Kitarat: kitarakamat ›

LaMotta: Millä spedulla boostata sooloihin lisää säröä ja tasoa overdriven jälkeen? Tube screamer ei kelpaa koska jo kokeilin.
 
Jos ei ts maistu, niin joku läpinäkyvä od ajaa asian, kunhan vahvarista vaan riittää headroomia. Mid hump lienee se ongelma ts:ssä, ei avainsana mainosteksteissä on "transparent".
 
Jos haluaa lisää volaa ja säröä ja spedu on ennen vahvaria, niin ei taida vola booster riittää, vaan tarvitaan myös gain namikka eli oodee..

LaMotta: Millä spedulla boostata sooloihin lisää säröä ja tasoa overdriven jälkeen? Tube screamer ei kelpaa koska jo kokeilin.
 
Mitä puutteita TS:ssä oli ja millaista soundia tavoittelet? Onko vahvistimen etuaste jo valmiiksi niin yliohjattu, ettei sieltä löydy varaa boostille?

Huomasin, että Texas Rangerissa on patteri sisällä - ollut varmaan koko omistusaikani, eli monta vuotta. Tuosta on aina ollut joko input piuha irti tai virtaliitin paikallaan, joten ei ole kulunut lainkaan.
 
No, olihan se pakko kokeilla patterilla vs. virtalähteellä. Olen tuota aina pitänyt jo puitakin kovempana hifistelynä, joten en ole asialla vaivannut päätäni, vaan pistänyt suoraan aina virtalähteeseen.
 
Mutta kyllä siinä pieni ero tuntuisi olevan. Kokeilin myös PP2+:n sag toiminnolla, joka sekin muutti soundia vähän, mutta ei tehnyt siitä mielestäni patterin soundista. Se, mikä on paras, riippuu lähinnä siitä, mitä soittaa, mutta ymmärrän kyllä, että jotkut tykkää. Oli se ehkä vähän avoimempi, vähemmän lasimainen ja "puhtaampi" soundi - ei puhtaampi gain mielessä, vaan vähemmän sellaista sizzleä.
 
Kitaran volalla pakitellessa ehkä parempi, säröillä ei välttämättä. Pienet erot, jotka riippuvat varmasti kaikesta muustakin signaaliketjussa, joten paha sanoa paremmuuksista mitään. Ja tietysti siitä, mitä soittaa.
 
Ei taida aiheuttaa toimenpiteitä silti kuitenkaan. Tosin siinä kohtaa, kun olin kuulevinani eroa PP2+:n eri lähtöjen välillä, ajattelin, että nyt on hyvä aika lopettaa testailu. :) Pieniähän nuo erot ovat. Yksin ne kuulee, kun a/b-vertailee, mutta eipä niillä käytännössä merkitystä ole. Joka tapauksessa, patterilla tai ilman, Texas Ranger on huikea purkki.

Kahdesti on Ranger käynyt talossa ja jatkanut matkaansa nopeasti. Pyöräytin kloonin, johon sain mielestäni paremman mid boostin mutta sekin jäi kaapin perukoille. Ei ole Rangemasterit minua varten :)

Olen pitkään käyttänyt multiefektejä ja nyt käyttänyt hetken aikaa muutamia overdrive pedaaleja, mutta nyt olisi hakusessa vähän tymäkämpi soundi.
 
Löytyisikö täältä vinkkejä, millä pedaalilla tai millä pedaalikombolla saisi parhaiten aikaan tymäkän särön? Referenssinä varhaisempi YUP, esimerkiksi Yövieraat ja Homo Sapiens levyt.

Tulin hankkineeksi Torilta Mesa Boogien Flux Fiven, joka on ollut haaveissa jo pidempään. Karvalakkiversio pedaalista eli Flux Drive mulla oli ennestään, ja se on valikoitunut aikojen saatossa suosikiksi omista säröttimistä. Sen takia uskaltaa jo päivän kokeilun jälkeen hehkuttaa uutta hankintaa. Flux Fiven laajennetussa versiossa on kaksi kanavaa, ykköskanava on identtinen Flux Driven kanssa ja kakkoskanavalta lähtee sitten oikein reilusti alkuperäiseen verrattuna enemmän Gainiä. Tässä on myös lisänä Mesan loistavat ja toimivat 5 Band EQ-säädöt. Laittamalla V-Curve säädöt EQ:hen ainakin Marshall JVM muuttui selkeästi mesamaiseksi. Näillä EQ:n säätämisillä voi myös tietysti pilata koko soundin kuten Ola Englund teki arvostelussaan.
 
https://www.youtube.com/watch?v=PwuK0Q-aZsE
 
Ihmettelen intoa vispata noita EQ-säätöjä ääriasentoihin päämäärättömästi? Ne on herkkiä hienosäätö namiskoita, jotka on parempi ohittaa kokonaan pedaalista löytyvillä kytkimillä (molemmilla kanavilla omansa) mikäli huolellinen säätäminen ei kiinnosta. Tällä arvostelulla ei myyty varmaan ainuttakaan Flux Fivea, ja naurattaa kommenttiosiossa olevat "worst sounding pedal ever" -tokaisut. Varmasti kalleimman Mesan lippulaivavahvistimen saa myös kuulostamaan veden alla soivalta hyökkäämällä päättömästi eri namiskoihin.
 
Testasin pedaaleita laudassa peräkkäin, ja vahvistan oikeaksi Mesan ohjekirjan väittämän että Flux Drive on yhtä kuin Flux Fiven Lo-Mode mikäli kytkee EQ-säädöt pois. Joidenkin käyttäjien mukaan Flux Drive olisi gainiltään Flux Fiven Lo- ja Hi-moden välimaastossa, mutta en havainnut sellaista. Kokeilin vielä useammilla eri säädöillä ja olivat aivan samanlaisia. Saan siis Flux Fivestä samalla kertaa vanhan suosikkini overdriveista, sekä Hi-Moden ansiosta myös loistavan Distortion-polkimen. Tähän tarkoitukseen Flux Drive ei sovellu. Ihan clean-kanavan päälle ei Flux Fiveakaan kannata ajaa, mutta pienikin särö vahvarista riittää ja Hi-Mode päälle V-Curven kanssa gainit klo 15-16 niin mieleen tulee vahvasti Metallica. Mark V:tä väittävät Flux Fiven soundeiltaan muistuttavan, mutta en ole sellaista itse koskaan päässyt kokeilemaan.
 
Kaksikanavaisuuden ansiosta Lo-Modea pystyy esim. käyttämään komppaamiseen ja sooloboostina voi potkaista Hi-Moden päälle. Boostaukseen on erikseen Hi-Trim säätö volumen nostoon, jonka lisäksi voi kytkeä komppisoundin EQ:n off-asentoon ja soolokanavalla puolestaan on EQ päällä mistä on nostettu middleä ylöspäin. Tällä pedaalilla voi määrittää tarkasti haluaako vahvaa mid-bumpia, ei middleä juuri ollenkaan tai jotain siltä väliltä. Mielenkiintoisena ulkonäöllisenä seikkana on EQ-säätimien yli tehty silta suojaamaan vahinkopotkaisulta. Jämäkkyys ja laadun tunne pedaalissa on omaa luokkaansa. Hintalappu uutena on 300-340 euroa, ja ihan sitä en ole valmis mistään pedaalista maksamaan. Jos alle parilla sadalla saa käytettynä, niin suosittelen ehdottomasti. Mikäli en olisi keräilijäluonne, niin voisin hankinnan myötä pistää Torille useamman overdrive ja distortion pedaalin. Tämä on todellinen säröpedaalien sveitsiläinen linkkuveitsi jota voi käyttää EQ-pedaalina, boosterina ja eri säröjä lähtee pikkurososta trash-junttaan.

Törmäsin taas internetin ihmeellisessä maailmassa Chase Bliss Brothers booster/Overdrive /Fuzz
pedaaliin. Voisiko tuossa olla monipuolinen säröpedaali?
Pirun hinnakkaita ovat.

Flunssapäivän piristykseksi laitoin tilaukseen Diezel Herbert pedaalin, saas nähä josko nuha ois helpottanut sen saapuessa :-) Mielenkiintoista verrata Herppiä Revv G3:een, joka peittosi VH-4 pedaalin mennen tullen omassa käytössäni.

Pyöräytin demon Bognerin Ecstasy Blue Mini-pedaalista:
https://www.youtube.com/watch?v=xPWFwijGzzo&feature=youtu.be
 
Tämä on kyllä hyvä pedaali, pidän tästä enemmän kuin aiemmin omistamastani isosta versiosta. Soundi on tarvittaessa hyvin läpinäkyvä tai sitten omanlaisensa, ihan riippuu asetuksista. Moneen eri menoon taipuu ja low gain -asetuksella toimii vähän kuten Mad Professorin Underdrive, eli säröisestä vahvistimesta voi tehdä puhtaamman.
 
Jos Marshall in the box-purkeista puhutaan, niin mun mielestä nämä vie voiton. Joskin nämä ovat Rheinholdin otos ko. vahvistimista ja Ecstasyssä on oma soundinsa :)
 
Jos pitää jotain huonoa sanoa, niin koko saisi olla standardi (ns. MXR-koko) ja ledi huomattavasti kirkkaampi.

Shredator: Pyöräytin demon Bognerin Ecstasy Blue Mini-pedaalista:
https://www.youtube.com/watch?v=xPWFwijGzzo&feature=youtu.be
 
Tämä on kyllä hyvä pedaali, pidän tästä enemmän kuin aiemmin omistamastani isosta versiosta. Soundi on tarvittaessa hyvin läpinäkyvä tai sitten omanlaisensa, ihan riippuu asetuksista. Moneen eri menoon taipuu ja low gain -asetuksella toimii vähän kuten Mad Professorin Underdrive, eli säröisestä vahvistimesta voi tehdä puhtaamman.
 
Jos Marshall in the box-purkeista puhutaan, niin mun mielestä nämä vie voiton. Joskin nämä ovat Rheinholdin otos ko. vahvistimista ja Ecstasyssä on oma soundinsa :)
 
Jos pitää jotain huonoa sanoa, niin koko saisi olla standardi (ns. MXR-koko) ja ledi huomattavasti kirkkaampi.
 
Hyvä pätkä niin saundien kuin soitonkin osalta :-)

TTV: Hyvä pätkä niin saundien kuin soitonkin osalta :-)
 
Kiitti. Yritin tuossa tuoda esille erityisesti omia lemppariasetuksia, toki tuo taipuu paljon muuhunkin.

Hankin spark boosterin. Ei oo vielä huvittanut testata.

Joo, hieno demo ja hienoa soittoa.
 
Soundit makeet, mutta jos tota ajaa plexityyppiseen vahvistimeen niin muuttaako soundia liikaa?
Kyllähän tuo Marshallilta kuulosti.
 
Itse koittanut etsiä jotain hieman transparenttia OD:tä Vintage 20:selle, jolla saisi hieman
cohones tarvittaessa ilman että perussoundi muuttuu.
Omasta valikoimasta paras on ollut jhs Morning Glory, mutta jotain hieman ärhäkämpää kaipaisin.
Netin syövereissä kehutaan Seymour Duncanin 805:ta mutta ainakaan demot eivät vakuuttaneet.

Nyt aamulla ehti tarkemmin katsella ja kuunnella tuo Shredatorin demo.
Nuo modet kuulostavat oikeasti erilaisilta ja tuo low gain oli aika maukas.
 
Vielä kun saisi demon jossa rinnakkain red ja blue.

velipekka: Nyt aamulla ehti tarkemmin katsella ja kuunnella tuo Shredatorin demo.
Nuo modet kuulostavat oikeasti erilaisilta ja tuo low gain oli aika maukas.
 
Vielä kun saisi demon jossa rinnakkain red ja blue.
 
Ostin aiemmin myös sen Red Minin mutta palautin sen kun tuo isompi Red on todella paljon parempi. Minissä oli selkeästi kumisevampi basso ja särö ei ollut niin luonnollisen kuuloinen kuin isommassa.
 
Tässä Blue minissä on taas eri meininki, tykkään tästä enemmän kuin isommasta Bluesta. Säröäkin riittää sinne kasariheviinkin asti. Redissä sitä on enemmän ja se on enemmän distortion-tyyppistä, kun Blue on pehmeämpi overdrive-tyylinen pedaali.
 
Jos etsit transparenttia säröä niin suosittelen kyllä testaamaan Bognerit. Vaikka ne on tehty ns. amp-in-the-box -pedaaleiksi, niin ne istuvat erityisesti pre-eq neutraalissa asennossa erinomaisesti pikkurosolla olevan vahvistimen päälle. Lisäksi kolmialueiset säätimet mahdollistavat todella laajan soundispektrin. Mun mielestä parhaita pedaaleita.
 
Tuo mainitsemasi JHS on klooni Marshallin Bluesbreakerista ja jos se soundi miellyttää, niin siitä tykimpi versio olisi esim. MI Audion Crunch Box. Jos taas haussa on perinteisempi transparentti od, niin sitten vaihtoehtojakin on aika lailla. Klon-perheestä vaikkapa EHX Soul Food, Wampler Tumnus jne. Tietenkin Timmy on perusvalinta. Pelkästään Marshallin särön boostaamiseen luonnollisesti tarjolla aina toimivat TS808/SD-1.
 
Vaihtoehtoja on...liikaakin :)

Onko kenelläkään kokemusta EHX:n (vanhasta isokoppaisesta) Double Muffista? Sehän ei ole fuzz, vaan pari od:tä peräkkäin..

Shredator: Tuo mainitsemasi JHS on klooni Marshallin Bluesbreakerista ja jos se soundi miellyttää, niin siitä tykimpi versio olisi esim. MI Audion Crunch Box. Jos taas haussa on perinteisempi transparentti od, niin sitten vaihtoehtojakin on aika lailla. Klon-perheestä vaikkapa EHX Soul Food, Wampler Tumnus jne. Tietenkin Timmy on perusvalinta. Pelkästään Marshallin särön boostaamiseen luonnollisesti tarjolla aina toimivat TS808/SD-1.
 
Taas kasa od:ta lattialla ja toistaiseksi JHS on ollut paras sen vintagen päälle vaikka vähän enemmän gain varaa voisi olla. JHS:n AT menettelee, mutta rupeaa jo olemaan lähes high gain osastoa.
Tuo Mi Audio Crunch box voisi olla tutustumisen arvoinen. Eroaako Super Crunch box muutoin kuin
eq-osaston osalta tuosta perusmallista?

Ja rupes tuo mini Bognerkin vähän kiinnostamaan.

Itse olen muutaman päivän ruuvaillut Bognerin sinistä isoa laatikkoa. Tosi hyviä soundeja lähtee yksinään, mutta en vaan millään meinaa keksiä miten saisin sen sopimaan parhaiten: puhtaan vahvarin tai hieman rosolla olevan vahvarin päälle. Periaatteessa toi on kyllä mulle vähän turha, koska kun saan namiskat kohdilleen niin soundi on sama kuin mitä saan pelkästä vahvarista ilman säröpedaaliakin. Hieman tuhdimmalla alapäällä tosin. Ehkä mun oliskin pitänyt ostaa vain eq eikä overdrivea.
 
Jos jotain kiinnostaa isolaatikkoinen Bogner Ecstasy Blue niin saa laittaa pikaviestiä.

TTV: Flunssapäivän piristykseksi laitoin tilaukseen Diezel Herbert pedaalin, saas nähä josko nuha ois helpottanut sen saapuessa :-) Mielenkiintoista verrata Herppiä Revv G3:een, joka peittosi VH-4 pedaalin mennen tullen omassa käytössäni.
 
Herbert tuli ja lähtee takaisin, aivan samoin perustein kuin VH4 aikoinaan; Revv G3 peittoa nuo Diezelit omaan korvaani mennen tullen. Herbertin ääni on keinotekoisen ja muovisen oloinen ja kohisee reippaasti klo 12 tai suuremmilla säröillä. Kokoa on kans vähintäänkin liikaa ... ei jatkoon :-)