Kitarat: kitarakamat ›

Ruokangas saattaa tietää kitaroista vähän enemmän kuin keskivertojamppa, tai ainakin sen verran mitä joku oppi-isä sille on toitottanut jos mennään ton oppivan organisaation mallin mukaan, sekä osaa itse tehdä hyviä kitaroita, niin sanoisin että sillä on oikeus haukkua kenet haluaa, eihän mies väärässä ole jos sanoo halvalla ja huonosti tehtyjä kitaroita paskoiksi.
 
Bonamasa, kuten about kuka tahansa muukaan stara, ei välttämättä tiedä kitaroista mitään, teknikot niillä tekee kaikki hommat loppujenlopuksi kuitenkin, keikalla sitten isketään keppi käteen ja sanotaan rok oon.

tuskiz: Bonamasa, kuten about kuka tahansa muukaan stara, ei välttämättä tiedä kitaroista mitään.
 
Tietää koska Fender ja Hendrix sekä Gibson ja Slash.

hallu: ...Muutenkin ihmettelen ihmisen hinkua luoda toinen toistaan merkillisempiä sääntöjä monimutkaisten asioiden hahmottamiseksi. Miksi pitää kitaran soundin hyvyyden toteamiseksi käyttää puntaria eikä korvia??? en ymmärrä. meillä on kaikki vastaukset mitä me tarvitaan suoraan nokan edessä, en ymmärrä miksi väkisin pitää keksiä kummallisia teorioita ja myyttejä ja sitten henkeen ja vereen tapella foorumilla puolustaa sitä omaa korttitaloa ja huutaa se kaverin korttitalo kumoon.
 
Juu. Samoilla linjoilla olen. Jos kitara kuulostaa hyvältä, on hyvä soittaa, on sopivan painoinen itselle ja vielä näyttää omaan silmään hyvältä, niin a vot - se on siinä. Ei tarvitse sen ihmeellisempiä teorioita tai muusikoiden.netin julkista hyväksyntää.
 
-iec

Jos pitää mielessä, että kitaran soundi on aina henkilökohtainen näkemys ja makuasia, niin kirkastuu soittohommat vallan ihmeellisesti.

tuskiz: Ruokangas saattaa tietää kitaroista vähän enemmän kuin keskivertojamppa, tai ainakin sen verran mitä joku oppi-isä sille on toitottanut jos mennään ton oppivan organisaation mallin mukaan, sekä osaa itse tehdä hyviä kitaroita, niin sanoisin että sillä on oikeus haukkua kenet haluaa, eihän mies väärässä ole jos sanoo halvalla ja huonosti tehtyjä kitaroita paskoiksi.
 
Ei hän missään nimessä väärässä ole. Sanoisin kuitenkin, että minkään yrityksen arvolle ei ole sopivaa arvostella kilpailijoitaan.
 
Lähtökohtaisesti minun mielestäni yrityksen tulee aina tulla toimeen markkinoilla oman brändinsä, imagonsa, markkinoinnin ja tuotteidensa voimalla. Kilpailijoiden arvostelu ei ole koskaan hyvästä.
 
Lisättäköön, että en itse ole tietoinen Ruokankaan kommenteista. Eli yllä kirjoitettu teksti on tarkoitettu vain yleiseksi kommentiksi koskien yritysmaailmaa.

Arms: Ei hän missään nimessä väärässä ole. Sanoisin kuitenkin, että minkään yrityksen arvolle ei ole sopivaa arvostella kilpailijoitaan.
 
Lähtökohtaisesti minun mielestäni yrityksen tulee aina tulla toimeen markkinoilla oman brändinsä, imagonsa, markkinoinnin ja tuotteidensa voimalla. Kilpailijoiden arvostelu ei ole koskaan hyvästä.
 
Lisättäköön, että en itse ole tietoinen Ruokankaan kommenteista. Eli yllä kirjoitettu teksti on tarkoitettu vain yleiseksi kommentiksi koskien yritysmaailmaa.
 
Sanoisin, että tässä tapauksesa Fenderin Meksikon tuotantolinja ei ole Ruokankaan kilpailija, jos Ruokangas olisi haukkunut Fenderin Custom Shopin niin sitten ehkä tuollainen kommentti olisi aiheellinen. Kuitenkin lähtökohtaisesti sanoisin, että oman yrityksen perustamisen perusteena on yleisemmin ajatus, että jotain voisi tehdä paremmin kuin muut jollon kilpailijoiden arvostelu ei ole vain sallittua, vaan myös kannattavaa, se on sitten eri asia haluaako sen tehdä hienotunteisesti vai suorapuheisesti, edelleen oon sitä mieltä että kun otetaan huomioon Ruokankaan kredidentiaalit, niin mies saa sanoa kyllä ihan suoraan. Sitäpaitsi kuka yksityisyrittäjä artesaanibisneksessä ei hehkuttaisi omat tuoteensa maailman parhaaksi ja muut roskaksi?

tuskiz: ............Sitäpaitsi kuka yksityisyrittäjä artesaanibisneksessä ei hehkuttaisi omat tuoteensa maailman parhaaksi ja muut roskaksi?
 
Se joka omaa pienintäkään tyylitajua.

Mitä ite olen asian ymmärtäny omilla korvilla ja eri tietolähteistä niin kitaran sointi / soundi hyvyys ei ole siitä kiinni onko se puu painavaa vai kevyttä, mullakin on näitä kitaroita joista osa on kevyttä ja osa painaa ja ne soi silti taivaallisesti.
 
Korvat on oikein hyvä puntari asioiden totetamiseen, toki niitä mittareitakin on.
Mutta musiikissa ja siitä nauttimisessa ei ole kyse mittareista vaan juurikin siitä miten ne omin korvin jokainen kuulee ja kokee, musiikin hyvyyttä ei siten voi siis mittareilla nautiskella ;D
 
EDIT: Katsoin postini ja ei vielä Fenderiltä mitään vastausta kysymyksiini. Ehkä niitä ei kiinnosta asikkaiden kysymykset tai sitten vaan kestää.
 
Aikoinaan laittelin Dunlopille plekuihin liittyvää kysymystä josko ne valmistaisivat tietyn muotoista plekua sillä tietyllä materiaalilla ja sieltä vastasivat samana päivänä ja laittoivat matkaan reilun nipun erillaisia plekuja :D

Arms: Ei hän missään nimessä väärässä ole. Sanoisin kuitenkin, että minkään yrityksen arvolle ei ole sopivaa arvostella kilpailijoitaan.
 
Lähtökohtaisesti minun mielestäni yrityksen tulee aina tulla toimeen markkinoilla oman brändinsä, imagonsa, markkinoinnin ja tuotteidensa voimalla. Kilpailijoiden arvostelu ei ole koskaan hyvästä.
 
Lisättäköön, että en itse ole tietoinen Ruokankaan kommenteista. Eli yllä kirjoitettu teksti on tarkoitettu vain yleiseksi kommentiksi koskien yritysmaailmaa.
 
Tuo Ruokankaan kommenttihan oli alkuperäisessä asiayhteydessään siellä Custom Soundsin koulutuspäivillä virinneessä keskustelussa missä pohdittiin mitä kaikkia eroja on käsintehdyn soittimen ja massatuotantona valmistetun välillä. Ei siellä Fenderiä brändinä mitenkään tarkoituksella pilkattu, vaan se Meksikon tehdas toimi vain esimerkkinä siitä miten noita edullisempia soittimia väsätään. Jos puhutaan noista edullisista alle tonnin kitaroista joita tuollaisesta massatuotantolaitoksesta ulos puskee, niin onhan se selvää että ne haluavat pitää raaka-aine hävikin mahdollisimman pienenä. Ja käytännössähän tämä meinaa esimerkiksi sitä että niitä kauloja ja runkoja väsätään niin paljon kuin yhdestä levystä vain voidaan, ei siinä paljon katsella sopiiko se kyseinen palikka lainkaan soitinrakennukseen vai ei. Sekin lienee hyvin tiedossa oleva fakta että nämä tällaiset soittimet ovat hyvinkin vaihtelevia laadultaan, joihinkin vain sattuu ne hyvät puut sitten. Onhan tähän ottanut kantaa moni muukin seppä kuin Ruokangas, eikä Fender itsekään kai väitä että ne edulliset mehikaanit olisivat parasta mitä heillä on tarjota.. vaan kyllä he itsekin rummuttavat vahvasti sen oman Custom Shoppinsa nimeen kun on puhe mikä on parhautta.
 
Tosi hyvä henkihän noilla sepillä noin muuten on keskenään ja asiakkaita ohjaillaan kyllä toisaalle jos kokevat että joku toinen hoitaisi kyseisen homman paremmin jne. Se vaan voi vähän sielusta vääntää jos itse elääkseen ja intohimolla rakentaa soittimia joka kerta parhaaseen laatuun tähdäten ja sitten näkee tuollaisen kustannustehokkaan kitaroiden massatuotantolaitoksen ihan omin silmin. :D

tuskiz: Jos pitää mielessä, että kitaran soundi on aina henkilökohtainen näkemys ja makuasia, niin kirkastuu soittohommat vallan ihmeellisesti.
 
Kyllä, mutta ilman tietoa ja uskomuksia ei ole haluja eikä valintoja.

tuskiz: Sitäpaitsi kuka yksityisyrittäjä artesaanibisneksessä ei hehkuttaisi omat tuoteensa maailman parhaaksi ja muut roskaksi?
 
Riippumatta kilpailijan valikoimasta, toistan oman kirjoitukseni aiemmasta viestistäni: "Sanoisin kuitenkin, että minkään yrityksen arvolle ei ole sopivaa arvostella kilpailijoitaan."
 
Tarkoitukseni ei ole tässä lietsoa vastakkainasettelua vaan toivon, että oma pointtini tulee selväksi.
 
Otetaan täysin keksitty esimerkki ja jälleen kerran automaailmasta:
 
Jos Toyota arvostelisi, esim. BMW:tä tai jotain sen tuotteista, jossain yhteydessä, niin se olisi erittäin epäammattimaista. Vaikkakin Toyota ja BMW kilpailevat eri asiakassegmenteissä aivan, kuten Ruokangas ja Fenderin Meksikon tuotanto.
 
Tosielämässä Toyota myy hybridi-tekniikkaansa BMW:lle ja BMW myy Toyotalle diesel moottoreita, joiden tuotannon Toyota aikoo lopettaa. Tällainen yhteistyö ei välttämättä toteutuisi, jos yritykset arvostelisivat avoimesti toisiaan, oli sitten kysymyksessä suorat kilpailijat tai vain samalla alalla toimivat yritykset.
 
Omaa tuotettaan voi, saa ja kannattaa tilaisuuden tullen kehua. Mutta samassa yhteydessä ei kannata arvostella toista valmistajaa.

Gabe: Tuo Ruokankaan kommenttihan oli alkuperäisessä asiayhteydessään siellä Custom Soundsin koulutuspäivillä virinneessä keskustelussa missä pohdittiin mitä kaikkia eroja on käsintehdyn soittimen ja massatuotantona valmistetun välillä. Ei siellä Fenderiä brändinä mitenkään tarkoituksella pilkattu, vaan se Meksikon tehdas toimi vain esimerkkinä siitä miten noita edullisempia soittimia väsätään.
 
Hyvä tarkennus ja lisätieto aiheeseen, kiitos.

Gabe: Tuo Ruokankaan kommenttihan oli alkuperäisessä asiayhteydessään siellä Custom Soundsin koulutuspäivillä virinneessä keskustelussa missä pohdittiin mitä kaikkia eroja on käsintehdyn soittimen ja massatuotantona valmistetun välillä.
 
Dodii. Eli mitään Fn ja Gn dissausta ei ole edes tapahtunut?

LaMotta: Dodii. Eli mitään Fn ja Gn dissausta ei ole edes tapahtunut?
 
Ei minusta, kuka minkäkin sitten dissauksena ottaa. :) Enemmän siinä oli kritiikin kohteena tuo "kaikesta tehdään mistä vain voidaan" mentaliteetti mikä massatuotannossa ymmärrettävästi vallitsee. Fender siinä toimi esimerkkinä kun Juha oli juuri nähnyt ilmeisesti siellä Meksikon tehdas kierroksella vähän suurpiirteisempää kaulojen valmistusta. :) Joskus tuo kyseinen pätkä oli nähtävillä Custom Soundsin Kimmon blogissa, en tiedä onko enää.

Gabe tuossa toikin esiin sellaisen seikan, että kyllä kotimaassa ainakin soitinrakentajat pitävät hyvin yhtä. Eivät hauku toisten tekemiä soittimia ja on itsellekkin käynyt joskus niin, että rakentaja on suositellut jotain toista rakentajaa joka on sellaisiin soittimiin enemmän erikoistunut mitä olen kysellyt.
 
Kyllä jokaisen käsityöläisen pitää itse uskoa siihen omaan tuotteeseen ja ei siinä hommassa pärjää jos on kokoajan sellainen "Anteeksi kun olen olemassa, sorry kun oon syntynyt".
Välttämättä tämä ei tarkoita älytöntä toisien ulkomaan merkkien haukkumista, mutta...Hyvinkin moni soitinrakentaja saa suuren osan tuloistaan erilaisien soittimien isommista ja pieneimmistä huolloista. Ainakin he ovat sellaisia töitä tehneet kun ovat soitinrakennusta aloittaneet ja luultavasti tekevät niitä myös jatkossakin. Heillä on siis tietoa monestakin soittimesta ja niiden perusviosta tai ongelmista.
Jos porukka ostaa näitä perinteisiä merkkejä ja niitä huolletaan todennäköisemmin enemmän kuin Thomannin HB soittimia-->Silloin on korjaajalla ihan henkilökohtaista tietoa kyseisistä merkistä ja niiden mahdollisista "viosta".
Jos soitinrakentaja menestyy työssään oikein hyvin, niin hän voi elää jopa niillä omilla malleillaan ja niiden huolloilla ja kaikenlaisilla pikkuhommilla. Jokainen aloittava soitinrakennusartesaani varmasti tekee ne perinteiset telecasterit, stratot ja niihin ehkä lisää jotain omia innovaatioita. Osan on voinut näistä ideoista saada juurikin kun on korjannut ja huoltanut noita muunmerkkisiä kitaroita.
Suuri tulon lähde on siis erilaiset huollot , nauhahionnat/remontit jne.
 
Kun tuossa aikaisemmin oli puhetta noista Fenderin puuosista, niin joskus Kitarapajalla kertoivat aika samansuuntaista mitä tuohon oli arveltu noiden erimaiden ja niiden linjoilla olevien kitaroiden puukappaleiden määrän olevan.
Tosin kaula on monesti parempi kun se tehdään useasta palasta taikka sen saa silloin "huonommastakin" puusta myös kovaksi ja kestäväksi. Jos kitaran body on kokonaan maalattu umpeen, niin en usko että yksipalainen soi kovinkaan paljoa paremmin kuin 3 palasta tehty.
Se useammasta palasta tehty body voi olla kevyempi ja tuskin se mitenkään kieroon vääntyilee. Enemmän nuo on ulkonäöllisiä ja painoon sekä hintaan vaikuttavia tekijöitä, mutta onhan se kitara muutakin kuin ne puuosat ja metalliosat. Myös noissa kalliimmissa on luultavasti se työ myös tehty tarkemmin/paremmin ja ainahan kitara on monienkin asioiden summa. Laatu ja laadukkaat osat sekä osaava ja hyvä työ maksaa. Olipa kyse sitten kotimaisesta tai jostain ulkomaisesta merkistä/rakentajasta. Valuuttakurssi on nykyään kyllä sellainen, että se suosii kotimaista. Toki se ei ketään estä hankkimasta ihan sieltä mistä tahtoo.
 
Ei ole minusta ollenkaan huono, että kotimainen rakentaja on ylpeä soittimistaan ja myöskin kertoo miten niitä muualla tehdään. Myöskin jos käytetään kauniita/hienoja puita-->Niin miksipä niitä ei sitten käsittelisi niin, että ne puut pääsevät kunnolla esille. Tosin jos joku haluaa vaikka Ruokankaan kitaran sellaisella värillä jossa ei puut juurikaan näy, niin se on ostajan oma toive. Sellaisen saa kun tilaa ja haluaa. Myöskin muilta rakentajilta/merkeiltä kuin pelkästään kotimaisilta.
Tosin kotimaisien pajojen eduksi on puhuttu kieli ja sekin, että verstaalla voi käydä soittamassa ja vaikka viemässä sellaisia kitaroita joissa on hyvä kaula tai soundi. Näin kuulee myös soittimen tekijäkin, millaiseen soittoon soitin oikeasti tulee ja näin yhteistyössä "tehtynä" voi parhaimmillaan tulla sellainen soitin jota ei soittaja hävitä koskaan pois.

No niin, aikas nopeatahan Fenderiltä tuli vastaus, en malttanu mennä vielä nukkumaan ilman, että tarkistin sähköpostini ja laitan teille tietoa.
 
Alla vastausta ja vähän yllätti ainakin tuon USA:n osuus puiden suhteen eli kun siinä oli jopa numero 5. Mielenkiintoista vastauksessa on myös heidän kertomanaan "Roughly" eli käännettynä suomeksi = noin, karkeasti, suurinpiirtein, suunnilleen, arviolta, likimäärin, pyöreästi ;D (suomessa synonyymejä riittää tällekin sanalle) eli ilmeisesti nuo kuitenkin vaihtee ainakin noiden lukujen sisällä.
 
"Matt Safranek (Fender)
Jul 18, 10:42 MST
 
Hello,
 
Roughly the bodies come out to -
 
MIM - 4-7
 
USA - 2-5
 
CS - 2 most of the time and some 1 pieces
 
All these numbers can slightly vary, but that is roughly the number of pieces!
 
Matt Safranek
Consumer Relations Representative/Direct Sales
Fender Musical Instruments Corp. "
17600 N. Perimeter Dr., Ste-100 Scottsdale, AZ, 85255"

Kuinkahan moni Fenderin USA kitaran ostaja hankkisi sen Strato/Telen, jos tietäisi sen olevan vaikka 5 palasta tehty. Kun American Standard malli on noin 1400 euroa riippuen hieman ostopaikasta, niin siinä ei ihan kauheasti kalliimpia kyllä ole monikaan kotimainen käsityöpaja. Mikäli tehdään ns. normaali strato tai tele omilla kaulatoiveilla ja muutoin siis ihan AM Standardin oloinen kitara.
 
Parilla tonnilla tekee kotimaassa jo useampikin rakentaja ja varmasti saa bodyn ainakin kahdesta tai kolmesta palasta tuohon hintaan.
On niitä lukuisia hyviä soittimia kyllä tehty monista osista, ettei se puuosien määrä tosiaan soitinta välttämättä huonoksi tee jos ne osat ovat muutoin kelvollisia ja se kitara tehdään vielä muutenkin hyvin.
Yleensä myös ne puuosatkin ovat jossain suhteessa siihen muuhun laatuun ja hintaan.
Ainakin sunburst ja monet sellaiset värit joissa puunsyyt jää näkyviin ovat kyllä hienompia, jos ne kitarat ovat tehty vain muutamasta lankusta. Ei ne välttämättä siihen soundiin niin kauheasti vaikuta, mutta onhan siinä kai jotain psykologiasiakin vaikutuksia :)

50-luvulla ja uudestaan 70-luvulla oli ihan tavallista, että runko (tai vaikkapa Les Paulin kansi) tehtiin kolmesta palasta, tai epäsymmetrisesti kahdesta palasta. Kuriositeettina voi mainita, että ensimmäiset kaupallisesti vähääkin vakavammin otettavat umpiurunkoiset ("Spanish"-) Bigsby-sähkökitarat tehtiin kokonaan yhdestä ainoasta puupalasta. Syytä voi kukin sitten arvailla, itse epäilisin että jonkinlaista luksus-arvoa sillä haettiin. Kun 80-luvun lopulla perinteiset Gibson ja Fender vakiinnuttivat asemansa laatukitaroiden valmistajina, alan standardiksi muodostui symmetrinen, kahdesta puupalasta koostuva runko.
 
Kitaroiden runko (tai kansi) valmistetaan nykyään siis kahdesta palasta, mutta syynä on lähinnä ulkonäkö: läpinäkyvissä pintakäsittelyissä symmetria miellyttää silmää. Halvemmissa malleissa runko tehdään liimapuu-levystä, johon laitetaan sitten päälle viilu jäljittelemään "parempien" kitaroiden ulkonäköä.
 
Mutta esim. Meksikon Fendereissä viilu on myös umpimaalatuissa soittimissa. Se on tuotannollisesti järkevää, koska rungon koontilinja ja pintakäsittely voidaan pitää toisistaan erillään. Toisaalta menetelmä mahdollistaa myös melko heikkolaatuisen puumateriaalin käytön, silläa pintakäsittelyn kannalta hankalat virheet puussa jäävät viilukuoren alle.
 
Rakenteen muuten meksi-fendereissä viimeistelee vielä hyvin paksu lakkakerros. Kokonaisuutena meksikolaisen Fenderin valmistustapa vaikuttaa kitaran akustiseen sointiin olennaisesti verrattuna 2-3 palasta tehtyyn kitaraan, jossa on normaali pintakäsittely.
 
Sinänsä jos kitara olisi tehty kahdesta palasta tai sitten monesta palasta ja vaikka siinä olisi viilukin, tuskin vaikuttaisi mitään kitaran sointiin, mutta meksikolaisten ja amerikkalaisten fenderien akustisen soinnin ero on kyllä melkoisen huomattava, johtuen siitä että meksikolainen kitaran runko on niin täysin erilainen. Kalliimmista meksikolaisista malleista en tosin tiedä, tietääkseni ne ovat lähes samanlaisia kuin jenkitkin.
 
Minun mielestäni olisi loogista, että jos palojen määrällä jotain vaikutusta sähkökitaran sointiin olisi, niin silloin juurikin sellaiset kitarat joissa ei ole keskellä liimasaumaa (ovat ne sitten yhdestä tai vaikka kymmenestä), voisivat olla jotenkin paremmin soivia kuin muut.
 
Itse haluaisin ehdottomasti sellaisen kitaran. Se olisi minusta siistiä.

pappasfin: No niin, aikas nopeatahan Fenderiltä tuli vastaus, en malttanu mennä vielä nukkumaan ilman, että tarkistin sähköpostini ja laitan teille tietoa.
 
Alla vastausta ja vähän yllätti ainakin tuon USA:n osuus puiden suhteen eli kun siinä oli jopa numero 5. Mielenkiintoista vastauksessa on myös heidän kertomanaan "Roughly" eli käännettynä suomeksi = noin, karkeasti, suurinpiirtein, suunnilleen, arviolta, likimäärin, pyöreästi ;D (suomessa synonyymejä riittää tällekin sanalle) eli ilmeisesti nuo kuitenkin vaihtee ainakin noiden lukujen sisällä.
 
"Matt Safranek (Fender)
Jul 18, 10:42 MST
 
Hello,
 
Roughly the bodies come out to -
 
MIM - 4-7
 
USA - 2-5
 
CS - 2 most of the time and some 1 pieces
 
All these numbers can slightly vary, but that is roughly the number of pieces!
 
Matt Safranek
Consumer Relations Representative/Direct Sales
Fender Musical Instruments Corp. "
17600 N. Perimeter Dr., Ste-100 Scottsdale, AZ, 85255"
 
Hieno toimintaa kysyä suoraan pääkallopaikalta :-) plussaa siitä. Tuo usa kitaroiden 2-5 palaa ei yllättänyt, koska siihen on viitattu jossain aikaisemmassa keskustelussa, mutta minulla ei ollut mitään lähdettä niin en viitsinyt mutuilla näin tärkeästä asiasta :-). Tuo meksikolaisten vähintään 4 palaa yllätti hiukan koska ne pari linkkaamaani kuvaa näytti selvästi kolmepalaisilta, mutta toisaalta voihan se olla, että ne on viilutettu varsinkin jos puumateriaali on mitä sattuu niin ei se yleensä ole myöskään kaunista.

GiovanniDiRondo: Mutta esim. Meksikon Fendereissä viilu on myös umpimaalatuissa soittimissa.
Tietääkseni ei, eikä googlen kuvahakukaan aukottomasti tue tuota väitettä.
Muuten, MIA-bursteissakin oli jossain vaiheessa se viilu.
 
GiovanniDiRondo: Rakenteen muuten meksi-fendereissä viimeistelee vielä hyvin paksu lakkakerros.
Paitsi "Lacquer" versioissa, joissa on nitro.
 
hallu: Miksi pitää kitaran soundin hyvyyden toteamiseksi käyttää puntaria eikä korvia???
Mua tuossa huvittaa miten muotisidonnaista (muun muassa) kitaran paino on. Pravda on välillä että painava soi hyvin ja välillä että kevytpäs.
 
hallu: henkeen ja vereen tapella foorumilla puolustaa sitä omaa korttitaloa ja huutaa se kaverin korttitalo kumoon.
Seuraava kakssataa sivua aiheesta liimasaumojen sijainnin vaikutus (pun intended) kitaristin korviin ja Straton sähköiseen sointiin. ;)