin kauniit naiset niille jotka osaa vinguttaa niitä.
 
Soittamaan oppii soittamalla. Soittotaidottomalle kannattaa antaa semmoinen soitin mikä inspiroi soittamaan ja mistä tulee hyvä fiilis, olipa se sitten vintagea tai ei.

J.Hollström:...Samoin kuin kauniit naiset niille jotka osaa vinguttaa niitä.
 
No jaa... Olen ollut vähän tekevinäni sellaista huomiota että ne naiset, jotka liikaa siitä omasta kauneudestaan lumoutuvat, eivät yleensä ole vinguttamisen arvoisia. Vinguttaminen kun on parempaa, kun setä keskittyy tätiin ja täti setään. Jos molemmat rakastavat tätiä, homma menee pieleen.
 
*aasinsillan kokoonhakkaamisen melua*
 
Sitäpaitsi minun ikäiselläni tahtoo ne vingutettavat olla jo vintagea. Olen jo oppinut tarjoamaan hämärälle mahdollisuuden antaa muutamia vuosia anteeksi. Sysipimeässä on ihan sama, kuka siellä kirkuu ;D

PJS: Soittamaan oppii soittamalla. Soittotaidottomalle kannattaa antaa semmoinen soitin mikä inspiroi soittamaan ja mistä tulee hyvä fiilis, olipa se sitten vintagea tai ei.
 
Mum mielest jengi pitäis laittaa jonoon ja jakaa soittimet soittotaidon mukaan.
 
Huoh... Ihan vitun sama mitä tänne kirjailee.

PJS: Soittamaan oppii soittamalla. Soittotaidottomalle kannattaa antaa semmoinen soitin mikä inspiroi soittamaan ja mistä tulee hyvä fiilis, olipa se sitten vintagea tai ei.
 
No - jos tätä aihetta nyt vähän tosissaankin lähestyisi - en antaisi arvosoitinta ihan ensimmäiseksi peliksi teinille(aloittelijalle. Syy tähän olisi ihan pelko kapineen hinnan säilymisen puolesta. Kitaraa täytyy hiukan oppia käsittelemään, tai kolhuja syntyy.
 
Mutta hyvän soittimen etsisin ilman muuta aloittelijalle.

J.Hollström: Mum mielest jengi pitäis laittaa jonoon ja jakaa soittimet soittotaidon mukaan..
 
Omistajuuden periaate kärsisi tuosta. Joku kummelihahmo veisi minun kamani ja eukkoni vasen Crocs erään raumalaisen soittimet ;D

BugBadWolf: No - jos tätä aihetta nyt vähän tosissaankin lähestyisi - en antaisi arvosoitinta ihan ensimmäiseksi peliksi teinille(aloittelijalle. Syy tähän olisi ihan pelko kapineen hinnan säilymisen puolesta. Kitaraa täytyy hiukan oppia käsittelemään, tai kolhuja syntyy.
 
Mutta hyvän soittimen etsisin ilman muuta aloittelijalle.
 
Mun mielestä taas kitara on työkalu ja työkalut kuluu käytössä, ei niitä nykyisemmin vintagesoittimiksi kutsuttujakaan kuin kukkaa kämmenellä kaikkia pidetty, varsinkin jos puhutaan keikkailukäytöstä, ei varmaan Claptoniakaan kauheasti harmittaisi antaa Blackieta vaikka 9-vuotiaan serkkupojan käsiin, aika sama vaikka tiputtaisi kivilattialle kun soitin on jo valmiiksi rekan perässä raahatun ja vähän vielä yliajetunkin näköinen, kulumathan sitäpaitsi lisää mojoa vai miten se meni?

BugBadWolf: Omistajuuden periaate kärsisi tuosta. Joku kummelihahmo veisi minun kamani ja eukkoni vasen Crocs erään raumalaisen soittimet ;D
 
No olis sullakin sit kerrankin kunnon vehkeet. ;D

BugBadWolf: No - jos tätä aihetta nyt vähän tosissaankin lähestyisi - en antaisi arvosoitinta ihan ensimmäiseksi peliksi teinille(aloittelijalle. Syy tähän olisi ihan pelko kapineen hinnan säilymisen puolesta. Kitaraa täytyy hiukan oppia käsittelemään, tai kolhuja syntyy.
 
Mutta hyvän soittimen etsisin ilman muuta aloittelijalle.
 
Mitä välii sil hinnan säilymisellä on muille ku monopolimiehille. Ostakaa soittimii älkääkä osakkeita :)

Plus ainakin meitsin ekat instrumentit on paljon paremmassa kunnossa ku sittemmin hankitut, ja (valitettavasti) omassa hallussaq olevee tollasta ihan kohtuu harvinaista vintage soitintakin on tullut vahingossa kolhittua siinä määrin et varmaan täältäkin palstoilta kaikki museovirasto/korkinhaistelu -henkiset tulis kerää multa soittimet pois koska "jälleenmyyntiarvo". Itseä moinen jälleenmyyntihomma ei häirii koska mä soitan soittimia enkä diilaa niitä.