Kitarat: kitarakamat ›

tender.insanity: Taidat vain olla kateellinen niille johtajille.
 
Kateus jäytää sisuksiani kuin ikirouta raiskaa Siperian taigaa...

Oonkohan minä pöliä, kun ajattelen, että tässä ketjussa on pitkästä aikaa päästy jonkinlaiseen asioiden ytimeen kitarapalstan osalta? Tai jos ei ytimeen, niin ainakin pyöritään ja ihmetellään keppi tanassa siinä ihan huulilla jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Popcorniakin kyllä menee.

Naita korporaatio- ja kapitalistiasioita kun alkaa oikein miettimaan, niin tulee lopulta aina samaan johtopaatokseen = kaikki on pain vittua.

Gabe:
Mihinköhän se työstä saatu raha niillä työssäkäyvillä mahtaa mennä jos leipäjonoon joutuvat?
 
Mistä minä tiedän. Käy kysymässä niiltä.

kekkuliheikki: Naita korporaatio- ja kapitalistiasioita kun alkaa oikein miettimaan, niin tulee lopulta aina samaan johtopaatokseen = kaikki on pain vittua.
 
Joo, ei niitä saisi miettiä. Parasta olisi vaan vääntää Tanssii Tähtien Kanssasta volumea suuremmalle ja nauraa Uotisen vitsejä kovaan ääneen...

tender.insanity: Mistä minä tiedän. Käy kysymässä niiltä.
 
Ajattelin vain että viittasitko itseesi kun niin tietävästi puhuit. Kyllä siinä täytyy olla elämänhallinta vähän retuperällä jos työssäkäyvät leipäjonoon joutuvat pärjätäkseen. On tässä meilläkin ollut taannoin tilanne missä kumpikin oli työttömänä eikä silti tarvinnut leipäjonoon mennä ja harrastamaankin pystyi. Mutta edelleen, se riippuu ihan siitä miten ja mihin ne rahansa käyttää. Kyllä mulla oli opiskelijanakin rahaa laittaa syrjään vaikken edes lainaa ottanut, kämppä oli edullinen opiskelija-asunto ja koulusta sai ilmaisen safkan.

Gabe: Ajattelin vain että viittasitko itseesi kun niin tietävästi puhuit. Kyllä siinä täytyy olla elämänhallinta vähän retuperällä jos työssäkäyvät leipäjonoon joutuvat pärjätäkseen. On tässä meilläkin ollut taannoin tilanne missä kumpikin oli työttömänä eikä silti tarvinnut leipäjonoon mennä ja harrastamaankin pystyi. Mutta edelleen, se riippuu ihan siitä miten ja mihin ne rahansa käyttää. Kyllä mulla oli opiskelijanakin rahaa laittaa syrjään vaikken edes lainaa ottanut, kämppä oli edullinen opiskelija-asunto ja koulusta sai ilmaisen safkan.
 
Elämänhallinta voi olla retuperällä joo, mutta se ei välttämättä ole ollenkaan oma syy. Terveys voi mennä, ylivelkaantuminen on mahdollista... kovin yksilöllisiä juttuja, eikä minusta voi yleistää niin että työssäkäyvillä pitäisi olla asiat kunnossa. Aika monella ei ole.

Hynkel: Elämänhallinta voi olla retuperällä joo, mutta se ei välttämättä ole ollenkaan oma syy. Terveys voi mennä, ylivelkaantuminen on mahdollista... kovin yksilöllisiä juttuja, eikä minusta voi yleistää niin että työssäkäyvillä pitäisi olla asiat kunnossa. Aika monella ei ole.
 
Tämä on kyllä totta. Sanotaan sitten ennemmin niin että jokaisella toimintakykyisellä aikuisella on kyllä mahdollisuus hankkia säästämällä haluamansa kamppeet, oli töissä tai työtön.

Mulla on sellainen fiilis että tuolla 1500€ jälkeen kitaroissa alkaa olemaan erona halvempiin kaikenlainen ei välttämätön luksus. Tällä viittaan loimukuviointeihin, valikoituihin puihin, bindingeihin ja vintage spekseihin ja relikointeihin. Joillekkin nuo asiat varmasti antavat lisäarvoa. Itse kuitenkin olen aika suoritusorientoitunut kitaroiden osalta, eli soitettavuus ja soundi ratkaisee, ulkonäkö myös mutta funktionaalisella tavalla. En oikein usko että mulle löytyy lisäarvoa tuolta yli 1500 € hintaisten kitaroiden osastolta. Eikä itseasiassa siellä oikein enää tuollaisia työkalukitaroita olekkaan. Usein niissä on myyntivalttina jotain spessua mitä en itse arvosta niin paljon.
 
Toinen seikka on se että alkaisin olemaan tuon arvoisesta kitarasta jo vähän huolissani. Alle tonnin kepin hukkaaminen nyt ei keljuttaisi. Mut jokaisella varmaan löytyy omat mieltymykset ja perustelut tähän asiaan. Jotkut haluaa aina parasta, toiset riittävän hyvää ja jotkut masokistit sitten ostaa paskaa.
 
Omat kepit liikkuu hinnaltaan tollasen 500 € - 800 € luokassa.

Kyllähän esim. pääkaupunkiseudulla on jo eläminenkin niin kallista, että kovin pienellä palkalla ei enää pärjää, etenkin jos kyseessä on yhden henkilön talous.

klobasa: Mun kommenttien ainoa pointti oli, että ottaa päähän toi kun jengi leimaa toisia aivan liian herkästi kateellisiksi. Suomalaisten perisynti ei ole kateus, vaan se että kaikki eri mieltä olevat leimataan yleensä kateellisiksi.
 
Tämä juuri. Joka asiastahan mistä joku on eri mieltä, voi vetää "kateuskortin". Jos naapuri juo talon, työn ja perheen, niin sitä paheksuvat ovat vaan kateellisia, muutahan se ei voi olla. Samaa osastoahan on, kun poliisi antaa ylinopeudesta sakot etniseen vähemmistöön kuuluvalle, niin rasistikortti vedetään välittömästi esiin.
 
Laulava Kylätohtori: Miksi siinä edes pitäisi olla jotain järkeä tai miksi toisen hankintoje ylipäätään pitää ihmetellä. Ja usein se kateus on sellaista laatua, mitä ihminen ei myönnä edes itselleen, vaan kääntää sen oman kateutensa niin, että se onkin toisen "järjettömyyttä". Kyllä tuota lajia on niin paljon nähty, että ei siinä mitään uutta ole.
 
Yleensä näissä keskusteluissahan ei alunperin ole ollut kyse mistään hankintojen järkevyydestä, vaan siitä itse tuotteesta, että mikä siinä on parempaa. Siinä vaiheessa, kun kalliimman tuotteen omistaja joutuu puolustus kannalle, lähdetään usein siihen henkilökohtaiseen "persaukinen kateellinen" osastolle.
 
Jos kalliita kitaroita arvostelevat ovat automaatisesti kateellisia, niin jokainen halpoja kritisoiva on itseään täynnä oleva mulkku, eikös joo.
 
Itse aiheeseen liittyen, useasti perustellaan, että kalliimmissa kitaroissa osat ovat parempi laatuisia, niin ei sekään kyllä useasti pidä paikkaansa. Esimerkkinä vaikka monen lyttäämä Ltd. Jh-600 mallissa on Ofr, Emg, Grover, Eben, bindaukset, monimutkaiset otelautamerkit, neckthru. Verrokkina vaikka CS strato. Halvempi talla, halvempi satula, halvempi otelauta, ei bindauksia, otelautamerkit ja kaularakenne halvempi valmistaa. Virittimet ja elektroniikka menee varmaan aika tasoissa. Viimeistelyssä eikä säädöissä mitään vikaa kummassakaan. Toinen maksaa 500e(käytettynä), toinen vähän enemmän.
 
Toinen esimerkki Jackson. Toinen valmistettu Japanissa toinen Usassa. Kaikki osat ja materiaalit identtisiä, ainoa ero keskimikin routtauksessa. Japsi alle 500e, Usa tonnin.

kuka mistäkin kitarasta tykkä. toinen 1500 euron kitara voi olla parempi kun toinen saman hintainen. itellä ollu skeboja laidasta laitaan ja hinnat on ollu milloin mitäkin, puhutaan nyt kuitenkin kitaroista eikä takkapuista missä on kielet. paras kitara mun käteen on edwards e-rv 138 ja seuraavaksi otan sitten amfisoundilta muuten samanlaisen mutta vaahtera otelaudalla, se maalihan ei sitä saundia ja soitettavuutta muuta mihkään, vaahtera otelaudalla on pientä merkitystä. jollain kalevalahenkisellä maalautuksella ( joka ei tietenkään soitettavuuteen ja saundiin vaikuta ) jos uutena 500 eurolla meinaa saada oikeasti hyvän kitaran niin kannattaa mennä takaisin nukkumaan tai sit vaan suosiolla olla kärsivällinen ja pistää rahaa säästöpossuun. schecterit on ihan hyviä hintaluokassaan, mut sekin on vaan makuasia kitaroilla on hintaeroa varmaan 3000 euroa ja ero on lopunpelein ihan helvetin pieni. mut 500 ja 1500 euron kitaroilla on iso ero...se selviää kun kokeilet.

s8na:Jotkut haluaa aina parasta, toiset riittävän hyvää ja jotkut masokistit sitten ostaa paskaa.
 
MUTTA...pystyykö KUULIJA arvioimaan mikä arvoisella kitaralla soitetaan?
Epäilen vahvasti...kuten usein on todettu, soundi lähtee kuitenkin soittajasta, ei kamoista.
 
http://maihinnousu.net/s/23011
Toi on vedetty 200€:n euron kitaralla ja Logicin plugareilla, siihen nähden aika ok...oon vissiin masokisti sitten.

WanhaWetäjä: MUTTA...pystyykö KUULIJA arvioimaan mikä arvoisella kitaralla soitetaan?
Epäilen vahvasti...kuten usein on todettu, soundi lähtee kuitenkin soittajasta, ei kamoista.
 
http://maihinnousu.net/s/23011
Toi on vedetty 200€:n euron kitaralla ja Logicin plugareilla, siihen nähden aika ok...oon vissiin masokisti sitten.
 
Mikä kuulija? :D Eiköhän suurin osa ole itse itsensä kuulija siellä makuuhuoneen nurkassa. Eli vähemmistössä taitaa olla he, jotka keikkaa ammatikseen vääntää ja pitää siltä pohjalta kamojaan tai soundiaan miettiä. Jos nyt satunnaisen keikan vääntää kerran pari vuodessa (kuten itse), niin lasken silti makuuhuonekitaristiksi, en keikkailevaksi muusikoksi.

Gabe: Tämä on kyllä totta. Sanotaan sitten ennemmin niin että jokaisella toimintakykyisellä aikuisella on kyllä mahdollisuus hankkia säästämällä haluamansa kamppeet, oli töissä tai työtön.
 
Ei hitto mitä aikuinen ihminen suustaan päästelee :-)

markkuilari: Tämä juuri. Joka asiastahan mistä joku on eri mieltä, voi vetää "kateuskortin". Jos naapuri juo talon, työn ja perheen, niin sitä paheksuvat ovat vaan kateellisia, muutahan se ei voi olla. Samaa osastoahan on, kun poliisi antaa ylinopeudesta sakot etniseen vähemmistöön kuuluvalle, niin rasistikortti vedetään välittömästi esiin.
 
Voi toki ihmetellä muutenkin kuin kateudesta (kuten tuonne jo kirjoitin). Ei kai kukaan ole edes tarkoittanut, että ihmettely olisi kateuden synonyymi. Mutta kyllä sen ihmettelyn ja 'ihmettelyn' erottaa aika hyvin toisistaan. Toisessa sanamuodot, ilmeet ja äänenpainot ovat aivan erilaisia kuin toisessa.
 
Ja kyllä se suomalaisten perisynti on kateus. Liian usein saa todistaa mitä ihmeellisimpiä osoituksia suomalaisten kateudesta. Itsellä on vanha Mersu harrasteautona, samoin naapurilla. Ja täytyy sanoa, että parasta huumoria on nauraa naapurin kanssa reaktioita, joita vanhat romut aiheuttavat ihmisissä, jotka itse ajelevat uusilla paljon kaliimmilla autoilla.
 
Yleensä näissä keskusteluissahan ei alunperin ole ollut kyse mistään hankintojen järkevyydestä, vaan siitä itse tuotteesta, että mikä siinä on parempaa. Siinä vaiheessa, kun kalliimman tuotteen omistaja joutuu puolustus kannalle, lähdetään usein siihen henkilökohtaiseen "persaukinen kateellinen" osastolle.
 
Tuo järkevyyskin on lähinnä sana, joita vain toisten kalliita ostoksia ihmettelevät käyttävät. Yleensähän näitä hankkivat myöntävät suoraan puuhiensa järjettömyyden. Ainakaan itse en muista, että olisin koskaan nähnyt tai kuullut kenenkään edes yrittävän perustella kalliin kitaran ostoa pelkällä järjellä.
 
Jos kalliita kitaroita arvostelevat ovat automaatisesti kateellisia, niin jokainen halpoja kritisoiva on itseään täynnä oleva mulkku, eikös joo.
 
Kts. ensimmäinen kappale.
 
Itse aiheeseen liittyen, useasti perustellaan, että kalliimmissa kitaroissa osat ovat parempi laatuisia, niin ei sekään kyllä useasti pidä paikkaansa. Esimerkkinä vaikka monen lyttäämä Ltd. Jh-600 mallissa on Ofr, Emg, Grover, Eben, bindaukset, monimutkaiset otelautamerkit, neckthru. Verrokkina vaikka CS strato. Halvempi talla, halvempi satula, halvempi otelauta, ei bindauksia, otelautamerkit ja kaularakenne halvempi valmistaa. Virittimet ja elektroniikka menee varmaan aika tasoissa. Viimeistelyssä eikä säädöissä mitään vikaa kummassakaan. Toinen maksaa 500e(käytettynä), toinen vähän enemmän.
 
Toinen esimerkki Jackson. Toinen valmistettu Japanissa toinen Usassa. Kaikki osat ja materiaalit identtisiä, ainoa ero keskimikin routtauksessa. Japsi alle 500e, Usa tonnin.
 
Yritätkö nyt parin ääriesimerkin avulla tehdä koko kitaramaailmaa koskevia yleistyksiä vai tosissasiko väität, että useimmiten halpa kitara on parempi kuin kallis?

Laulava Kylätohtori: Mikä kuulija? :D Eiköhän suurin osa ole itse itsensä kuulija siellä makuuhuoneen nurkassa. Eli vähemmistössä taitaa olla he, jotka keikkaa ammatikseen vääntää ja pitää siltä pohjalta kamojaan tai soundiaan miettiä. Jos nyt satunnaisen keikan vääntää kerran pari vuodessa (kuten itse), niin lasken silti makuuhuonekitaristiksi, en keikkailevaksi muusikoksi.
 
Nykyään juu-tuubien ja muiden vuorovaikutuskanavien kautta makkarikitaristikin voi päätyä yllättävän suuren yleisön eteen - ja etenkin noissa harrastuspiireissä saundit merkkaavat aika paljon.

Gabe: Tämä on kyllä totta. Sanotaan sitten ennemmin niin että jokaisella toimintakykyisellä aikuisella on kyllä mahdollisuus hankkia säästämällä haluamansa kamppeet, oli töissä tai työtön.
 
No ei. Pari lasta lisää, huono tuuri asumisen kanssa jne. Kovin on yksilöllistä, ja varmasti vähemmistössä on ne työttömät joille jää rahaa säästöön.

tender.insanity: Ei hitto mitä aikuinen ihminen suustaan päästelee :-)
 
Kuulisin mielelläni perusteluja jos olet erimieltä asiasta. :-) Omat näkemykseni perustuvat ihan omiin kokemuksiin. En tiedä etkö vain kykene huomaamaan tätä pointtia vai mistä on kyse, mutta alleviivaan nyt varmuuden vuoksi vielä kerran: Pienituloisellakin on nykyään ihan täysi mahdollisuus päästä säästämällä käsiksi kalliisiinkin soittokamppeisiin. Monesti ne rahat menevät vain kaikkeen muuhun kuten tupakointiin, baariin/alkoholiin, valmisruokiin, lehtitilauksiin, kalliiseen elektroniikkaan, matkusteluun jne. Kuten yllä sanottiin niin ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Esimerkiksi käytetty Fender American Vintage onnistuu kyllä tunnolliselta pennin venyttäjältä vuoden säästämisellä ihan helposti.
 
Sehän on tietysti jokaisen oma asia mihin ne rahansa laittaa. Jos kokee että tupakointi, baarit, valmisruoka, lehtitilauksiet, matkustelu, kallis elektroniikka jne. on kitaraa mielekkäämpää niin siitä vain minun puolestani. Tarkoitan sanoa että kateus toisen kamppeita kohtaan on jokseenkin turhaa koska kateellinen itse käyttää sen saman rahan johonkin muuhun. Onhan se totta että tuo kateuskortti tulee vedettyä joskus ehkä turhaankin esiin, mutta kyllä itse olen siihen törmännyt lähipiirissä. Vähintään sellaista ihmettelyä tulee esiin aika monelta, vaikka ihmettelijä itse olisi juuri ostanut juuri monen tonnin telkkarin. :)
 
Hynkel: No ei. Pari lasta lisää, huono tuuri asumisen kanssa jne. Kovin on yksilöllistä, ja varmasti vähemmistössä on ne työttömät joille jää rahaa säästöön.
 
Tietty se edellyttää sitä ettei ole käynyt huono tuuri missään. Mutta on noita muksuja meilläkin ja silti jäi työttömänä vähän rahaa säästöönkin vaikka oli autolainaakin maksettavana. Toki se vaati paljon kompromisseja ja tinkimistä siellä täällä mutta kyllä se mahdollista oli.

markkuilari: Itse aiheeseen liittyen, useasti perustellaan, että kalliimmissa kitaroissa osat ovat parempi laatuisia, niin ei sekään kyllä useasti pidä paikkaansa. Esimerkkinä vaikka monen lyttäämä Ltd. Jh-600 mallissa on Ofr, Emg, Grover, Eben, bindaukset, monimutkaiset otelautamerkit, neckthru. Verrokkina vaikka CS strato. Halvempi talla, halvempi satula, halvempi otelauta, ei bindauksia, otelautamerkit ja kaularakenne halvempi valmistaa. Virittimet ja elektroniikka menee varmaan aika tasoissa. Viimeistelyssä eikä säädöissä mitään vikaa kummassakaan. Toinen maksaa 500e(käytettynä), toinen vähän enemmän.
 
Toinen esimerkki Jackson. Toinen valmistettu Japanissa toinen Usassa. Kaikki osat ja materiaalit identtisiä, ainoa ero keskimikin routtauksessa. Japsi alle 500e, Usa tonnin.
 
Olet kyllä täysin oikeassa siinä että nykyään on keskihintaisten kitaroiden laatu noussut todella paljon ja on paikoin todella korkeakin. Kyllä siellä alle tonninkin hintaluokassa on aikamoisia helmiä seassa kun etsii. Suurimmat erot tulevat varmaan puiden valikoinnissa, kuivauksessa ja työn hinnassa. Tietysti kiinalainen liukuhihnatyöntekijä tekee saman huomattavasti edullisemmin kuin esimerkiksi suomalainen soitinrakennusmestari, mutta työn jälki on tuskin yhtä laadukasta. Kalliimmissa kitaroissa sitä yhtä kitaraa mietitään parhaassa tapauksessa yhtenä yksilönä ja kiinnitetään myös huomiota siihen että kaikki osat sopivat hyvin yhteen kokonaisuuteen. Sitten päälle parin tonnin mentäessä alkaa mukaan tulemaan ja yksilöllisyyttä ym. joka ei enää itse soittamiseen tai soundiin välttämättä vaikuta, mutta itse kitaran tilaajalle niillä voi olla suurikin merkitys.
 
500e MIJ ja 1000e MIA on muuten paha vertalu, se japsi voi ihan hyvin olla yhtä hyvä kuin jenkki.
 
On niissä keskihintaisissakin kuitenkin puolensa, ymmärrän täysin miksi joku ei sen enempää halua panostaa. Ne on myös huolettomia ja niitä on hauska laittaa. Sellainen tulee varmaan yksi laitettua jossain välissä taas itsellekin. Olen muuten miettinyt että miten laajasti nuo eri puulajit voi käsittää? Eli onko esimerkiksi noiden edullisten kitaroiden mahonki oikeasti kunnon mahonkia ja eeben kunnon eebeniä?