Kitarat: kitarakamat ›

Tälle linjalle kun lähdettiin niin olen myös kuullut tarinaa miten jotkut tunnistavat eron kumminpäin virtajohto kytketään rasiaan...
 
sitä en tiedä että oliko kyseessä ihan peruslaitteet vaiko high-end.
... vai oliko sitten ihan paskapuhetta :)
 
Kyllä sillä pitäisi olla merkitystä koska se kääntää tämän 50Hz verkko virran vaiheen. Samasta syystä esim Jazz Choruksessa on on-off-on kytkin joka ajaa saman asian :D

Kyllä sillä pitäisi olla merkitystä koska... ... :D
 
voi näkkileivän toisella pualella aina maistuu paremmalta?

Kyllä sillä pitäisi olla merkitystä koska se kääntää tämän 50Hz verkko virran vaiheen. Samasta syystä esim Jazz Choruksessa on on-off-on kytkin joka ajaa saman asian :D
 
Uu, mieleni räjähtää ;P
 
Ihme tappelu tästäkin saatiin aikaiseksi. Jucciz sanoi pitkälti ettei kaipaa sen parempaa piuhaa kuin sen minkä hän omaa, mutta se kai meinaa jotta ei vaan ymmärrä paremmasta... Ite vetelen Neutrikeilla - jos ei näillä lähde, niin vika ei ole piuhoissa. Minä pidän hifistelyharrastukseni visusti erossa "luovasta" musisoinnistani.

Koska aihetta on tässäkin ketjussa sivuttu, niin laitetaan tänne:
 
Nyt ovat nimittäin kehittäneet paremman kuuloisen virtajohdon:
 
http://www.essentialsound.com/MCord_p-cord.htm
 
Uusimmassa Guitar Playerissä on testi kahdesta erihintaisesta ESP:in virtakaapelista (February 2009; Metallica kannessa). Testivahvistimet ovat Dr Z EZG 50 ja Engl Drive 50, sekä Mesa/Boogie Tigress monitoripääte. En lähtenyt vielä tilaamaan uusia virtakaapeleita, mutta tämän aiheen tiimoilta ihan kiva artikkeli.

Uusimmassa Guitar Playerissä on testi kahdesta erihintaisesta ESP:in virtakaapelista (February 2009; Metallica kannessa). Testivahvistimet ovat Dr Z EZG 50 ja Engl Drive 50, sekä Mesa/Boogie Tigress monitoripääte. En lähtenyt vielä tilaamaan uusia virtakaapeleita, mutta tämän aiheen tiimoilta ihan kiva artikkeli.
 
Joo, mutta kyllähän tuossa todettiin, että varsinkin halvemmalla mallilla ero on todella mitätön, varsinkin bändisoitossa.

Juccizelta tullut visiin ainoa järkevä kommentti tähän aiheeseen. Eli hänellä on loistokamat ja nyt aikoo päivittää soittotaitonsa kamojen tasolle.
Mitäs jos me muut päivittäisimme soittotaitomme edes niiden neutrikkien arvoisiksi ja HIFI-laitteista voisi keskustella jossain muualla...
 
Katsokaa kitaraklubin viimeisin jakso, jossa Silvennoisen Heikki soittaa Marshallin JCM800:lla jonka ympäriltä on roudauscase palanut joskus aikoinaan. Onko high-endiä:) Klubilla vierailleista kitaristeita yksikään ei ole maininnut omia piuhojaan osana soundiansa. Mitä nyt Silvenoinen tuumasi, että kun sanottava kitaran kanssa loppuu, aletaan polkemaan pedaaleita:)
 
Eipä silti, myös itse olen kausiluontoinen kamarunkkaaja ja erilaisia keskusteluja kamoista on aina mukava lukea.

Klubilla vierailleista kitaristeita yksikään ei ole maininnut omia piuhojaan osana soundiansa.
 
Granfelt sanoi kuulevansa erot pedaaleiden välikaapeleissa. Mut eiköhän nuo svilon samplet nyt osoita että kaapeleissa on eroja. Sitä ei käy kenenkään kiistäminen. Se kuinka iso osa se on kenenkin soundia onkin sitten eri juttu.

Granfelt sanoi kuulevansa erot pedaaleiden välikaapeleissa. Mut eiköhän nuo svilon samplet nyt osoita että kaapeleissa on eroja. Sitä ei käy kenenkään kiistäminen. Se kuinka iso osa se on kenenkin soundia onkin sitten eri juttu.
 
Myös mihin sitä soundia käyttää, esim livenä pitää olla sparklea ja middleä riittävästi puskeakseen läpi. Itsehän pidän tummemmasta tonesta enemmän, johtunee varmaan siitä että on viimeisestä bänditouhusta muutama vuosi, ehkä sitten joskus kun taidot ja kokemus karttuu niin nousis lavalle....yläpään kera ;)
 
/sv

Juccizelta tullut visiin ainoa järkevä kommentti tähän aiheeseen. Eli hänellä on loistokamat ja nyt aikoo päivittää soittotaitonsa kamojen tasolle.
Mitäs jos me muut päivittäisimme soittotaitomme edes niiden neutrikkien arvoisiksi ja HIFI-laitteista voisi keskustella jossain muualla...
 

 
mä olen jokseenkin täysin eri mieltä koko kyseisestä tekstistä:)
 
Ensinnäkin miksi sitä pitäisi antaa tarkoituksella lisää etumatkaa parempiin soittajiin saundien kustannuksella? ...vai pitääkö laitteet ensiksi "ansaita" ennekuin niitä saa kadunmies käyttää?
 
Toiseksi, eikös tämä ole juurikin oikea paikka keskustella kitarasaundiin liittyvistä asioista?
 
luulisin että yleistieto äänensiirrosta vaikuttaa myös soittimien kanssa pelaamiseen.
 
Se on avartavaa huomata että kaikki ihmiset eivät ajattele asioita samalla lailla kuin itse mutta heidänkin näkökohtia tarkastellessa löytää logiikkaa, se vain vaihtelee mitä asioita kukin pitää tärkeämpinä:)

Juccizelta tullut visiin ainoa järkevä kommentti tähän aiheeseen. Eli hänellä on loistokamat ja nyt aikoo päivittää soittotaitonsa kamojen tasolle.
Mitäs jos me muut päivittäisimme soittotaitomme edes niiden neutrikkien arvoisiksi ja HIFI-laitteista voisi keskustella jossain muualla...
 
Mä luin tämän hieman eri tavalla. Ajattelin, että Jukkis vois ehkä tarkoittaa haluavansa lopettaa GASituksen ja vaihteeksi tehdä vaikka ihan ikioman levyn, siis ilman bändiä, tai mitä nyt halunneekaan. Tai ehkä vain soittaa enemmän ja nauttia hyvien kamojensa soundista useammin.
 
Tietenkään kamoja ei tarvi ansaita. Jokaisella on oikeus ostaa ihan niin hyvät kamat kuin rahaa ja tahtoa ikinä löytyy, vaikka useammatkin. The Whon John Entwistlellä oli yksi maailman suurimpia kitarakokoelmia, eikä mies edes osannut soittaa kitaraa (bassoa, puhaltimia ja vaikka mitä muuta kylläkin). Paul Reed Smith kertoi joskus osaavansa soittaa E:n ja A-mollin, ja siis tekevänsä parhaita mahdollisia kitaroita noille kahdelle soinnulle. Veikkaan että saattoi herra "PRS" Smithillä olla joku melodiakin plakkarissa, kyl.
:-D
 
Ja sit alkuperäiseen asiaan, ettei tuu offtopikkia:
Kun itse tekee hyvän piuhan, se maksaa helposti enemmän kuin kaupasta ostettu. Mutta jos osaa tehdä, on laatukin ihan eri. Jos ei osaa, niin ei ainakaan säästön vuoksi kannata. Ja tietenkin ensin pitää oppia ymmärtämään, mitä itse piuhalta haluaa: onko se lineaarisin ja tehokkain, "puhtain" väylä signaalinsiirrossa, vai olisiko tarve esimerkiksi pudottaa jotain taajuutta ennen efektejä (ei mikään mahdoton ajatus, Kitarapajan McPulliainen-boksi saattaa olla huumoria mutta itse käytän paria vastaavaa kikkaa useinkin kun pitää saada tiettyyn säröön tietty rae).
 
Joissakin kohdissa signaaliketjua mulla on 75 ohmin koaksiaalia. Toisissa kohdin Fender Vintage Voltage -tweedkaapelia. Mogamia, Klotzia, Neutrikia ja GeorgeL:ää on monessa välissä. Kaikilla on tarkoituksensa, enkä väitä et kuulisin eron joka välissä, mutta ajan kanssa tiedän jos homma toimii tai ei toimi, ja se on mulle riittävä syy askarrella.

...vai pitääkö laitteet ensiksi "ansaita" ennekuin niitä saa kadunmies käyttää?
 
Juu, ehdottomasti pitää järjestää soittokokeita ja viedä kamat pois jos päivän kunto ei ole laitteiden tasalla.
 
Mitäs jos me muut päivittäisimme soittotaitomme edes niiden neutrikkien arvoisiksi
 
Minkäslaista tuollainen soittotaito on ? Mitäs kitaroita ja vahvistimia tuohon kategoriaan kuuluu?
 
Tätä logiikkaa kannattaa soveltaa myös muihin elämän osa-alueisiin... Houkutus olis heittää tähän legendaarinen autovertaus...

Joo, mutta kyllähän tuossa todettiin, että varsinkin halvemmalla mallilla ero on todella mitätön, varsinkin bändisoitossa.
 
Joo, mutta kalliimmasta kaapelista totesivat:
 
"amps sounded slightly fuller in the mids and a bit louder when using the MusicCord-Pro"
 
"Consider a MusicCord or MusicCord-Pro as the final touch on a rig"
 
Tämä tästä..

...vai pitääkö laitteet ensiksi "ansaita" ennekuin niitä saa kadunmies käyttää?
 
Mää en nyt puhu omasta puolestani; mulle on sama millä kamoilla itsekukin veivaa (enkä itse ole koskaan viitsinyt kummoisia hankkia), mutta luulisin että jotkut kyllä rinnastavat aloittelevan makuuhuonekitaristin käsissä olevan arvokitaran... no, esimerkiksi hehkeään parikymppiseen missityttöön ysikymppisen miljonäärin kainalossa. Notta kateellisina katsovat että hukkaan menee :)
 
Soundin hienosäätö on kyllä sinänsä arkaluontoinen asia, joka vaikuttaa ensi sijassa soittajaan itseensä; mahdollinen kuulija ei välttämättä huomaa mitään eroa. Jos kamojen kanssa kikkailu saa soiton kulkemaan paremmin, se lienee täyttänyt tarkoituksensa. Siitä olen tosin varma että kun aletaan Jimmy Pagen tapaan vaihtaa wahin paristoa joka biisin välissä, on menty liian pitkälle ;)

... Houkutus olis heittää tähän legendaarinen autovertaus...
 
Ai siis tämä? Moni kuvittelee, että Toyota Corolla/Avensis ovat hyviä autoja.

Ensinnäkin miksi sitä pitäisi antaa tarkoituksella lisää etumatkaa parempiin soittajiin saundien kustannuksella? ...vai pitääkö laitteet ensiksi "ansaita" ennekuin niitä saa kadunmies käyttää?
 
Kannattaa laitenarkomanian tuoman euforiankin keskelläkin muistaa, ettei kitara ole jonkin kosketinsoittimen tapainen peli, jossa sama ääni tulee painoipa kosketinta millä hyvänsä. En tosin ole käynyt katsomassa onko keyb-porukoilla samanlaisia keskusteluja siitä, onko etu- vai keskisormella soitetun C:n soundi parempi...
 
Kyllä vanha totuus on edelleen voimassa, eli soundi lähtee sormista. Poikkeuksiakin varmaan on paljon, mutta suurimmalla osalla soittotaipaleen alkumerterillä olevilla tyypeillä tahtoo se tatsi olla aikalailla heiveröinen, eikä se korjaannu sillä, että syydetään kamppeisiin tonnitolkulla iskän euroja. En mä tarkoita sitä, että täytyy ensin hankkia taidolliset valtuudet kunnon romppeitten käyttöön. Paskoilla kamoilla soittaminen on paskaa. Mutta ajatus siitä, että vaatimattomilla kamoilla soittaminen tekee soittajasta taidoiltaan vaatimattoman on ihan samaa paskaa. Itse olen väkevästi sitä mieltä, että soundi on iso, ja erottamaton osa soittotaitoa. Ja että soittotaito taas on kokonaisvaltainen, paljon sisällään pitävä juttu.
 
Just-sen-soundin metsästys on kallis missio. Itse kullakin on vissiin jossain vaiheessa siinä lähtenyt mopo käsistä. Tai ainakin ohjaustanko löystynyt. Juttelin kerran samalla keikalla aiheesta yhden sessio-veikon kanssa, ja kumman tuttuja vaiheita oli sekin käynyt läpi. Oisko silläkin alkanut annostus sattumaan kohdalleen, löytynyt sopiva terapiaryhmä tai muuten alkanut järki jylläämään, sillä (silläkin) oli menossa jonkinlainen 'niukkuuteen valaistuminen'. Silloin (-97) äijän keikkavarustuksena oli kaksi kitaraa, strato ja 335, polkulauta jossa pari erilaista säröä ja midi-ohjain G-Forcelle. Vahvistimet usein järjestäjältä, mielellään Twin tms, minimivaatimus oli että ainakin etunen vahvistimessa olisi putkilla. Sanotaan nyt vielä sekin, että sen soundi oli aina ihan helvetin hyvä. On edelleen.
 
Monesti soittovermeiden kanssa kaupataan mielikuvia ja uskomuksia, niinkuin monessa muussakin yhteydessä. Ja siinä vaiheessa kun usko on kyllin luja, ei löydy sellaista auktoriteettia, joka saisi hurahtaneen uskomaan, että 'keisari on munasillaan'. Ei edes tältä palstalta.

Ai siis tämä? Moni kuvittelee, että Toyota Corolla/Avensis ovat hyviä autoja.
 
No juu, niille joille tuo on riittävä taso ajattelevat hyvistä varmaan näin:
 
Mää en nyt puhu omasta puolestani; mulle on sama millä kamoilla itsekukin veivaa (enkä itse ole koskaan viitsinyt kummoisia hankkia), mutta luulisin että jotkut kyllä rinnastavat aloittelevan makuuhuonekitaristin käsissä olevan arvokitaran... no, esimerkiksi hehkeään parikymppiseen missityttöön ysikymppisen miljonäärin kainalossa. Notta kateellisina katsovat että hukkaan menee :)
 
Kyllä tuossa tapauksessa kateellisen kannattaa katsoa pitkään siihen makuuhuoneen peiliin ihan itse. En voi mitenkään ymmärtää miten keltään jonkun toisen omistama arvokitara on pois. Epäileekö joku ettei vaikkapa Ruokankaan Juha, PRS, G:n ja F:n Custom shopit ym. ym. mielellään tekisi markkinoille lisää hienoja instrumentteja?

Mutta ajatus siitä, että vaatimattomilla kamoilla soittaminen tekee soittajasta taidoiltaan vaatimattoman on ihan samaa paskaa. Itse olen väkevästi sitä mieltä, että soundi on iso, ja erottamaton osa soittotaitoa. Ja että soittotaito taas on kokonaisvaltainen, paljon sisällään pitävä juttu.
 
Juuri näin, eikä pekurides varmasti muuta tarkoittanutkaan. Mutta kyllä sillä soundivalinnalla voi tehdä omasta soitostaan todella paljon paremman tai huonomman kuuloista. Jos jokin soundi ei palvele biisiä, niin siinä ei auta vaikka soittaja olisi kuinka hyvä. Tää soundiasia ja soittajan ns. soundikorva etenkin on sellainen juttu joka kehittyy pitkällä aikavälillä, ja itsellänikin se on vasta aika alkutekijöissään, uskoisin. Käsitys siitä, minkälainen soundi minkäkinlaiseen biisiin/musatyyliin/tilanteeseen sopii, on musta soittotaitoa aivan samalla tavalla, kuin esimerkiksi avosointujen ja vibraton osaaminen.

Juuri näin, eikä pekurides varmasti muuta tarkoittanutkaan.
 
Näin minäkin sen käsitin ;-)

pekurides
 
Näin minäkin sen käsitin ;-)
 
Joo, tuli ajatuspieru.

mä olen jokseenkin täysin eri mieltä koko kyseisestä tekstistä:)
 
Ei ollut tarkoituskaan, että kaikki olisivat samaa mieltä:)
 
Ensinnäkin miksi sitä pitäisi antaa tarkoituksella lisää etumatkaa parempiin soittajiin saundien kustannuksella? ...vai pitääkö laitteet ensiksi "ansaita" ennekuin niitä saa kadunmies käyttää?
 
Ei tarvitsekaan antaa, mutta joku jo vertasi osusvasti parikymppistä missiä 90-vuotiaan kainalossa näihin juttuihin:) Mä tarkoitin sitä, että se soittamisen perusajatus meinaa unohtua kaiken kamarunkkaamisen keskellä.
 
Jostain kumman syystä kotimaisia ns. starakitaristeja kirjoittaa täällä kitarakama-osiossa hyvin harvoin tai sitten en itse tunnista heitä nimimerkkien takaa. Ainakin jos vertaa vaikkapa livetoiminta-osioon, jossa kokemuksia jakaa päivittäin eturivin bändien äänimiehistöä... Voi tietysti olla, että nämä "kitarasankarit" haluavat pysyä nimettöminä (kuten itsekin osittain olen, vaikka tavis olenkin) :) Toinen vaihtoehto on, että ns. kunnon soittajia kiinnostaa enemmän juuri se soittaminen ja hyvät ja toimivat kamat ovat itsestään selviä asioita. Edellinen ei ole täysin minun oma huomio, vaan muistan jonkun kirjoittaneen jollakin alueella, että kovimmat asiantuntijat kirjoittavat livetoiminta-, rumpu ja tanssimusiikki-alueilla.
Kitarismi on pullollaan meikäläisen kaltaisia wannabe-soittajia ehdottomine mielipiteineen:)
 
Toiseksi, eikös tämä ole juurikin oikea paikka keskustella kitarasaundiin liittyvistä asioista?
 
luulisin että yleistieto äänensiirrosta vaikuttaa myös soittimien kanssa pelaamiseen.
 
Mun mielestä HIFI-äänentoistolla ei juurikaan ole tekemistä kitarasoundien kanssa, mutta kuten jo aikaisemmin sanoin, olen itsekin innostutunut erilaisista kitarakamoista. En niinkään CD-soittimista:)
 
Se on avartavaa huomata että kaikki ihmiset eivät ajattele asioita samalla lailla kuin itse mutta heidänkin näkökohtia tarkastellessa löytää logiikkaa, se vain vaihtelee mitä asioita kukin pitää tärkeämpinä:)
 
Tämä on aivan totta.