Kitarat: kitarakamat ›

Itselläni on 4 keppiä ja kaikissa eri puut. 1 Korina, 1 Mahonki, 1 poppeli/vaahtera, 1 leppä/vaahtera. Kaikki ovat King V-mallisia, läpikaulaisia, 2 kiinteätallaisia( Kahler ja TOM), 2 Floikalla (OFR ja Schaller)
 
Soundieroja ei mahdottomasti ole ainakaan styrkkarin läpi vedettynä, mutta sitten puiden resonointi ja kitaran paino vaikuttavat varmaan eniten omalla kohdallani. Ehkäpä enemmän itse vertailee näitä soittotuntemuksia ennen kuin varsinaista soundia. Nimittäin kaikki tuntuvat erilaisilta noilta osin. Eroja on siis varmasti, mutta vaikuttaako ne esim. äänitteisiin tai korviin radikaalisti.... Ei mun korviin ainakaan.
 
Olen joskus kokeillut erästä LTD-kitaraa, sellainen super strato tyyppinen ja se oli kyllä aivan kuollut. Kaulalta ei tuntenut sitten yhtään soiko kielet vai ei. Ihan uskomattoman huono.

Kun puiden kohdalla puhutaan nyansseista ja signaali johdetaan helvetinmoisten säröttimien läpi niin kyllähän se olisi ihme, jos ne nyanssit sieltä pompsahtaisivat selvästi kuuluviin. Eikös se kuulosta melkein samalta vaikka kitarasignaalin sijaan tollasen metallirigin läpi ajettaisiin vaikka syntetisoitua puhdasta sini tai kanttiaaltoa?

Seba: Väitän että varmuudella et tunnista saundin perusteella 500 ja 5000 kitaran eroa jotta kumpi on "laadukkaampi".
Arvailla voi toki, mutta asialliset mikit parin satkun kitaraan, hyvä vahvistinkalusto ja kunnon soittaja, niin sokkona kuset hunajaa vaikka olisi mikä bentoni kitarana, etkä sitä erota halvaksi.
 
No riippuu siitä että miten sitä testaa. Jos akustisesti noita soittaisi niin varmaan huomaisi, mutta taas toistan parin pedaalin läpi hi-gain asetuksilla toisen kitaristin ja rumpalin ja basistin kanssa ni voi olla että eroa ei huomaa.

Miksi se signaali edes johdettaisiin tälläisen särövallin läpi jos edes haluttaisiin kuulla puulajien pienet nyanssierot?

heviäijä: No riippuu siitä että miten sitä testaa. Jos akustisesti noita soittaisi niin varmaan huomaisi, mutta taas toistan parin pedaalin läpi hi-gain asetuksilla toisen kitaristin ja rumpalin ja basistin kanssa ni voi olla että eroa ei huomaa.
 
Eron huomaa kyllä jos itse soittaa toki vaikka olisi 2 identtistä kitaraa.
Pelkästään kuuntelemalla tuskin ellei ole ihan sysipaskat mikit ym, mutta sitä laatua tai hintaluokkaa ei erota äänestä mitenkään vahvistettuna jos on kelvolliset mikit. erilaisuutta kylläkin.
 
Näitä testejä on kyl monelle tehty :)

On. Eikös joku suomalainen monta vuotta kitaraa soittanu valinnut halvan squierin sokkona, kun mukana oli jenkkistratoa.

Sokkotestit on vähän niin kuin vaaligalluppeja. Saadaan hyviä otsikoita, mutta ne eivät kerro oikeastaan mistään mitään.

No minä en ainakaan usko sokkotesteihin enkä myöskään usko, että hyvän tai huonon kitaran erottaa tosta vaan kun kaapaisee sen kouraansa. Kyllä kitaroiden erot itselleni valkenevat lähes poikkeusetta vasta pidemmässä juoksussa. Monesti jopa soundilliset erot huomaa vasta jonkin aikaa kun soittimeen on saanut rauhassa tutustua ja soittaa sitä rinnakkain toisten kitaroiden kanssa. Mutta varsinkin soittimen vakaus, säädettävyys, kestävyys jne. selviävät vasta käytössä. Ja monesti ne ovat juuri niitä asioita jotka erottavat laatusoittimen halppiksesta (ei aina nekään).

heviäijä: On. Eikös joku suomalainen monta vuotta kitaraa soittanu valinnut halvan squierin sokkona, kun mukana oli jenkkistratoa.
 
Halvat squierithan eivät ole mitäänhuonoja soittimia lähtökohtaisesti, vaan siellä on oikeasti hyviä soittimia seassa.

hallu: Halvat squierithan eivät ole mitäänhuonoja soittimia lähtökohtaisesti, vaan siellä on oikeasti hyviä soittimia seassa.
 
Totta, mulla on yksi, ja se on todella hyvä kitara.

GiovanniDiRondo: Sokkotestit on vähän niin kuin vaaligalluppeja. Saadaan hyviä otsikoita, mutta ne eivät kerro oikeastaan mistään mitään.
Täysin eri mieltä.
Jos soittaja tietää mitä soittaa, tai kuulija tietää mitä kuuntelee, ne (todelliset/kuvitellut) erot kyllä löytyvät tai eivät löydy ennakkoasenteiden mukaisesti.

hallu: No minä en ainakaan usko sokkotesteihin enkä myöskään usko, että hyvän tai huonon kitaran erottaa tosta vaan kun kaapaisee sen kouraansa.
 
Tietääköhän nämäkään jätkät sitä:
 
https://youtu.be/TYz-M6e7t9U?t=54s
https://youtu.be/oYshItFjicY
 
https://youtu.be/VVOwCBScxw0?t=41s

Kontiak: Tietääköhän nämäkään jätkät sitä:
 
https://youtu.be/TYz-M6e7t9U?t=54s
 
https://youtu.be/VVOwCBScxw0?t=41s
 
No voin melkoisella varmuudella väittää, että nuo jätkät ei tiedä sitä mihin minä uskon, vaikka suunnilleen kaikki muusikoiden netissä sen tietääkin ;-D.
 
Mitä taas kitaran ostoaktioon tulee, niin jos kitara ei ole varsinaisesti viallinen, niin minä voin täysin mielivaltaisesti vain päättää pidänkö siitä vai en. Riippumatta siitä millä perusteilla sen asian päätän tai riippumatta siitä olenko itsekään niistä perusteista tietoinen, voin helposti perustella sen mojolla, soundilla, tai ties millä yleisesti hyväksytyllä argumentilla jos haluan esittää olevani jotenkin perillä asioista ja tai kova rokkijäbä ;-).
 
Se ei tarkoita etteikö joku voisi kuulla ja havaita asioita jotka minulta jäävät havaitsematta eikä minulla ole mitään syytä kyseenalaistaa kenenkään arviota tai mielipidettä. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että ainoastaan niillä seikoilla on minulle merkitystä jotka pystyn havaitsemaan. Se johtuu siitä, että penskana minulla oli pää täynnä myyttejä ja uskomuksia ties mistä soundillisista seikoista ja annoin uskomusteni mukaan merkityksiä todellisille ja luuloitelluille havainnoilleni kunnes olen vanhemmiten joutunut huomaamaan monien uskomusteni olleen väärinkäsitykseen perustuvia (ei kaikkien mutta sen verran monien, että minun ei tee mieli ihan kamalasti huudella totuuksia edes täällä). Siksi nykyisin yritän kovasti tunnistaa ilmiöitä ja miettiä mihin ne liittyvät niinkö ihan oikeasti ihan vaan siksi, että ymmärtäisin oikeasti paremmin välineitäni. olen huomannut että mitä kauemmin ja enemmän olen soittanut ja mitä useammissa yhteyksissä tavannut toisia soittajia etc. niin sitä vähemmän tajuan mistään mitään. Penskana luulin tajuavani kaiken kaikesta ;-).

Ajatus kitaran ostamisesta sokkona kyllä kiinnostais. Mattamustaksi vetästyt uimaklasit silmille ja soitinta syliin. Mitähän vekkulia ja minkä väristä sitä kotio raahais. Viimeksi esteettisyys vei ukkoa kuin pässiä narussa. Ja niistä puista sitten.Aikas paljon tulee soiteltua au naturel eli lman vaffaria ja jos soitin "syttyy" sylissä niin kyllä se ämyrin kanssa antaa myös nautittavaa ääntä. Syttymisellä tarkoitan resonoinnin ja akustisen soinnin vaikutusta korvissa ja ropassa. Eli eikai puulaaduilla ole mulle niin suurta merkitystä,kunhan soitin toimii mun kanssa ja tuntuu mulle hyvältä. Kai se on kuitenkin jokaisesta soittajasta kiinni miten kitaran tuntee ja kuulee. Kaikki on kuitenkin erillaisia, soittajat ja kitarat.

Kellarikitaristi: Ajatus kitaran ostamisesta sokkona kyllä kiinnostais. Mattamustaksi vetästyt uimaklasit silmille ja soitinta syliin.
 
No, miten muuten se kitara sitten valitaan? Silmät kiinni ja tunteellahan sitä vedetään itse aktissakin.

Kontiak: No, miten muuten se kitara sitten valitaan? Silmät kiinni ja tunteellahan sitä vedetään itse aktissakin.
 
Ja sulle ei merkitse mitään mikä kitara se on ja miltä se näyttää

heviäijä: Eikös joku suomalainen monta vuotta kitaraa soittanu valinnut halvan squierin sokkona, kun mukana oli jenkkistratoa.
 
Itse muutama vuosi sitten tein ABC-testiä kiinan Squerilla, American Standard stratolla ja SRV-signaturella. Itse tykkäsin eniten tuosta Squierista, siinä oli omaan korvaan paras soundi (mikkeinä Alnico 3/5-yhdistelmät, jossa bassokielillä A5 ja ohuilla kielillä A3, hemmetin hyvä balanssi). Muutenkin tuo vain istui parhaiten käteen tästä kolmikosta. En kuitenkaan lähde ottamaan kantaa mikä noista on "paras", Squier vain oli minulle siinä kohta mieluisin. Ja soittovuosia tuossa kohtaa takana 20+, eli sovin kuvauksen henkilöön... ;)

Jos vaikka Les Paul mallista kitara suunnittelit niin sokkona ei värit eikä brandit vaikuttais. Ja jos LP tyylistä kitaraa hakee niin tietää jo suurin piirtein mitä on tulossa muodoissa,rakenteessa ja puissa. Idea on siinä että saattaisit ostaa jopa kitaran joka tuntuu hyvälle ja joka saattaisi muuten jäädä hyllyyn värin tai merkin takia. Tietysti voi olla että se kolmen tonnin custom Gibsoni voi olla se paras eikä sitä ole varaa lunastaa, mutta onhan sitte pätevä syy gas gas gassutella :D
 
E: Ja ettei ny ihan jeesusteluksi menisi niin viime skeban ostin ihan puhtaasti merkin ja ulkoisen habituksen takia!

No kyllä se esteettisten seikkojen seula pitää ensin läpäistä, jos ei mene siitä läpi, homma ei etene sen pidemmälle omalla kohdalla, olkoon peli miten hyvä tahansa muuten, ei kiinnosta edes kokeilla, sen pitää olla just eikä melkein, tai ainakin muokattavissa sellaiseksi. Ihan sama pätee vaffareihin, kaappeihin, pedaaleihin. Jonkun mielestä saattaa olla idiootin/puristin hommaa, mut so what, hemmetin paljon halvempaa, kuin esmes homostelu jonkun auton kanssa, saati joidenkin vanhojen Arabian posliinisten pillunpesumaljojen keräily, mutta suotakoon myös heille fetissinsä.
Kitarakamppeissa on yksi hieno puoli, voivat olla silmää miellyttäviä, mutta samaan aikaan ihan puhtaasti työkaluja. Yhtä juttua oon joskus ihmetellyt, himassa kammarissa istutaan siinä höyläpenkin laidalla ja hiplataan sitä ykköskeppiä, sitähän ei keikalla uskalla viedä, siihenhän voi tulla vaikka naarmuja, sinne otetaan joku rupu sitten mukaan, mutta niin paljon on muutakin, mitä mä en ymmärrä, et se siitä.

Seba: Ja sulle ei merkitse mitään mikä kitara se on ja miltä se näyttää
 
Koko ajan vähemmän.
 
Yleisesti tarkoitin, että lähtökohtana kitaran valinnalle olisi se, miltä kuulostaa ja millainen on soittaa. Sitten hierotaan ne muut asiat kuntoon, jos rahaa on. Saattaisi löytyä hintoihinkin järkeä enemmän sitä kautta.
 
https://youtu.be/17bAfk7f390