Kitarat: kitarakamat ›

blues guitar: Mitenhän on noiden isojen valmistajien (F ja G) Custom pajojen laita. Käytetäänköhän sielläkin halvemmissa maissa valmistettuja osia?
 
Puu- vai metalliosia?

fox: Puu- vai metalliosia?
 
Yleensäkin. Kaikki tieto kiinnostaa.

Ihan sama miten tehty. Pääasia että soi.

blues guitar: Yleensäkin. Kaikki tieto kiinnostaa.
 
Fenkusta en tiedä, Gibson ei harrasta "esileikattuja" puuosia. Ihan lankuista ne niitä kaivelee, runkoja ja kauloja. Niin normaalissa kuin CS-tuotannossakin. Sitähän en sitten pysty sanomaan, jos niillä olisi logistisesti edullisen matkan päässä joku "ulkomaan-tehdas"..mutta kun ei ole niin eiköpähän ne omillaan mene. Lankkutavaran toimittajista sitten ei ole tietoa, sen paremmin. Aikoinaan esimerkiks vaahteralankut toimitti pari pienempää sahaa, mahonkilankut tietenkin tuli välittäjän kautta, samoin kuin ruusupuu ja eeben. Lapaviiluna käytetty kalifornianpaatsama tuli länsirannikon sorvaamolta.
Molemmat firmat on omavaraisia mikrofonien suhteen (poislukien jotkut erikoismallit) ja rautaosat tulee Gibsonillekin toki "muualta", noissa kyseisen pajan tuotteissa on käytettyä liimaa myöten yleensä nuo aikas avoimesti kerrottu. Virikoneita on esmerkiks Saksan kaltaisesta "halpamaasta" eräisiin malleihin laitettu.
Että tuonne Gibsonin sivuille vaan selailemaan, mitä osia on soittimissa käytetty. Useimmista löytyy aika kattavaa tietoa noista. Myös voi aina kysyä kummankin valmistajan customer servicestä niin saa luotettavaa ensikäden tietoa.

Juha Ruokangas: Me rakennamme noin 120 kitaraa vuodessa, ja niistä menee 80% vientiin. Suomalaisetkin siis ostavat mutta esim. Saksassa olemme huomattavasti paremmin tunnettuja kuin kotimaassa.
 
Olipas muuten jännittävä tiedonmuru, itse nimittäin olisin veikannut nuo luvut ihan toisin päin. Ps. tuo teidän sivuillanne oleva Guitar Builder on vaarallisen viihdyttävä, säästötili on ollut vaarassa useamman kerran.

Gabe: Olipas muuten jännittävä tiedonmuru, itse nimittäin olisin veikannut nuo luvut ihan toisin päin. Ps. tuo teidän sivuillanne oleva Guitar Builder on vaarallisen viihdyttävä, säästötili on ollut vaarassa useamman kerran.
 
Mitä sitä säästämään, elä tässä ja nyt ja osta Ruokangas! ;-)

Freewheeler: Mitä sitä säästämään, elä tässä ja nyt ja osta Ruokangas! ;-)
 
Ja miepä säästän juuri R:kangasta varten! Ihanaa, ja kolmannella tonnilla mennään jo...

Freewheeler: Mitä sitä säästämään, elä tässä ja nyt ja osta Ruokangas! ;-)
 
Älä yllytä! :D Ehkäpä vielä jonain päivänä. :)
 
Freewheeler: Päinvastoin, Mexicossa ei saa käyttää nitrolakkaa kuin erityisluvalla.
 
Koskas tuo näin päin on kääntynyt? Minullakin oli sellainen muistikuva että Mexicossa olisi väljemmät säännöt.

Juha Ruokangas: .....onko se sitten liian arkista osalle suomalaisia ostaa kallis kitara naapuripitäjäläiseltä tekijältä - eksoottisempaa jos tulee kaliforniasta.....makuja on niin monia...
 
Ensinnäkin kiitokset J.R. osallistumisesta tähän meidän hörhöjen keskusteluun. Arvostamme todella.
 
Kukapa ei haluaisi ostaa naapurissa valmistettua 1-laadun kitaraa? Pelkästään katsomalla Ruokangas Video Diaryn 15 osaa Unicornin valmistuksesta jo saa haluamaan sen tai minkä tahansa muunkin "naapurikitaran". Itsekin aikuinen mies olen kuolannut tuollaista valkoista Dukea jo ties kuinka kauan. Nimenomaan arkinen tosiasia on kuitenkin että aika harvalla täällä hörhöilijällä on käytännössä varaa sijoittaa muuhun kuin ulkomailta tuotuun kitaraan siksi, koska se ulkomainen sopii lompakolle. Kyse ei ole ulkomaiden eksotiikasta vaan lompakon ohuudesta.
 
Ihmisillä on tapana hyväksyä sellainen elintaso, johon on varaa.
 
Toivotan R tehtaalle menestystä ja itselleni bonuksia edes tämän vuoden duuneista ... saattaisi olla ylimääräiselle rahalle oiva kohde tiedossa :)

Gabe: Olipas muuten jännittävä tiedonmuru, itse nimittäin olisin veikannut nuo luvut ihan toisin päin. Ps. tuo teidän sivuillanne oleva Guitar Builder on vaarallisen viihdyttävä, säästötili on ollut vaarassa useamman kerran.
 
Erittäin vaarallinen. Harmi vaan että jos oikeasti olisin hankkimassa mittatilauskitaraa olisi niitä otettava kerralla vähintään kaksi että saisi kaikki toiveet toteutettua ja tätähän ei lompakko kestäisi ikinä :)

Juha Ruokangas: "Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan". Me rakennamme noin 120 kitaraa vuodessa, ja niistä menee 80% vientiin. Suomalaisetkin siis ostavat mutta esim. Saksassa olemme huomattavasti paremmin tunnettuja kuin kotimaassa. Mene ja tiedä - onko se sitten liian arkista osalle suomalaisia ostaa kallis kitara naapuripitäjäläiseltä tekijältä - eksoottisempaa jos tulee kaliforniasta. ;-)
 
Olet turhan vaatimaton. Kyllä suomen kitaristit Ruokankaan tietävät ja tunnustavat laadun. Meidän markkinat vaan sattuvat olemaan varsin pienet ja muusikot valitettavan vähä varaisia :) Saksassa porukkaa on pikkusen enemmän.

Gabe: Älä yllytä! :D Ehkäpä vielä jonain päivänä. :)
 

 
Koskas tuo näin päin on kääntynyt? Minullakin oli sellainen muistikuva että Mexicossa olisi väljemmät säännöt.
 
Tommosta tietoa mulla oli, mutta täytynee tarkistaa nykytilanne. Californiassakin kiellettiin nitron käyttö, mutta Fenderillä on joku uusi vesisysteemi, joka kerää nitrojäämät talteen niiden maalaushuoneissa, eikä päästöjä pääse luontoon.

Vilpur1: Erittäin vaarallinen. Harmi vaan että jos oikeasti olisin hankkimassa mittatilauskitaraa olisi niitä otettava kerralla vähintään kaksi että saisi kaikki toiveet toteutettua ja tätähän ei lompakko kestäisi ikinä :)
 
Ei paatunut kamarunkkari näe sellaista päivää että ostoslista olisi tyhjää täynnä :/ Kyllä siellä vaikuttaa aina olevan tavaraa muutaman tonnin edestä odottamasta vuoroaan. *huoh*
 
Freewheeler: Tommosta tietoa mulla oli, mutta täytynee tarkistaa nykytilanne.
 
Voi hyvin olla että tuo sinun tietosi on kuitenkin enemmän ajan tasalla, tuo minun käsitykseni on jo aika kauan sitten kuultu.

Old Joe: Olet turhan vaatimaton. Kyllä suomen kitaristit Ruokankaan tietävät ja tunnustavat laadun. Meidän markkinat vaan sattuvat olemaan varsin pienet ja muusikot valitettavan vähä varaisia :) Saksassa porukkaa on pikkusen enemmän.
 
Joo näin on, kiitollinen olen että näin hyvin on ollut julkisuutta ja niin moni kitaristi meidän soittimia käyttää.
 
Palaan vielä hiukan tuohon alkuperäiseen aiheeseen... Aiemmin kirjoitin erilaisten valmistajien arvomaailmoista, ja haluaisin tätä puolta avata vielä hiukan lisää historiankin valossa. 50- ja 60-luvuilla oli vielä tyypillistä että länsimaissa valmistettiin paitsi arvosoittimia niin myös edullisempia kitaroita - esimerkkinä amerikkalaiset postimyyntisoittimet (Harmony, Silvertone yms) tai vaikkapa meidän suomalaisten ikioma Landola. 70-luvulla japanilainen halpatuotanto alkoi nostaa päätään, ja 90-luvulle tultaessa kuppi oli kääntynyt jo niin että länsimaisten halvempien peruskitaroiden kilpailukyky vaan ei enää riittänyt halvan idäntuonnin rinnalla. Tuossa rinnalla kehittyi tietty tämä monikansallinen kuvio johon aiemmin viittasin - isot brändit alkoivat teettää halvempia versioita kitaroistaan kehitysmaissa. Tämä ralli sitten on kiinailmiön myötä sellaisiin mittasuhteisiin että kitarateollisuudessa kuin muillakin aloilla on alettu jo paikkapaikoin havahtumaan että kas, kiinalaiset eivät enää tee vain alihankintaa, vaan itse asiassa monien isojen brändien omistuspohjakin on siirtynyt Kiinaan (esim. luksus-veneteollisuus). Enää ei ole tyystin utopiaa siis sekään skenaario että kuppi kääntyisi toistamiseen nurin länsimaiden talouden sukeltaessa riittävän syviin syövereihin ja kiinalaiset alkaisivat jonain päivänä teettää USAssa (tai Euroopassa) alihankintana halvalla juttuja...
 
Itse jaksan edelleen olla yhden sortin idealisti - olen tuon tuostakin barrikadeilla julistamassa josko olisi kuitenkin pitkässä juoksussa mahdollista että tässäkin maassa voitaisiin tehdä muutakin kuin kalliita soittimia? Harmittaa vietävästi että Landola meni nurin tai ettei Flaxwood ole päässyt kunnolla nousuun niin että siitä olisi kehittynyt teollisuutta ja sitä kautta työpaikkoja. Tarkennus - en puhu nyt omasta yrityksestäni vaan noin ihan yleisesti. Onhan nytkin niin että aloittavalta soitinrakentajalta voi tilata halvemmalla kitaran kuin kokeneemmalta (joka onkin ihan oikein) mutta tämä kaikki on kuitenkin pientä näpertelyä sen sijaan että Suomessa tehtäisiin vaikkapa niitä Landola kitaroita joita voisi ostaa siinä missä kiinalaisiakin kitaroita musaliikkeistä...
 
Olen mukana kahdessakin eri organisaatiossa jonka puitteissa näihin(kin) asioihin yritetään pitkällä aikavälillä jotain kehityskeinoja keksiä. Täällä kotimaassa perustimme Suomen Soitinrakentajien Kilta ry:n (www.luthier.fi) jossa on jo mukana merkittävä osa tämän maan ammattisoitinrakentajista. Euroopan tasolla taas olen perustajajäsenenä mukana hiljattain perustetussa yhdistyksessä (ei vielä nettisivuja, nimi julkistuu pian) jossa on mukana eturivin soitinrakentajia noin kymmenestä Euroopan maasta, ja tämän organisaation yksi keskeisistä tavoitteista on tukea ja edustaa sellaisia eurooppalaisia soitinvalmistajia jotka sitoutuvat jatkossakin valmistamaan soittimensa alkuperämaissaan ja toimimaan eettisesti terveeltä pohjalta (FSC yms ympäristöasiat).
 
Tällaisia mietteitä...
 
-Juha-

Mielenkiintoista keskustelua, johon on mukava saada myös soitinrakentajan kommentteja. Omia ajatuksiani yleisellä tasolla:
 
Usein kuulee valitusta siitä, kuinka kuluttaja on voimaton suuryhtiöiden edessä. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että kuluttaja nimenomaan on se, joka _ei_ ole voimaton. Kuluttaja on kuningas aivan jokaisen suuryhtiön hierarkiassa, ja siellä satsataan käsittämättömiä summia rahaa jotta saataisiin jonkinlainen ymmärrys siitä mitä kuluttaja kulloinkin ajattelee. Markkinoinnilla yritetään sitten vetää kuluttajan mielihalua kohti tuottajan tuotetta.
 
Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että Suomessa voi ostaa suomalaisia tuotteita. Se tapahtuu niin, että suositaan sitä kotimaista valmistajaa ja toimittajaa, pidetään yllä keskustelua ja vaaditaan laatua, sekä ymmärretään, ettei suomalainen tuote aina ole halvin. Se voi muuttua oleellisesti halvemmaksi vain jos sinä ja minä alamme alentaa palkkojamme, lähdetään vaikka 25 prosentista liikkeelle.
 
Valitettavan usein ihmiset kuitenkin ajattelevat vain ja ainoastaan oman lompakon kautta, ja vielä lyhytnäköisesti. Ei nähdä sitä, että tänään säästämällä voi maksaa enemmän huomenna vaikka tuotteen rikkoutuessa, tai jos tuote ei yksinkertaisesti ole yhtä hyvä kuin hieman kalliimpi. Ostetaan niin halvalla kuin mahdollista, ja sitten samalla valitetaan siitä kuinka nykyelämä on mennyt raadolliseksi ja työnantajat ja kunnat haluavat vain säästöjä kaikessa.
 
Tuotteen alkuperää on joskus hankala varmentaa, mutta:
 
Nyrkkisääntö 1) Jos tuotteen alkuperää ei selvästi mainita, ei se ainakaan suomalaista tekoa ole. Se että joissain tuotteissa on epäselvät merkinnät vaikuttaa ainakin minun ostopäätöksiini.
 
Nyrkkisääntö 2) Jos on kaksi tuotetta ja toinen on selvästi kalliimpi, se on myös yleensä selvästi parempi. Tämä on lähes aina totta, ja se johtuu ihan yksinkertaisesta matematiikasta, mitä Juha Ruokangaskin yllä hyvin avaa. Se miten paljon tuote on parempi ja minkä arvoinen kyseinen parannus kenellekin on, on tietysti jokaisen itse päätettävä ja arvioitava. Se että 400€ LTD olisi jotenkin yhtä hyvä kuin vaikka 2000€ ESP ei yksinkertaisesti ole totta. Ei ole vaikka kuinka vaihtaisi mikit tai tyrkkäisi OFR:n tinarimpulan tilalle.
 
Ostamalla kiinalaisia merkittömiä mopoja ja lumilinkoja Robin Hoodista ei varmasti saa yhtä hyvää kuin mitä Husqvarna tai Honda tekee. Edellä mainittujen tehtaat sijaitsisivat yhtä lailla Kiinassa, ei niillä ole mahdollisuutta paskoa tulevaisuuttaan ja mainettaan tekemällä sekundaa. On ihan totta, etteivät myöskään Fender tai Gibson voi mitä tahansa tehtailtaan päästää läpi pelkän brändin voimalla, koska siihen tulee ennemmin tai myöhemmin vastareaktio markkinoilta. Näin on myös käynyt, ei Gibsoneiden mollaaminen foorumeilla itsekseen ole alkanut.
 
Aika lailla mennään jo ohi alkuperäisen aiheen, eikä varmaan mitään uutta kenellekään, mutta mielestäni täällä on keskustelu ennemminkin edennyt eikä poikennut. On myös hirmuisen vaikea ajatella, etteivätkö kaikki kulutustuotteisiin kohdistuvat perusperiaatteet pätisi myös soittimiin. Kuluttajan kuninkuus oikeastaan on vain läpinäkyvämpää silloin kun mennään ns. boutique-tavaroihin, jotka usein perustuvat asiakkaan kulloisinkiin erityistoiveisiin.

Hynkel Belzepop: Mielenkiintoista keskustelua, johon on mukava saada myös soitinrakentajan kommentteja. Omia ajatuksiani yleisellä tasolla:.....
 
Hyvä kirjoitus mielestäni. Suomalainen ostaa halvinta kiinanpaskaa ja sitten itkee, miten on voimaton työpaikkojen muuttaessa Kiinaan... Onko ihmiset todella näin tyhmiä vai mikä tässä mättää?

Laulava Kylätohtori: Hyvä kirjoitus mielestäni. Suomalainen ostaa halvinta kiinanpaskaa ja sitten itkee, miten on voimaton työpaikkojen muuttaessa Kiinaan... Onko ihmiset todella näin tyhmiä vai mikä tässä mättää?
 
Kaikki mulle heti nyt ja mahdollisimman halvalla!

Soittimen rakentamiseen käytetty puu pitäisi kaataa pokasahalla, tuoda hevoskärryllä metsästä ja sahata lankuksi käsin. Muuten valmistamiseen on käytetty koneita.

Hynkel Belzepop: Aika lailla mennään jo ohi alkuperäisen aiheen, eikä varmaan mitään uutta kenellekään, mutta mielestäni täällä on keskustelu ennemminkin edennyt eikä poikennut. On myös hirmuisen vaikea ajatella, etteivätkö kaikki kulutustuotteisiin kohdistuvat perusperiaatteet pätisi myös soittimiin. Kuluttajan kuninkuus oikeastaan on vain läpinäkyvämpää silloin kun mennään ns. boutique-tavaroihin, jotka usein perustuvat asiakkaan kulloisinkiin erityistoiveisiin.
 
Erittäin hyvään suuntaanhan tämä on edennyt. Oikein mainio kirjoitus Hynkeliltä, naputtelin siitä plussaa. Eipä tuohon mitään lisättävää ole, totta joka sana. Itse olen alkanut mahdollisuuksien mukaan suosimaan suomalaisia pikku pajojen tuotteita vähän jokaisella aineellisen elämän alueella. Esimerkiksi kenkiä (yhdet käsintehdyt kotimaiset kestää helposti vuosia ), huonekaluja ja vaatteita saa monelta pieneltä yrittäjältä. Hinta on toki korkeampi, mutta niin on laatukin. Ja pitkällä juoksulla tulee monesti edullisemmaksi ostaa se kalliimpi mutta myös laadukkaampi tuote, tämä johtuu omien huomioideni mukaan siitä että sen yhden laadukkaan tuotteetn elinikään joutuisi ostamaan monta hapistavataa.
 
Ja jos nyt aiheen mukaisesti tarkastellaan näitä kitarakamoja, niin meillä on todella oivallinen tilaisuus täällä suomessa suosia kotimaisia rakentajia. Kitaroiden lisäksi täältä löytyy monia hyviä vahvistinten ja pedaalien valmistajia, eikä näissä hinnat loppupeleissä ole kuitenkaan sillä tasolla etteikö kuka vain meistä voisi sellaista hankkia, ainakaan jos malttaa vähän aikaa säästää. Ja onhan siinä aivan eri fiilis kun saa käteensä aidon Suomessa ihan sinulle itsellesi valmistetun tuotteen.

Krice: Soittimen rakentamiseen käytetty puu pitäisi kaataa pokasahalla, tuoda hevoskärryllä metsästä ja sahata lankuksi käsin. Muuten valmistamiseen on käytetty koneita.
 
Mitä lisäarvoa loppukäyttäjä saa tästä?