Kitarat: kitarakamat ›

LaMotta: Riippuu työttömästä, että onko pankissa paalua vai ei. Suurimalle osalle elämäntapatyöttömistä jää haaveeksi.
 
Pääsitpähä uittu sanomaa!

Terry Pantheras: Pääsitpähä uittu sanomaa!
 
Mitä sitä ny lukemaankaan viestejä, mitä kommentoi. :)

Täälläkö se perisuomalainen kateus taas nostelee rumaa päätään?

Jucciz: Täälläkö se perisuomalainen kateus taas nostelee rumaa päätään?
 
Taitaa tällä foorumilla olla kaikista kateellisimpia ne, jotka siitä eniten huutelevat.
 
Halpojen/keskihintaisten ylimielinen ja lapsellinen haukkuminen on jees, kalliiden kateutta. Peiliin katsomisen paikka?

markkuilari: Taitaa tällä foorumilla olla kaikista kateellisimpia ne, jotka siitä eniten huutelevat.
 
Halpojen/keskihintaisten ylimielinen ja lapsellinen haukkuminen on jees, kalliiden kateutta. Peiliin katsomisen paikka?
 
En ole seurannut koko tätä 70-sivuista ketjua. Lukaisin vaan muutaman viimeisimmän huomion ja olin ymmärtävinäni, että edelleen ainakin jossain päin on tapana katsoa jotenkin ilkeällä/kummeksuvalla tavalla niitä, jotka ovat voineet ja halunneet sijoittaa esimerkiksi nelinumeroisia summia soittopeleihin. Onko se sitten kateutta vai jotain muuta, sitähän en tiedä.
 
Mulle on henkilökohtaisesti ihan sama, mihin kukin rahansa laittaa, mutta harmillistahan se on, jos joku tulee oikeasti arvostelemaan sitä, että joku on laittanut, hyvänen aika, vaikkapa käytetyn auton verran kitaralaitteistoonsa.

Jucciz: Täälläkö se perisuomalainen kateus taas nostelee rumaa päätään?
 
Sitä voi tosiaan miettiä onko kyse kateudesta vai jostain muusta. Suomessa taitaa tällä hetkellä olla keskipalkka n. 3100€/kk. Onhan tuo 1500€ kitarakin melkein puolet yhden kuun palkasta. Hävytöntä ökyilyä!

klobasa: 1500€ kitarakin melkein puolet yhden kuun palkasta
 
Tai 150,-/ kk säästöön ja ostaa hieman myöhemmin. Ainahan suur-ostokset jotenkin muuten suunnitellaan kuin kertapoistona 1 kk palkkarahoista. Näin luulen.

klobasa: Sitä voi tosiaan miettiä onko kyse kateudesta vai jostain muusta. Suomessa taitaa tällä hetkellä olla keskipalkka n. 3100€/kk. Onhan tuo 1500€ kitarakin melkein puolet yhden kuun palkasta. Hävytöntä ökyilyä!
 
Bruttopalkka, käteen jää aika paljon vähemmän. Tommosila tuloilla tosin on realistista säästää se 1500 egeä kitaraan varsin kohtuulisessa ajassa, jollei ole läpipasko elämäntyyliltään.

Kyllä. Joka tapauksessa, minun on äärettömän vaikea nähdä miten kukaan voi olla kenellekään kateellinen jos toisella on muutama tonni kiinni kitarakamoissa. Se on tuo "olet kateellinen" -kommentti vaan niin sopiva tekosyy heittää joka väliin jos joku erehtyy jollain lailla kyseenalaistamaan kalliiden kamojen järkevyyttä.
 
Kaikkihan tietää, että on olemassa tilanteita/keskusteluja joissa joku lyö aina jossain vaiheessa "natsikortin" pöytään. Täällä muusinetin kitaraosastolla jollain tuntuu olevan omassa pelikorttipakassa useampi "kateellisuuskortti", joita heitellään sitten joka väliin.

No onhan se 1500e iso raha. Nopeasti on kyllä säästettävissä, mutta hra Murphya mukaillen aina se summa tuppaa menemään johonkin muuhun siinä säästelyn ohessa.
 
En ole kateellinen kalliista kitaroista. En vain koe että se oma soittaminen taikka musiikillinen ilmaisu nousee kolminkertaiseksi hinnan noustessa. Ihan hyvin näillä ruoskilla on tähänkin mennessä pärjätty. Ja mieluummin, epäitsekäs kun olen, jos olisi nyt 1500e ylimääräistä, niin sillä voisi ostaa jotain kitarakamaa (kitaroita en välttämättä enää tahdo) viidellä sadalla ja lopuilla jotain, mistä koko perhe tykkää/tarvitsee.
 
Ja on vähän tyhmää verrata siihen, että porukka laittaa tonneja autoon ja tonneja kitaraan. Usein se auto on tarpeellinen, jopa ehto töissä käymiselle. Kitaran "tarve" on enemmänkin tahtoa ja GASin oiretta. Sitten jos kyseessä on se kuudes harrasteauto, niin sitten ollaan samalla linjalla.
 
Mutta jonnekin nämä kaikki miljaardit pitää laittaa kuitenkin. Ei käärinliinoissa taskuja ole.

Yhteenvetona voisi sanoa että harrastus on valittu väärin jos siihen ei mene kaikki rahat......

klobasa: Sitä voi tosiaan miettiä onko kyse kateudesta vai jostain muusta. Suomessa taitaa tällä hetkellä olla keskipalkka n. 3100€/kk. Onhan tuo 1500€ kitarakin melkein puolet yhden kuun palkasta. Hävytöntä ökyilyä!
 
Kokoaikatöissä olevilla kyllä, mutta kaikkien suomalaisten, mediaanipalkka on jotain 2300...
 
klobasa: Kyllä. Joka tapauksessa, minun on äärettömän vaikea nähdä miten kukaan voi olla kenellekään kateellinen jos toisella on muutama tonni kiinni kitarakamoissa. Se on tuo "olet kateellinen" -kommentti vaan niin sopiva tekosyy heittää joka väliin jos joku erehtyy jollain lailla kyseenalaistamaan kalliiden kamojen järkevyyttä.
 
No, mikä siellä taustalla sitten on, jos ei kateus? Miksi sitä pitää ihmetellä, jos joku ostaa 5000 kitaran? Miksi sitä pitää analysoida ja osoittaa, että "siinä on järkeä"?
 
Kyllä se aika klassinen koulukirjaesimerkki on kateudesta, jos toisen pitää heti alkaa todistelemaan ostoksensa järkevyyttä, koska "halvemmallakin pärjää". Tai se, että jonkun alunperin pitää alkaa sellaista ihmettelemään tai miettimään toisen hankintojen järjellisyyttä.
 
Miksi siinä edes pitäisi olla jotain järkeä tai miksi toisen hankintoje ylipäätään pitää ihmetellä. Ja usein se kateus on sellaista laatua, mitä ihminen ei myönnä edes itselleen, vaan kääntää sen oman kateutensa niin, että se onkin toisen "järjettömyyttä". Kyllä tuota lajia on niin paljon nähty, että ei siinä mitään uutta ole.

Itse jouduin soittamaan niillä halpisritsoilla koko nuoruusajan ja kun pääsi hiplaamaan merkkivehjettä, olihan siinä ero kuin yössä ja päivässä. Kun aikuisena kykeni hankkimaan asiallisia vehkeitä, niin viimeistään silloin tajusi, miten tasoero voikaan olla niin suuri, vaikka pikkuhiplailulla sitä ei heti huomaakaan.
 
Siitä voisi kyllä keskustella, onko 1500e vs. 3000e kepissä niin suuri ero, että kannattaa soittamisen kannalta investoida. Itse ottaisin mieluummin kaksi 1,5ke vehjettä (erilaista) kuin yhden premiumvehkeen, jossa hinnassa on paljon pelkkää ulkonäköä. Toki semmoinen olisi kiva saada vaikka lahjaksi.
 
Eipä silti etteikö sellaista voisi hankkia, jos hirmusti polttelisi. Kitaroiden ostoon tarvittava työmäärä (palkka) on nykyään aikalailla pienempi kuin vaikka 70-luvulla. Nyt kuukausipalkalla saa nimivärkkejä valita asti. Ennen sillä sai sen ritsan ja johonkin stratoon tai lespaan sai raataa puolivuotta. Olivat pelkkiä haaveita. Ainakin nuorelle kossille, joka joutui myymään mopon, keräämään saavitolkulla marjoja ja käyttämään vähät säästöt että sai sen ritsan.

Jos ostaa uutena 1500e maksavan kitaran käytettynä 500 eurolla, niin saako silloin olla kateellinen itselleen?

Osteri: Yhteenvetona voisi sanoa että harrastus on valittu väärin jos siihen ei mene kaikki rahat......
 
Tai siis jos sitä varten ei joudu ottamaan velkaa.

Yallup: Ainakin nuorelle kossille, joka joutui myymään mopon, keräämään saavitolkulla marjoja ja käyttämään vähät säästöt että sai sen ritsan.
 
Tervetuloa klubiin. Just noin se meni silloin 70-luvulla. Munkin piti mennä säästörahoilla laskuvarjokurssille, mutta liikkeen ikkunassa ollut Cimar SG sitten ottikin ne rahat. Kitara oli aivan paska mutta sillä mentiin, muutakaan ei saanut. Ei edes unelmissa ollut sellaista skebaa mitä tänä päivänä saa 500-1000 € rahalla.

klobasa: Sitä voi tosiaan miettiä onko kyse kateudesta vai jostain muusta. Suomessa taitaa tällä hetkellä olla keskipalkka n. 3100€/kk. Onhan tuo 1500€ kitarakin melkein puolet yhden kuun palkasta. Hävytöntä ökyilyä!
 
No on. Ja nyt kun tähän päästiin niin en voi kyllä kuin ihmetellä tuota 3100€/kk. En asu Helsingissä, en koskaan aiokaan asua Helsingissä, mutta noin niinkuin suhtkoht korkeasti kouluttautuneena, "rahakkaalla" alalla työskentelevänä (softakehitys) en voi kuin ihmetellä.
 
Tai sitten mua on vaan k**etettu.
 
Itse asiaan liittyen, pitäydyn tästä lähin noissa noin 500€ (käytettynä) - 1500€ (uutena) hintaluokan kitaroissa. Koska kitara on työkalu. Sen jälleenmyyntiarvo tippuu lähes poikkeuksetta, siihen tulee dingejä ja maali lohkeilee jos sitä aikoo keikoilla käyttää. Ja tuo hintaluokka ON hinta-laatusuhteeltaan paras. Piste. Sen sisällä toki tapahtuu heittelyä suuntaan jos toiseen mutta kun miettii mitä ostaa ja kokeilee ennen hankintaa, omassa tapauksessani mikään ei oikeuta vaikka kolmen, neljän tonnin käyttämistä kitaraan. Tämä siitä huolimatta että kamoihin on tähän mennessä palanut arviolta kymmeniä tuhansia. Mikään, siis yhtään mikään ei (mielestäni, ja mun mielenihän on aina oikeassa) asia voi kitarassa maksaa yli kahta tonnia. Ellet ole keräilijä. Jos olet maksanut kitarasta yli 2000€, äkkiä yhteyttä kuluttaja-asiamieheen ja selvittämään voitko saada rahasi takaisin, sua on nimittäin koijattu. Ellei sitten kitarasi ole tehty neitsyiden reisiluista. Silloin asian ymmärtää ja silloin ei kannata ottaa yhteyttä mihinkään viranomaisiin.
 
Samalla periaatteella jättäisin ostamatta jonkin 50k€ maksavan auton uutena. Halvemmallakin pääsen eteenpäin eikä se merkki paljon pakkasilla lämmitä. Ja vaikka automaattisesti käden lämpötilaan säätyvä vaihdekepin nupin lämmitin varmasti onkin todella hyödyllinen lisävaruste niin ehkä sitä ilmankin tulen toimeen. Etenkään kun naapurin kanssa en halua muutenkaan olla missään tekemisissä (jos sellainen olisi) niin ei tarvitse sillekään esitellä kuinka paljon mulla onkaan pätäkkää.
 
Ja kiistän että ainakaan omassa tapauksessani kyse olisi kateudesta. Olen vaan näin vanhalla iällä huomannut oikeasti vanhentuneeni. Ihmisten typeryys (vanhusmaisesti siis se mitä MINÄ pidän typeryytenä) ärsyttää ihan suunnattomasti. Ja kulutusyhteiskunta ärsyttää. Ja kapitalismi ylipäätään ärsyttää ihan siinä mtä kommunismikin. Ilmasta maksaminen ärsyttää myös. Kaikki ärsyttää. Ryhdynkin punkkariksi. Ikilopuksi teiniangsti-punkkariksi. Tai vaihtoehtoisesti kosahdan ja alan myymään ihmisille ilmaa jonka naamioin mielikuviksi, mojoksi ja vaikka miksi. Siinä bisneksessähän se todellinen raha nykyään pyörii.
 
Mieluummin ostan tonnin kitaran joka istuu omiin tassuihin ja kuulostaa hyvältä, laitan tonnin säästöön, ostan tonnilla jonkin näppärän, pienen kotivahvarin ja sohvan jossa voin sitä soitella ja tonnin voisin käyttää vaikka kitaratuntiin joltain suuruudelta. Kuin vastapainona ostaisin neljän tonnin kitaran. Tämä on niitä harvoja poikkeuksia kun yhdyn kliseeseen "soundi lähtee sormista".
 
Jos nyt joku koki herätyksen niin pahoittelen suuresti. Tarkoitukseni ei ollut provosoida yhtään ketään tai mitään tahoa, mutta ylisuuret hintalaput ärsyttävät ehkä kaikista eniten (kts edellistä edellinen kappale). Tästä huolimatta, unohtakaamme erimielisyytemme, rakastelkaamme toisiamme ja tehkäämme maailmasta parempi paikka. On se naapurin tyyppikin loppujen lopuksi ihan kiva heppu vaikka sillä onkin vaan Squier.

Laulava Kylätohtori: Kokoaikatöissä olevilla kyllä, mutta kaikkien suomalaisten, mediaanipalkka on jotain 2300...
 
Huh, no tuo selvitti ja helpottikin kummasti tätä ahdistusta. Kiitos! :)

azlag: Koska kitara on työkalu..
Takerrun yhteen sivulauseeseen, mutta veikkaan, että yli 90 %:lle mnettiläisistä kitara ei ole työkalu, vaan harrastusväline. Ja harrastus on asia, johon paneudutaan hartaudella aikaa ja rahaa säästämättä ;-) Eli kaikki likoon, mikä liikenee.
Työkalujen valinnassa painaa enemmän järjen ääni ja kustannustehokkuus.

azlag: ...
 
Tästä päästään siihen, että jokainen tehköön, mitä haluaa ja antakoon muidenkin tehdä. Jos sinusta 5000 kitaran ostaminen on järketöntä ilman ostamista, niin siitä vaan, mutta se on vain sinun mielipiteesi, ei totuus.
 
Jos ostaja kokee saavansa sille 5000 vastinetta joka pennille ja vielä enemmän, niin muuta ei tarvita. Se on se pääasia, eikä sillä ole edes merkitystä, onko ostettu ilmaa vai ei. Jos ostaja kokee, että se 5000 kitara on parempi kuin 3000 kitara, niin silloin se on, eikä kukaan voi tulla sanomaan, että olet väärässä, sinun olisi pitänyt ostaa 500 kitara, koska se on oikeasti paras.
 
En vaan tajua, miksi siitä omasta mielipiteestä pitää tehdä joku universaali totuus, jota kaikkien muidenkin pitäisi noudattaa. Jos ei 5000 kitara kiinnosta, niin ei osta sellaista, mutta antaa niiden ostaa, ketä haluaa. Ja matalamieliset "mitä järkeä"-kommentit voi jättää oman pään sisään, koska ei ole mitään syytä lausua niitä ääneen.
 
Itse soittelen siis japsitokailla, eli halpiksilla tai keskihintaisilla, miten sen nyt ketäkin ottaa, mutta pointti on se, että en tajua tätä suhtautumista siihen, jos toiset ostelee kalliita kitaroita. En vaikka kuinka yritän. En näe enkä ymmärrä yhtään syytä, miksi siinä pitäisi olla järkeä, miksi pitäisi pärjätä jollain, koska siinä on parempi hinta/laatu-suhde, miksi ei saisi maksaa brändistä, miksi pitäisi todistella ostoksen järkevyyttä jne. jne. Sen ymmärrän, jos fiilistelee toisen uutta hienoa kitaraa, mutta en muuta...