Kitarat: kitarakamat ›

Mehikostandardeissa ei burstilla ja yksivärisellä juuri ole hintaeroa, liimaavat palikoiden päälle juurikin sen takia viilun jotta näyttää paremmalta:
 
http://img.photobucket.com/albums/v336/chadbang/IMG_5891.jpg

LaMotta: Ne meksikolaiset signaturet on kuitenkin kai ihan hyviä pelejä?
Amerikkalaisella signaturella olisi hiukan enemmän mojoarvoa myöhemmin?
 
Joo se on mun veikkaus kans. Eli että Meksikolaisen signature -kitaran kun ostaa niin saa enemmän pauketta rahalla kuin Jenkkistandardin ostamalla. Jenkki elite, deluxe ja signaturet sitten vielä tuosta astetta parempia, mutta se näkyy sitten hinnassa.

Navdi: Joo se on mun veikkaus kans. Eli että Meksikolaisen signature -kitaran kun ostaa niin saa enemmän pauketta rahalla kuin Jenkkistandardin ostamalla. Jenkki elite, deluxe ja signaturet sitten vielä tuosta astetta parempia, mutta se näkyy sitten hinnassa.
 
Kuuluisiko se levyltä, että soittiko Sambora meksikolaisella vai usalaisella signaturella? Jos edes soitti Fenderillä :(

LaMotta: Kuuluisiko se levyltä, että soittiko Sambora meksikolaisella vai usalaisella signaturella? Jos edes soitti Fenderillä :(
 
Tuskinpa kuuluisi.

J2280: Ei kun koitan vain selvittää jäsenelle tuskiz meksikon standardien runkojen ominaisuuksista. Ei taida olla ihan helppoa, luulen
 
En mä kyllä toistaiseksi ole nähnyt mitään kivenkovia todisteita, vuosia vanhoja juttuja ja nettimutuilua niinkuin aina. Kyllä mä sen voin uskoa että voivat ollakkin useemmasta kuin kolmesta tehtyjä meksikossakin, mutta sattuman kauppaa saatko sen 3, 5 vai 35 osasta, kyllähän se hinta jossain tietysti näkyy, maalatut etusijalla palapelilistalla. Sitä ei varmaan ole kukaan tutkinut jatkuuko käytäntö läpi linjaston stankuista edemmäs.

Navdi: Tuskinpa kuuluisi.
 
Niin. Sanoisin niin että tee niinkuin hyväksi näet. Nettiforumien juttujen perusteella ei taida olla sellaista autoa mitä kannattaa ostaa kun kaikki on niin paskoja.

tuskiz: En mä kyllä toistaiseksi ole nähnyt mitään kivenkovia todisteita, vuosia vanhoja juttuja ja nettimutuilua niinkuin aina. Kyllä mä sen voin uskoa että voivat ollakkin useemmasta kuin kolmesta tehtyjä meksikossakin, mutta sattuman kauppaa saatko sen 3, 5 vai 35 osasta, kyllähän se hinta jossain tietysti näkyy, maalatut etusijalla palapelilistalla. Sitä ei varmaan ole kukaan tutkinut jatkuuko käytäntö läpi linjaston stankuista edemmäs.
 
Eli kaksi eri ketjua Stratocaster guitar forumilta kuvineen eivät riitä todisteiksi?
 
Sinulla lienee sitten parempaa tietoa. Linkkejä kiitos.
 
Edelleenkään ei ole väliä onko bursti, ne ovat yhtälailla palapelejä, niissä palikat on vain naamioitu viilulla. Ja jos luit aiempia postejani kokonaan niin tein jo alussa selväksi että tämä koskee VAIN stankkuja.
 
Mutta en nyt jaksa enää enempää vääntää rautalangasta. Tuskiz, se sinun mehikostankku on varmasti ihan hyvä kitara, sitä en kiellä...

J2280: Eli kaksi eri ketjua Stratocaster guitar forumilta kuvineen eivät riitä todisteiksi?
 
Sinulla lienee sitten parempaa tietoa. Linkkejä kiitos.
 
Edelleenkään ei ole väliä onko bursti, ne ovat yhtälailla palapelejä, niissä palikat on vain naamioitu viilulla. Ja jos luit aiempia postejani kokonaan niin tein jo alussa selväksi että tämä koskee VAIN stankkuja.
 
Mutta en nyt jaksa enää enempää vääntää rautalangasta. Tuskiz, se sinun mehikostankku on varmasti ihan hyvä kitara, sitä en kiellä...
 
Sanotaan näin, että vuosien varrella voi asiat muuttua. Jos esim. toi puupino kuva on vuodelta 06 kuten leimasta voi ehkä olettaa, niin diudiu. Henkilökohtaisestihan asia on mulle ihan sama, puuketjuun voi mennä seuraavaksi väittelemään vaikuttaako asia käytännössä. Ja mulla ei ole meksikostankkua, en kai minä nyt ihan mitä tahansa osta, Classic-sarjalainen tulee olemaan kunhan ne ei olis kaikista kaupoista loppu kokoajan. Paskahan sekin kyllä on kun joutuu vaihtamaan vähintään tallan, blokin ja satulan kuitenkin, mutta missäpä alle 3 tonnin Fenderin stratissa ei.

tuskiz: Sanotaan näin, että vuosien varrella voi asiat muuttua. Jos esim. toi puupino kuva on vuodelta 06 kuten leimasta voi ehkä olettaa, niin diudiu. Henkilökohtaisestihan asia on mulle ihan sama, puuketjuun voi mennä seuraavaksi väittelemään vaikuttaako asia käytännössä. Ja mulla ei ole meksikostankkua, en kai minä nyt ihan mitä tahansa osta, Classic-sarjalainen tulee olemaan kunhan ne ei olis kaikista kaupoista loppu kokoajan. Paskahan sekin kyllä on kun joutuu vaihtamaan vähintään tallan, blokin ja satulan kuitenkin, mutta missäpä alle 3 tonnin Fenderin stratissa ei.
 
Ei toi ole väittelemistä, tuo on inttämistä.

Kun täällä puhutaan siitä, monestako palasta Fender tekee noita bodyjä niin päätinpä kysästä heiltä suoraan, toivottavasti vastaavat niin saan välitettyä teillekin tiedot asiasta niin ei tarvi sitten ainkaan siitä kinata monestako palsta.
 
Ite veikkaan tutkimisen jälkeen (rakas Google -> Fender, erilaiset kitaraan perehtyneet sivustot jne. ja niiden yhteenvetona itselleni muodustunu käsitys asiasta).
 
Custom Shopin bodyt yleensä 2 palasta, harvemmin 3 palasta ja joskus harvoin vain ydestä palasta.
 
USA made muut kuin Custom Shopit , yleensä 3 palasta (harvemmin muista eli 2 palasta), ja vielä harvemmin useammasta kuin 3 palasta.
 
Mexicon tehtailemat 5-6 palasta, harvemmin useammasta ja erittäin harvoin jos koskaan 3 palasta.
 
Ja lopuksi lisää omaa mutua eli en usko, että kovinkaan tuotannossa muutetaan esim. Mexicon tehtaalla sitä palojen määrää koska se merkitsee kuitenkin aina pieniä tutannossa tapahtuvia muutoksia, joita yritetään välttää kustannus syistä, on halvempaa antaa mennä samoilla tehdas-asetuksilla koneiden sun muiden suhteen kuin että sitä muutettaisiin useasti tai monta kertaa vuodessa.
 
Ja loppujen lopuksi -> jos kitaran omistaja tykkää Fenderistään olipa se sitten Custom, USA made tai Mexicon made niin ei ole väliä monestako puusta se kitara on kasattu :D
 
Odotellaan jos vaikka vastaisivat minulle niin kerron teille lisää veikkausten sijasta ;D

Mut kun se veikkailu, arvailu ja mututiedon paiskaaminen pöytään faktana on niin samperin kivaa ajanvietettä. ;)
 
Muistelen Juha Ruokakankaan jossain haastattelussa kertoneen visiitistään Fenderin jollain tehtaalla. Oli jossain pajassa missä oli piirretty puuhun sapluunalla ja oli kuulemma melkein itkettänyt katella kuinka ne käytti siellä ihan kaiken puun viimeistä piirua myöten, ts. ei paljoa valkkailtu puun painon, syiden, "soivuuden" tai muunkaan perusteella.
 
En nyt mee ollenkaan tontille tonewood, siitä on oma ketjunsa ja se on tarpeeksi. Sen sijaan voisin spekuloida, että jos puu on huonosti valittua ja palikoita on monta sen sijaan että harvempia, niin se voisi vaikuttaa kokonaispainoon, eli se huonosti valittu puu on paljon painavampi kuin se pieteetillä valittu kalikka.

Navdi: jos puu on huonosti valittua ja palikoita on monta sen sijaan että harvempia, niin se voisi vaikuttaa kokonaispainoon, eli se huonosti valittu puu on paljon painavampi kuin se pieteetillä valittu kalikka.
Oliko tuossa pohja-ajatuksena että painava kitara on huonompi kuin kevyt?
Kasarilla päinvastoin, se sustaini jne.

73nd3r: Oliko tuossa pohja-ajatuksena että painava kitara on huonompi kuin kevyt?
Kasarilla päinvastoin, se sustaini jne.
 
En mä puhu kenenkään muun puolesta tässä enkä ota kantaa sustainiinkaan. Itse vaan satun pitämään hieman kevyemmistä kitaroista enkä ole huomannut mainittavaa sustain-hyötyä olevan yli viiden kilon kitaroista verrattuna alle neljän kilon kitaroihin.

Navdi: Mut kun se veikkailu, arvailu ja mututiedon paiskaaminen pöytään faktana on niin samperin kivaa ajanvietettä. ;)
 
Muistelen Juha Ruokakankaan jossain haastattelussa kertoneen visiitistään Fenderin jollain tehtaalla. Oli jossain pajassa missä oli piirretty puuhun sapluunalla ja oli kuulemma melkein itkettänyt katella kuinka ne käytti siellä ihan kaiken puun viimeistä piirua myöten, ts. ei paljoa valkkailtu puun painon, syiden, "soivuuden" tai muunkaan perusteella.
 
En nyt mee ollenkaan tontille tonewood, siitä on oma ketjunsa ja se on tarpeeksi. Sen sijaan voisin spekuloida, että jos puu on huonosti valittua ja palikoita on monta sen sijaan että harvempia, niin se voisi vaikuttaa kokonaispainoon, eli se huonosti valittu puu on paljon painavampi kuin se pieteetillä valittu kalikka.
 
Juha Ruokangas on kaikin puolin maineikas kaveri ja nautti kai jonkinlaista kunnioitusta ja arvostutsta toisten rakentajien taholta (he kun eivät ainakaan suostu asiakkaille siitä pahaa puhu). Minä en vain tykkää sen tavasta panetella ja haukkua muiden valmistajien (siis lähinnä isojen valmistajien) tuotteita. Se on minusta tyylitöntä ja on oikeastaan tuon kaverin ainoa tyylirikko. Se on kuitenkin suomalaiseksi soitinrakentajaksi onnisutnut markkinoinnissaan niin hyvin että sen ei olisi pakko moisia mauttomuuksia harrastaa. Eikä asia liity siihenkään, että onko hän oikeassa. Hän varmasti tietää ja on luultavasti oikeassa ja tuskin esittää syytöksiä joita ei voi todistaa, mutta hänellä on niin vahvasti oma lehmä ojassa siinä asiassa että juuri hänen ei mielestäni ole sopivaa Fendereitä ja Gibsoneita parjata.
 
Kyllä mun mielestä puiden soivuudessa on eroja. Se taannoinen vääntö tonewoodist koski ainoastaan sitä, miten ne erot välittyy sähköiseen soundiin magneettimikrofonien kautta. Minusta se oli ihan hauska vääntö ja osoitti kysymyksen kompleksisuuden. Minusta kaikki keskustelu joissa kyseenalaistetaan näitä ikuisia uskomuksia on hyväksi. Puiden soinneissa kuitenkin on eroja.
 
Mun mielestä eri kitaroissa sustaini (tai oikeammin kai se decay elikkäs päästö, vai mikä se nyt on se hiipuminen) on yllättävänin samankaltainen ja kovin isoja eroja on vaikea havaita ja arkisoitossa sillä sustainilla on aika harvoin käyttöä. Enemmän kitaroiden eron kuulee atakissa ja sillä miten ääni syttyy on mielestäni myös enemmän merkitystä tunnelman kannalta.
 
Mitä taas kitaran painoon tulee, niin ei kai siitä voi vetää suoria yhtäläisyysmerkkejä mihinkään suuntaan. Olen muutamalla hyvänä pitämälläni kevyelläkin kitaralla soittanut joten ennakkoluuloni niitä kohtaan on vähentynyt merkittävästi. Toisaalta ne customshop fenderit tai yksi Ruokankaan mojo eivät olleet mitenkään erityisen keveitä kyllä ne ihan sähkökitaran painoisia oli niinkuin muutkin.

Painavan sähkökitaran paremmuus-myytti.

hallu: Juha Ruokangas on kaikin puolin maineikas kaveri ja nautti kai jonkinlaista kunnioitusta ja arvostutsta toisten rakentajien taholta (he kun eivät ainakaan suostu asiakkaille siitä pahaa puhu). Minä en vain tykkää sen tavasta panetella ja haukkua muiden valmistajien (siis lähinnä isojen valmistajien) tuotteita.
 
Ehkä se vain vaikuttaa siltä. Enemmänkin ehkä kyse on siitä, että soitinvalmistaja tietää mitä ei pitäisi tehdä eli esim. rakentaa runko sekalaisista palasista. Kitaroiden laatuhan on varmaankin heikentynyt suhteessa hintaan eli oikein tehty kitara maksaa nykyisin enemmän kuin vaikka 15 vuotta sitten. Kaikki vähänkään halvemmat soittimet tehdään kaukoidässä ja ne lähinnä näyttävät kitaralta. Soittajat joutuvat sitten vaihtamaan osia laadukkaampiin jne. kun valmistajat yrittävät karsia kuluja kaikilla keinoilla.

Krice: Soittajat joutuvat sitten vaihtamaan osia laadukkaampiin jne. kun valmistajat yrittävät karsia kuluja kaikilla keinoilla.
 
Toinen vaihtoehto on ostaa hyvä, ei halpaa.
 
Sinähän tiedät kai sen, että jos halutaan hyvä ja halpa, niin pitää hankkia molemmat?

Krice: Ehkä se vain vaikuttaa siltä. Enemmänkin ehkä kyse on siitä, että soitinvalmistaja tietää mitä ei pitäisi tehdä eli esim. rakentaa runko sekalaisista palasista. Kitaroiden laatuhan on varmaankin heikentynyt suhteessa hintaan eli oikein tehty kitara maksaa nykyisin enemmän kuin vaikka 15 vuotta sitten. Kaikki vähänkään halvemmat soittimet tehdään kaukoidässä ja ne lähinnä näyttävät kitaralta. Soittajat joutuvat sitten vaihtamaan osia laadukkaampiin jne. kun valmistajat yrittävät karsia kuluja kaikilla keinoilla.
 
Kaukoidässä tehdään myös vähän kalliimpia soittimia ja kaukoitä ei nykyisin ole enää mikään synosyymi huonolle laadulle. Mutta muuten on kiinnostava kysymys onko soitinten laatu huonontunut viidessätoista vuodessa. Itse en ole tällaista kehitystä havainnut ja juurikin edulliset soittimet tuntuvat olevat hämmästyttävän hyviä (siis usein, ei aina).

LaMotta: Painavan sähkökitaran paremmuus-myytti.
 
Heh ;) Jokaisen pitää varmaan itse kokeilla, että huomaa. Ei ainakaan omassa chambered LP Studiossa ole mitään heikkoutta havaittavissa sähköisessä soundissa tai sustainissa vaikka onkin kevyt kitara. Samoin PRS Santana III kuulostaa hyvältä mikkipäivityksen jälkeen ja on hyvä soittaa ja sustainia riittää, eikä sekään paina kuin olikohan 3,6 tai 3,7kg. Mulla on ainakin no-go fiilikset jos kitara painaa yli 4kg. Minäkin siis pidän tuota painavan sähkökitaran paremmuutta myyttinä omien kokemuksieni perusteella.
 
Toisaalta Joe Bonamassa kertoo Bernie Marsdenin The Beast-kitaran painavan noin 4,3kg ja sitä on pidetty yleisesti yhtenä parhaimmista Les Pauleista. Muistaakseni Joe itse pitää 4kg-4,5kg painavia Les Pauleja parhamipina soundeiltaan.
 
Sitten taas toisaalta nämä kitarasankareiden lausahdukset ovat juuri niitä jotka ruokkivat ennakkoasenteita/luuloja. Mistä sitä tietää jos hekin ovat saaneet ne ajatukset joltain heidän idoliltaan eivätkä uskalla kyseenalaistaa niitä (oppiva organisaatio-menetelmä):
http://keskustelu.suomi24.fi/t/9417245/oppivan-organisaation-malli
 
Sori jo etukäteen että lainasin suoli24-linkkiä, mutta en löytänyt tuota vitsiä mistään muualta näin pikaisella googletuksella :D
 
-iec

iec: Heh ;) Jokaisen pitää varmaan itse kokeilla, että huomaa. Ei ainakaan omassa chambered LP Studiossa ole mitään heikkoutta havaittavissa sähköisessä soundissa tai sustainissa vaikka onkin kevyt kitara. Samoin PRS Santana III kuulostaa hyvältä mikkipäivityksen jälkeen ja on hyvä soittaa ja sustainia riittää, eikä sekään paina kuin olikohan 3,6 tai 3,7kg. Mulla on ainakin no-go fiilikset jos kitara painaa yli 4kg. Minäkin siis pidän tuota painavan sähkökitaran paremmuutta myyttinä omien kokemuksieni perusteella.
 
Toisaalta Joe Bonamassa kertoo Bernie Marsdenin The Beast-kitaran painavan noin 4,3kg ja sitä on pidetty yleisesti yhtenä parhaimmista Les Pauleista. Muistaakseni Joe itse pitää 4kg-4,5kg painavia Les Pauleja parhamipina soundeiltaan.
 
Sitten taas toisaalta nämä kitarasankareiden lausahdukset ovat juuri niitä jotka ruokkivat ennakkoasenteita/luuloja. Mistä sitä tietää jos hekin ovat saaneet ne ajatukset joltain heidän idoliltaan eivätkä uskalla kyseenalaistaa niitä (oppiva organisaatio-menetelmä):
http://keskustelu.suomi24.fi/t/9417245/oppivan-organisaation-malli
 
Sori jo etukäteen että lainasin suoli24-linkkiä, mutta en löytänyt tuota vitsiä mistään muualta näin pikaisella googletuksella :D
 
-iec
 
Tuo oppivan organisaation malli oli kyllä hyvä :-D valitettavasti se ei edes ollut vitsi vaan noinhan tuo juttu menee meillä apinoilla :-).
 
Joe Bonamassa on kyllä loistava kitaristi, mutta itse en pidä häntä minään auktoriteettina arvioimaan mikä kitara on hyvä. Sillä on vähintäänkin tsiljoona Gibson custmoshoppia kokoelmissaan, mikä yksin riittää todistamaan ettei se voi tajuta kitaroista juuri mitään (muutenhan sille riittäisi se yksi tai enintään kaksi kitaraa, jotka se sillä "asiantuntemuksellaan" olisi itselleen valkannut).
 
Muutenkin ihmettelen ihmisen hinkua luoda toinen toistaan merkillisempiä sääntöjä monimutkaisten asioiden hahmottamiseksi. Miksi pitää kitaran soundin hyvyyden toteamiseksi käyttää puntaria eikä korvia??? en ymmärrä. meillä on kaikki vastaukset mitä me tarvitaan suoraan nokan edessä, en ymmärrä miksi väkisin pitää keksiä kummallisia teorioita ja myyttejä ja sitten henkeen ja vereen tapella foorumilla puolustaa sitä omaa korttitaloa ja huutaa se kaverin korttitalo kumoon.