Kitarat: kitarakamat ›

Menee hiukan aiheesta sivun mutta kyllä muoti-ilmiöt vaikuttavat hintaan aina. Oli sitten kyseessä merkki kuin merkki. Jos puhutaan soittimesta pelkästään työkaluna unohtaen kaikki esteettinen ja psykoakustinen "vibojen" huttu joka syntyy kitaristien keskuudessa artistien ja superstarojen valintoja jäljitellessä, jää jäljelle liuta oivallisia käytettyjä "epäesteettisiä" ja epämuodikkaita työkaluja halpaan hintaan. Tästä voi sitten kuoria kermat päältä silloin kun on halpaa ja jos kelpaa. Sitten riittää että joku stara alkaa kyseisen tyyppistä kitaraa käyttää ja sen aikakauden hypetys on taas alkamassa. Tästä seuraa reissuet ja tuotannon uudelleen aloittaminen jne.
 
Niin ja hinnat nousevat tietenkin pilviin.

Mikä tämä negatiivinen asenne sun mielestä on? Sekö, että ostaja yrittää saada tavaran halvemmalla kuin myyjän pyynti on? Mä kutsun sitä ennemmin terveen järjen käytöksi.

Eri asia on toki, jos ostaja alkaa käydä töykeäksi, mutta muuten asiallisesti esitetty tinkaus on mun mielestä täysin ok. Myyjä ei tietenkään ole mielissään, kun ostajaehdokas ei välttämättä olekaan valmis maksamaan haluttua hintaa, mutta so what? Niin ne käytettyjen markkinat pelaa, on aina pelanneet.

Mulle itselleni on aivan se ja sama, vaikka joku tarjoaisikin aivan naurettavaa hintaa myymästäni tavarasta. Sitten vain ilmoitan, että ei tule kauppoja.
 
Negatiivisellä asenteella tarkoitan juri näitä tyyppejä jotka soittaa sulle ja kyselee laitteesta paljon ja sitten haukkuu sen lopuksi ja sanoo ettet tule koskaan saamaan siitä sitä hintaa... Tai niitä jotka laittaa pika viestin tyyliin :saat 30e , eikä muuta....
 
Tavaran arvo voi olla mun mielestä mitä vaan silloin kun on myyjän markkinat. Ei se hölmö ole kuka pyytää vaan se joka maksaa.

Mä en käsitä sitä että täällä haukutaan ihmisiä urpoiksi ja typeriksi vain koska tekevät ostotarjouksen, olkoon se sitten vaikka miten alhainen tahansa.
 
Tää oli sitten kai minulle.
 
Jos ostotarjous on täysin naurettava ja lähestyminen anonyymi ja kroteski, niin minusta se on urpoilua. Tulkitsen sen röyhkeäksi yritykseksi käyttää toista hyväksi, ts. saada tavaraa alle käyvän hinnan itselle, josta voi mahdollisesti leipoa itselle voittoa myymällä tavaraa eteenpäin. Minusta se on aika härskiä ja epäeettistä toimintaa. Normaali tinkimisprosessi on erikseen, jossa kaksi osapuolta tunnustelee ja neuvottelee hinnasta, esim. puhelimitse, face to face tai muilla menetelmillä. En itsekään maksa täyttä hintaa silloin kun aistin, että tinkimismahdollisuus on olemassa. Yleensä tutuilta ostettaessa tiedän, että hinta on valmiiksi kohdallaan ja sitä ei tarvitse lähteä haastamaan.

Negatiivisellä asenteella tarkoitan juri näitä tyyppejä jotka soittaa sulle ja kyselee laitteesta paljon ja sitten haukkuu sen lopuksi ja sanoo ettet tule koskaan saamaan siitä sitä hintaa... Tai niitä jotka laittaa pika viestin tyyliin :saat 30e , eikä muuta....
 
Tämä on kyllä ihan totta. Mutta mun on pakko sanoa, että tää on mulle samanlainen urbaanilegenda kuin musaliikkeen myyjien vittuilu - en ole koskaan törmännyt siihen. En myöskään ostajiin, jotka alkavat haukkua laitetta, hintaa tai minua.
 
Tavaran arvo voi olla mun mielestä mitä vaan silloin kun on myyjän markkinat. Ei se hölmö ole kuka pyytää vaan se joka maksaa.
 
Nyt mä haluankin kysyä: Jos myyjällä on oikeus pyytää vaikka mitä, eikö sitten ostajalla ole puolestaan oikeutta esittää päättömän alhaista hintatarjousta? Mun mielestä tässä dilemmassa ei ole mitään väliä, onko ostajan vai myyjän markinat.

Jos ostotarjous on täysin naurettava ja lähestyminen anonyymi ja kroteski, niin minusta se on urpoilua. Tulkitsen sen röyhkeäksi yritykseksi käyttää toista hyväksi, ts. saada tavaraa alle käyvän hinnan itselle...
 
No joo, voi olla. Mutta kyllä myyjän on ihan itse pidettävä huoli siitä, että saa tavarasta haluamansa hinnan. Jos ei myyjä ole vaivautunut selvittämään oikeaa (tai fiksua) myyntihintaa, niin kyllä se mun mielestä on myyjän omaa typeryyttä, jos sellaiseen halpaan menee.

No joo, mutta aika pienistä hintaeroista on silti kyse. RG:itä kuitenkin pyörii niin paljon käytettynä, että tosi halvalla saa kunhan jaksaa vähän katsella. Eikö se sun RG1527:kin johon oli mikit vaihdettu mennyt 550 euroon? Oli hyvä hinta se, harmi että meni nenän edestä. :-)
 
680€ sain tuosta mikkien vaihduttua, 550€ maksoin vakiomikeillä lähes mint-kuosissa.

680€ sain tuosta mikkien vaihduttua, 550€ maksoin vakiomikeillä lähes mint-kuosissa.
 
Ai näinkö se meni. Jostain mulle oli jäänyt luku 550e mieleen. Mun moka.

Heh, offtopiccia mutta tulipas mieleeni tapaus vuoden takaa. Möin Ltd:n EC1000:a torilla, ja joku jolla oli vastaava satasen, pari kovemmalla hinnalla laittoi pikaviestillä "Älä polje hintoja, ääliö!!!".
 
Ja nuo "kokeilut" kyllä vituttaa allekirjoittanuttakin. Jos ilmoituksessa lukee hinta tiukka, niin silloin se on tiukka.

...ja kyllähän postimyyntikitarat Silvertone ja Lucky7 ovat ihan legendoja.
 
Hmm.. Musta vähän tuntuu, että saan odottaa aika pitkään ennen kuin Onnen Seiskani saavuttaa yli seitsemän euron vintage-arvon. Eikai ne mitään kovin haluttuja vieläkään ole..

En ole vielä mitään myynyt, mutta ilmoituksen laitoin tuossa joku aika sitten. Ibanez GRG170DX yritin myydä hintaan 140e (uusi thomannilla 233e, suomessa ~200e). No joku siitä tarjos 100e enkä myynyt. Tosin otin ilmoituksen pois kun tuli mieleen että pitäis varmaan selvittää mahdolliset postikulut yms. ennen kun alkaa myymään.

Tämä on kyllä ihan totta. Mutta mun on pakko sanoa, että tää on mulle samanlainen urbaanilegenda kuin musaliikkeen myyjien vittuilu - en ole koskaan törmännyt siihen. En myöskään ostajiin, jotka alkavat haukkua laitetta, hintaa tai minua.
 
Ihme juttu jos sulle ei ole näin koskaan käynyt. Itselle liiankin usein, se saa myös aikaan sen etten enää edes jaksa alkaa kaupittelemaan mitää alle 50€ tavaroita...
 

 
Nyt mä haluankin kysyä: Jos myyjällä on oikeus pyytää vaikka mitä, eikö sitten ostajalla ole puolestaan oikeutta esittää päättömän alhaista hintatarjousta? Mun mielestä tässä dilemmassa ei ole mitään väliä, onko ostajan vai myyjän markinat.
 
Kyllähän sitä aina voi tarjota mutta näkisin asian niin että parempi jättää se liika pyynti vaan omaan arvonsa, yhtä typerää on laittaa jollekin viesiä että: " vittu ota järki käteen hintas on ihan pilvissä"
 
Myyjän ja ostajan markkinat on selvästi eri asia. Myyjällä on aina etulyöntiasema kun tavara on haluttua ja harvinaista. Massaa on hankala myydä kalliilla....

Myyjän ja ostajan markkinat on selvästi eri asia. Myyjällä on aina etulyöntiasema kun tavara on haluttua ja harvinaista.
 
Tottakai ne ovat eri asia, mutta eivät mun mielestä vaikuta siihen, onko ostajalla "oikeutta" esittää päättömän alhainen hintapyyntö. Toki myyjän markkinoilla myyjällä on varaa pyytää tavarasta keskimääräistä enemmän, mutta mun mielestä ostajalla on oikeus tarjota tavarasta ihan mitä haluaa. Töykeä käytös ja vittuilu (molemmin puolin) on asia erikseen, ja sellainen kertoo ennemminkin ihmimisestä itsestään.

Ostaja: Haluaisin ostaa nämä hienot housut.
Myyjä: Kyllähän se käy. Ovat laadukkaat ja oikein istuvatkin.
Ostaja: Nämä ovat kyllä aivan liian kalliit.
Myyjä: Saatte ne erikoishintaan ...
Ostaja: Ei, kyllä ne ovat vieläkin aivan liian kalliit.
Myyjä: No, olkoon, saatte 10%:n käteisalennuksen, kolmen kuukauden korottoman maksuajan ja kaupan päälle henkselit ... hmm?
Ostaja: Maksaisin kyllä jo ensi kuussa. jos hinta olisi halvempi.
Myyjä: Olkoon sitten 20% alennusta, kahdet henkselit, sukat, vyö ja lahjakortti, ja saatte pitää housut jalassa, heh, heh.
Ostaja: Ei, kyllä minä taidan ottaa nämä pois, kun ovat niin kalliit.
Myyjä: Ehkä pystyn vielä vähän tulemaan vastaan ...
Ostaja: En tiedä, ... no olkoon, jos saan ne tosi halvalla ...
Myyjä: ...
Ostaja: ...
Myyjä: ...
Ostaja: ...
Myyjä: #"%¤! Viekää ne housut sitten ilmaiseksi!!
Ostaja: Selvä, kaupat tuli ... jos saan takin kaupanpäälle.

Myyjä: #"%¤! Viekää ne housut sitten ilmaiseksi!!
Ostaja: Selvä, kaupat tuli ... jos saan takin kaupanpäälle.
*naurunhörähdyksiä*
 
Kun luin koko ketjun läpi niin saatoin hyvin kuvitella sieluni silmin tämän skenarion. Joten laitetaanpas uusiksi vanha sanonta:
"Ei se ole tyhmä joka pyytää mutta vähemmän tyhmä on se joka ei maksa kaikkea"
 
Kepillä jäätä. Sitähän se on. Mä kun oon jotain joskus myyny ja se on heti menny ja vain vähällä tinkaamisella jos ollenkaan niin oon kyllä miettiny "ois pitäny pyytää enemmän"
 
Vastaavasti oon joskus omista ostoksista miettiny että "ei tämä ole väärti" tai että "tästä ois voinu maksaa vaikka tuplasti"

Niin joku tarjos JCM800
Tajoaja: 200€
Minä: Pelkkä elementti maksaa 100€
Tarjoaja: No sano joku hinta!
Minä: No vaikka 600?
Tarjoaja: Hoh hoijaa!
Minä:No voisit keskittyä siihen tinkimiseen mielummin, ku vittuiluun.
Tarjoaja:Mene saatana tekeen näitä kauppoja vaikka Intiaan jos haluta tinkiä!
 
Suurin piirtein näin.Ei tullu kauppoja ja olisin voinu tiputtaaki hintaa, mutta ei huvittanu!

Varmaan aiemminkin ketjussa jo todettu, että kannattaa myydessä tosiaan laittaa hintapyyntö valmiiksi kohdalleen. Kerran erehdyin laittamaan vahvarin myyntiin "myydän tarjousten perusteella" periaatteella. Ensimmäinen tarjous tästä drivemodatusta Uraltone Jr nupista oli 100e. Ei ihan lähtenyt sillä, mutta heti seuraavana päivänä tuli kaupat ihan kohtuullisella summalla.

Mä taisinkin tuosta silloin kysellä. Ihan mielenkiinnosta, tuliko kyselyitä paljon?
 
Olen jo ehtinyt pikaviestit siivota tuon jälkeen, mutta muistaakseni toimit sen verran epäkohteliaasti, että vaikenit jutun kuoliaaksi jättämällä vastaamatta viestiin. Eipä tuo tässä tapauksessa harmittanut, kun olit ilmoituksessasi muutenkin kertonut tavaroiden tulevan myyntiin vain mahdollisesti, mutta yleisemmin - pikaviestit/mailit on kuitenkin ilmaisia, lähetelkää niitä mieluummin enemmän kuin liian vähän.
 
Nuo CAA:t on Euroopassa noin 1500 eurosta ylöspäin. Vastaan varmasti pikaviesteihin mitä minulle tulee. Tosin tässä tapauksessa ehkä näin on saattanut kyllä käydä koska kysyntää tuli enemmän kuin paljon. Pahoitteluni tuosta.

Tämä on kyllä ihan totta. Mutta mun on pakko sanoa, että tää on mulle samanlainen urbaanilegenda kuin musaliikkeen myyjien vittuilu - en ole koskaan törmännyt siihen. En myöskään ostajiin, jotka alkavat haukkua laitetta, hintaa tai minua.
 
Ei ole urbaanilegendaa kumpainenkaan vaan jokapäiväistä todellisuutta. =)
 
Musiikkiliikkeen "palveluasenteesta" saat oivan esimerkin sijoittumalla
ikäluokkaan 14-18 ja menemällä erään Tamperelaisen musiikkiliikkeen
alakertaan erään keski-ikäisen herrasmiehen armoille. Sikäli mikäli saat
palvelua (ei ole mitään tärkeämpää kuten netissä surffailua menossa),
herra pakkomyy ensimmäistä käteen sattuvaa laitetta selkeään ylihintaan.
Mikäli et osta, alkaa ohjeistaminen ulos liikkeestä "kattelemasta".
 
On meinaan sen verran monta kertaa tullut vierestä seurattua...
Pahaa tekee näitten nuorten sankarien puolesta.