Kitarat: kitarakamat ›

WanhaWetäjä: Vaikka tässä on todella eri maailman kitarakamat ja äijä menne lauteille ns lennosta, niin kyllä Benson tuolta läpi paistaa https://www.youtube.com/watch?v=6jdH1T8hc9c
 
Kuten jo aikaisemmin todettua, Benson kuulostaa Bensonilta vaikka voissa paistaisi. Soundi ei kylläkään ole identtinen, jos kalusto vaihtuu. Vaikka kokki olisi sama, niin kaikki maailman pepperoni-katkarapu pitsatkaan ei maistu samalta, jos raaka-aineissa on eroa. Tämä ei vaan yksinkertaisesti ole mikään mielipidekysymys.

En tiedä onko pitsa-analogia toimiva, koska pitsassa ei ole säätimiä maun hienosäätämistä varten. Mutta eihän tuota väitettäsi kiistääkään voi, varmasti eroja löytyy jos tosissaan hakee.

Kefiiri: ...totuuden torvetkaan eivät saa vintagekitaroiden hintoja tippumaan :D
 
Olet oikeassa. Maailma on...
 
... no jos ei nyt muuta, niin täynnä kaikenlaisia torvia (mm saksofoni on sellainen. Ja tuuba) ;D

Kefiiri: ...koska pitsassa ei ole säätimiä maun hienosäätämistä varten...
 
Pöytämausteet ovat pizzan pedaalilauta.

Kefiiri: En tiedä onko pitsa-analogia toimiva, koska pitsassa ei ole säätimiä maun hienosäätämistä varten. Mutta eihän tuota väitettäsi kiistääkään voi, varmasti eroja löytyy jos tosissaan hakee.
 
Pitsan sävynsäätimet tunnetaan myös nimellä "mausteet". Kaupasta löytyy.

OK, hävisin tämän erän :/
 
Lisäksi tuntuu kuin yrittäisin todistaa kaikkien vahvarien kuulostavan samalta, kun vaan tarpeeksi ruuvaa. Sitä en tietenkään tarkoita. Nyt täytyy kyllä lähteä syömään!

Alkaa vähän jo kyllästyttämään tämä, mutta loppupäätelmänä (tai välipäätelmänä) täytynee todeta: sähkökitarakamoissa ei kannata antaa lähes mitään painoarvoa laitteiden soundeille, koska jos kitarassa ja vahvarissa on säätönamiskoja, niin käytännössä melkein kaikista kamoista saa aikaiseksi saman soundin. Ainoat merkittävät erot on ulkonäössä ja luotettavuudessa.

Kefiiri: OK, hävisin tämän erän :/
 
Lisäksi tuntuu kuin yrittäisin todistaa kaikkien vahvarien kuulostavan samalta, kun vaan tarpeeksi ruuvaa. Sitä en tietenkään tarkoita. Nyt täytyy kyllä lähteä syömään!
 
Hyvä idea. Pitsa meni juuri uuniin.

o0o: Alkaa vähän jo kyllästyttämään tämä, mutta loppupäätelmänä (tai välipäätelmänä) täytynee todeta: sähkökitarakamoissa ei kannata antaa lähes mitään painoarvoa laitteiden soundeille, koska jos kitarassa ja vahvarissa on säätönamiskoja, niin käytännössä melkein kaikista kamoista saa aikaiseksi saman soundin. Ainoat merkittävät erot on ulkonäössä ja luotettavuudessa.
 
Olipas provokatiivinen välipäätelmä. Tuskin kukaan nyt väittää, että kaikki kitaravahvistimet kuulostavat samanlaisilta. Niissä voi kuitenkin käyttää äärettömän monta eri designratkaisua ja taajuusbalanssit, särön luonne, kompressoituminen yms ovat erilaisia.
 
Taitaa vain olla niin että se soundi on sille soittajalle tärkeämpi kuin yleisölle, kunhan ei soundit ole aivan umpisurkeita. Toisaalta taas mikäli soittaja tuntee olonsa kotoisaksi (soundi omasta mielestä ok, kitara vireessä, laitteet toimivat ja muutenkin hyvä meininki) välittyy se varmaan soitosta myös yleisölle.

iec: Taitaa vain olla niin että se soundi on sille soittajalle tärkeämpi kuin yleisölle, kunhan ei soundit ole aivan umpisurkeita. Toisaalta taas mikäli soittaja tuntee olonsa kotoisaksi (soundi omasta mielestä ok, kitara vireessä, laitteet toimivat ja muutenkin hyvä meininki) välittyy se varmaan soitosta myös yleisölle.
 
Juurikin noin!!!

Kuinka vanha pitää olla ollakseen vintage? minä olen luullut että vintage tarkoittaa vuosikerta.... jotain. Japanilaisista jo kahkeksankytluvun alun vehkeitä kutustaan vintageksi, mutta ne kai yleisimminen ovat seitkytluvun ja ehkä kuuskytluvun lopun kamppeita. Amerikkalaisissa taas viiskytluvun ja osin kuuskytluvun kamppeita kutsutaan poikkeuksetta vintageksi, mutta seitkytluku on jo vähän varauksin, koska Fenderin cbs-fiasko eskaloitui seitkytluvun loppuun ja Gibson teki painavia kitaroita ja yritti parannella soitintensa laatua muuttamalla materiaaleja ja rakenteita perinteisestä ja sapetti monia. Kaiken huippu taisi olla se Gibsonin käyttämä muovinen kotelo (joku mun mielestä on tosi makea, mutta taitaapi olla vintagen ystäville aika inhokki).
 
Mä muistan joskus kuulleeni/lukeneeni, että vintage on vanhaa romua, mutta kaikki vanha romu ei ole vintagea. Nyt kun puhutaan, että onko vintagekamppeet parempia kuin uudet, niin pitää huomata että vintagella yleensä viitataan joihinkin klassikoihin. Eli tuskin kukaan ajattelee että mikä tahansa vanha esine on yksiselitteisesti uutta parempi.
 
Mä itse näkisin, että osin kyse on keräilystä, mutta soittokäytössä olevat vanhat kamppeet on varmaan vaan nostalgisia ja voihan niissä olla vaan hyvä fiilis. Mutta että ne olisi parempia tai laadukkaampia, niin mitä silläkin nyt stiten tarkoitetaan? mun mielestä ei missään tapauksessa, mutta toisaalta jos jonkun mielestä vanha on parempaa, niin miksi alkaa väittelemään siitä asiasta? hyvä vaan että joku käyttää niitä vanhojakin kamppeita niin eivät mene roskiin ja säilyvätkin paremmin kun niitä käyttää.

hallu: Kuinka vanha pitää olla ollakseen vintage?
 
https://reverb.com/page/vintage-guitar-faq#whatisavintageguitar

sound of blues: https://reverb.com/page/vintage-guitar-faq#whatisavintageguitar
 
Tarkoittaako tuo, että pitää olla 1980 tai vanhempi ollakseen vintagea? eikö vintage vaadi, että ptiääolla alkujaankin hyvä, että eimikä tahansa aikansa roska voi olla vintagea?

sound of blues: https://reverb.com/page/vintage-guitar-faq#whatisavintageguitar
 
Siinä on aika hyvä määritelmä kyllä. (tähän sitten pitää vissiin todeta että plussaa rapsahti/putosi/posahti tms..) Aika monta kertaa olen näilläkin palstoilla sanonut, ettei siinä mitään "kiveen hakattua aikaa" ole, mikä katsotaan ns. "vintageksi", se nyt on vaan niin. Ja ainakin muistan itse jokusenkin kerran sanoneeni, että kaikki vanha soittokama ei ole vintagea, että tuollainen "status" tulee jollekin, pääkriteeri on se, sen ikääntymisen lisäksi, että ko. soittotarpeella on markkinoilla ns. kysyntää. Kysynnän kiivaus sitten vaikuttaa huomattavasti sen vehjeksen hinnan muodostukseen. Toki maailmalla (tuskinpa ehken Suomessa) on tyyppejä jotka keräilevät esmerkiks Korealaisia Hondoja. Mutta se heille toki suotakoon, omilla rahoillaanhan ne niitä hankkivat. ;)
Hieman särähti korvaan tuo Hallun
Mä muistan joskus kuulleeni/lukeneeni, että vintage on vanhaa romua, mutta kaikki vanha romu ei ole vintagea.
eipä noita oikein "romuna" pidetä, paitsi toki ehken sellaisten taholta, jotka muutenkin jotenkin ilskovat noita vintagekaman, vallankin sen "terävimmän kärjen", hintoja. Kyllä sieltä(kin) löytyy sellaista laatua ja loisto työnjälkeä, että. Haittapuolihan siinä on sellainen, että kun esimerkiks kitaran hintalapussa on jopa kuusi-seitsemän numeroa ennen pilkkua, niin kyllä se jää tavan tallaajalta hankkimatta. Toisaalta tuollaset kepit onkin niitten "isojen poikien" heiniä niin myynti- kuin vallankin ostopuolella. Siellä on jotain Gruhneja myymässä, ja mekatähtiä (ei takamehtien..) ja industrialisteja sekä sijoittajia ostopuolella. On sitä itsekin tarvinnut joskus operoida enemmin tuolla "pikkupoikien liigassa" eli 4-5 -numeroisten sarjoissa.
Ihan en kyllä tuota otsikon "aihetta" juurikin kitaroitten/bassojen osalta allekirjoita. Perustelut lähinnä, että kyllä tuolla isojen sällien liigassa todella hyvin sekä ammattitaidolla/kokemuksella tiedetään mitä ollaan myymässä. Tuo "käärmeöljykauppa" kun taitaa olla enempi sellsta pikkusen vilunkia meininkiä. :p
Mutta tottahan sekin on, että ko. termiä (siis vintage) käytetään kyllä kaiken tason (ja hintaluokan) soittokamamyynnissä hintaa mahdollisesti boostaavana terminä, pitää sen ostajaparan vaan tietää, mitä on hankkimassa, niiden perustietojen osaltakin.
 
Vanha roomalainen viisaus "Caveat emptor!!" pätee tuhansien vuosien perästäkin, ostajan pitää olla varuillaan!
 
Ja tosiaan, useita vuosiahan täälläkin on manattu vintagesoittimien hintojen putoamista, joskus vähän kiivaaseenkin sävyyn ko. aiheesta erään kanssa keskustelin. Ja niin kävi kuten sanoin, hinnat ei hänen näkemyksiänsä noudattaneet.
Vintagesoittimien kriitikoitahan löytyy muutamasta selkeästä ryhmästä, mutta katsonpa kovin turhaksi mitään analyysia saati yhteenvetoa noista tehdä.. ;)

hallu: Tarkoittaako tuo, että pitää olla 1980 tai vanhempi ollakseen vintagea? eikö vintage vaadi, että ptiääolla alkujaankin hyvä, että eimikä tahansa aikansa roska voi olla vintagea?
 
No nyt sä et joko snaijaa, tai et haluakaan ymmärtää.. Lue tuo minun kirjoitukseni. Kukaan ei ole väittänyt, että joku vm. -66 japsilainen aloittelijatasolle suunnattu halvalla tehty skeba olis erityisempää "vintagea" vaikka olis miten "vuosikertaa". Halvalla menevät he, hyvä jos ostohinnan (sen aikasen) saisi. =)

Kell vintagee on, se vintaget kätkeköön,
kell aarre on, se aarteen peittäköön, ja olkoon onnellinen vintagestaan

fox: No nyt sä et joko snaijaa, tai et haluakaan ymmärtää.. Lue tuo minun kirjoitukseni. Kukaan ei ole väittänyt, että joku vm. -66 japsilainen aloittelijatasolle suunnattu halvalla tehty skeba olis erityisempää "vintagea" vaikka olis miten "vuosikertaa". Halvalla menevät he, hyvä jos ostohinnan (sen aikasen) saisi. =)
 
No en tosiaankaan snaijaa kun osaan niin helvetin huonosti edelleenkin englantia vaikka olen sitä koittanut jo monta kuukautta aktiivisesti opetella. Siksi aloitin lauseen sanoilla "..tarkoittaako tuo..." .

hallu: No en tosiaankaan snaijaa kun osaan niin helvetin huonosti edelleenkin englantia vaikka olen sitä koittanut jo monta kuukautta aktiivisesti opetella. Siksi aloitin lauseen sanoilla "..tarkoittaako tuo..." .
 
While an antique is defined as an object over 100 years old, there's no strict chronological definition of what makes something vintage. Typically, though, guitars around 30 years old or older fall into that category, and even newer instruments will often be labeled as such by sellers. In the wine world, vintage can refer to anything of a certain quality, and there are some who take the same perspective with guitars. On Reverb, we usually consider anything made prior to 1980 as being vintage.
 
Kun antiikki on määritelty yli 100 vuotta vanhaksi esineeksi, ei ole mitään tarkkaa ajallista aikamäärettä, mikä tekee jostain "vintagea". Kuitenkin tyypillisesti noin 30-vuotiaat tai vanhemmat kitarat sopivat tuohon kategoriaan, ja jopa nuoremmatkin soittimet voivat tulla myyjien taholta tuohon nimetyksi. Viinimaailmassa termi "vintage" viittaa tiettyyn laatuun, ja on olemassa joitakuita jotka ottavat saman näkökulman kitaroihin. Reverbissä kuitenkin katsomme kaikkia ennen 1980 valmistettuja "vintageksi"..
 
Tuossa jonniinmoinen käännös. Mutta, kuten totesin, ei siinä ole mitään "kiveen hakattua" aikamäärettä. Kun tuolla "japsi-vintagen" puolella tulee seikkailtua, siellä monesti se "jakolinja" menee 1984 kieppeissä. Osittain syystä, että 1986 kieppeissä yhä suurempi osuus japsi-brändeistä (vallankin ns. "halvemman pään" soittimista tulikin tuolta Cort/Samick -osastolta Koreasta..
 
Toivon mukaan tuosta karusta käännöksestä oli apuja.. =)

fox: While an antique is defined as an object over 100 years old, there's no strict chronological definition of what makes something vintage. Typically, though, guitars around 30 years old or older fall into that category, and even newer instruments will often be labeled as such by sellers. In the wine world, vintage can refer to anything of a certain quality, and there are some who take the same perspective with guitars. On Reverb, we usually consider anything made prior to 1980 as being vintage.
 
Kun antiikki on määritelty yli 100 vuotta vanhaksi esineeksi, ei ole mitään tarkkaa ajallista aikamäärettä, mikä tekee jostain "vintagea". Kuitenkin tyypillisesti noin 30-vuotiaat tai vanhemmat kitarat sopivat tuohon kategoriaan, ja jopa nuoremmatkin soittimet voivat tulla myyjien taholta tuohon nimetyksi. Viinimaailmassa termi "vintage" viittaa tiettyyn laatuun, ja on olemassa joitakuita jotka ottavat saman näkökulman kitaroihin. Reverbissä kuitenkin katsomme kaikkia ennen 1980 valmistettuja "vintageksi"..
 
Tuossa jonniinmoinen käännös. Mutta, kuten totesin, ei siinä ole mitään "kiveen hakattua" aikamäärettä. Kun tuolla "japsi-vintagen" puolella tulee seikkailtua, siellä monesti se "jakolinja" menee 1984 kieppeissä. Osittain syystä, että 1986 kieppeissä yhä suurempi osuus japsi-brändeistä (vallankin ns. "halvemman pään" soittimista tulikin tuolta Cort/Samick -osastolta Koreasta..
 
Toivon mukaan tuosta karusta käännöksestä oli apuja.. =)
 
No niin eli ymmärsin ja en ymmärtänyt kaikkea ja jotakin ymmärsin väärin. Kiitoksia käännöksestä, tuo vastaa suunnilleen sitä käsitystä joka itsellänikin asiasta oli eli sen kitaran tai vahvistimen pitää olla alkujaankin laadukas noustakseen klassikoksi eli mikä tahansa vanha kitara ei ole vintagea..... niin tai siis myöskään vahvistin tai muu.

Toi Reverbin vintagemääritelmä on aika köpönen. Silloin kun joskus aihetta opiskelin, niin parasta infoa vintagekitaroista ja löytyi täältä: http://www.guitarhq.com/vintage.html
 
Sivusto on vanha, mutta sisältää pelkkää asiaa.