Kitarat: kitarakamat ›

paskiaispaska: Soitteleeko kukaan 9-46 setillä? Onko tullu huomattua kaulan vääntymistä? Eikös 10-46 ole lähempänä tasasta vetoa standardivireessä?
 
Soitan. Ja tämän lisäksi myös 10-52 ja joskus harvoin jopa 11-56. Kaulat ei toivottavasti ole vääntyneet mihinkään.
 
Ja sitten on tämä ruotsin ykköskeppimies eli Yngwie joka soittaa 8-46 setillä.

Vuodesta 2006 asti ollut kuusikielisissä kitaroissa pääasiassa 9-46 tai 10-52. Jotain droppivirekokeiluja myös niillä GHS:n Wylde-seteillä, jotka taitaa olla luokkaa 10-60. Seiskoissa oli paksuimmillaan 10-70 muistaakseni, nykyään normaali seiskan kymppisetti eli oiskohan 10-56.
 
Yhtäkään kaulaa en oo saanut tässä välissä vääntymään.

Se voi olla, että kaula on muista syitä hieman epätasapainossa ja nyt noiden kielien kanssa korostuu pikkasen. En oo kolmeen vuoteen havainnu kaulassa mitään, mutta nyt noiden kielien kanssa ku kaularautaa löystää, ni ohkasten kielten puolelle tulee aavistuksen enemmän relieffiä. Mutta jos säädän kaulan luotisuoraksi, ni sillon molemmat puolet on kyllä aivan suorat.

paskiaispaska: Se voi olla, että kaula on muista syitä hieman epätasapainossa ja nyt noiden kielien kanssa korostuu pikkasen. En oo kolmeen vuoteen havainnu kaulassa mitään, mutta nyt noiden kielien kanssa ku kaularautaa löystää, ni ohkasten kielten puolelle tulee aavistuksen enemmän relieffiä. Mutta jos säädän kaulan luotisuoraksi, ni sillon molemmat puolet on kyllä aivan suorat.
 
Tuo on harmittavasti juuri päinvastoin kuin mitä tarvitsisi olla, eli olisi parempi jos olisi aavistuksen enemmän reliefiä paksuilla kielillä. Eikös juuri tuollainen 9-46-setti ole siinä tapauksessa parempi? Tulee vetoa enemmän sille kaulan puolelle jossa on pienempi relief. Mutta jos ei pieni relief-ero haittaa soittoa, niin älä välitä siitä.

iec: Tuo on harmittavasti juuri päinvastoin kuin mitä tarvitsisi olla, eli olisi parempi jos olisi aavistuksen enemmän reliefiä paksuilla kielillä. Eikös juuri tuollainen 9-46-setti ole siinä tapauksessa parempi? Tulee vetoa enemmän sille kaulan puolelle jossa on pienempi relief. Mutta jos ei pieni relief-ero haittaa soittoa, niin älä välitä siitä.
 
Ääh... Ajatuskatkos. Paksuimmilla tietenki enemmän relieffiä.

Joidenkin vuosikymmenien aikana kaikennäköisillä merkeillä soitelleena pitänee tunnustaa että itse olen päätynyt soittamaan 10-46 D'Addiksilla, joko standardeilla tai BT-seteillä.
 
10-46 BT:t mulla on lukkotallaisissa vekottimissa, ja soittotuntuma on suhteellisen miellyttävä niissäkin, varsinkin venytykset on mukavia kun jännite ei vaihtele niin paljon kielten välillä.

milgromsegal:
 
10-46 BT:t mulla on lukkotallaisissa vekottimissa, ja soittotuntuma on suhteellisen miellyttävä niissäkin, varsinkin venytykset on mukavia kun jännite ei vaihtele niin paljon kielten välillä.
 
Tämä on kyllä mielenkiintoinen havainto. Omasta mielestäni kyllä - ja fysiikkakin puhuu sen puolesta - ohut e- kieli fender-mensuurissa normivireessä vastustaa venytystä kun taasen g-kieli gibsonissa on hyvin elastinen, jännitteestä riippumatta. Jännite on vain yksi komponentti psykologisesti aistitussa tuntumassa. Mutta kokemukset voivat tietysti olla erilaisia ja kenties kitaratkin, säädöt, soittoasennot sun muut tekijät.

Talla rakenne sekä lapamalli vaikuttaa myös paljon kielen kireyteen ja tuntumaan
 
Jos kieli on lavassa kaukana satulasta viritystaoissa ja jatkuu tallan ohi läpi rungon esimerkiksi on se paljon jäykempi kuin vaikka lukkosatulalla jossa kieli on kiinni heti satulan kohdalla ja heti tallaan päättyvä kieli
 
Kielen soiva mitta on sama satulan ja tallan mallista riippumatta mutta jäykkyyteen vaikuttaa koko kielen mitta kiinnityspisteiden välillä
 
Myös eri lapamallit vaikuttaa em syystä, esim Lp 6+6 lapa jossa vaikka E ja G kieli ovat paljon enemmän samanmittaisia kuin vaikka suora 6 lapa mallissa

VesQ1986: Talla rakenne sekä lapamalli vaikuttaa myös paljon kielen kireyteen ja tuntumaan
 
Jos kieli on lavassa kaukana satulasta viritystaoissa ja jatkuu tallan ohi läpi rungon esimerkiksi on se paljon jäykempi kuin vaikka lukkosatulalla jossa kieli on kiinni heti satulan kohdalla ja heti tallaan päättyvä kieli.
 
Miksi ja millä mekanismilla tuo vaikuttaa tuntumaan ja kireyteen?

Venytettäessä kieli venyy pitemmältä matkalta, ja puolen sävelaskeleen venytykseen tarvitaan laajempi liike kuin jos lukkosatula rajaisi lavan osuuden kielen venyvästä osasta pois.
 
Mutta tuskin se jäykemmältä tuntuu. Lähtötilanteessahan kieli on yhtä kireällä oli lukkosatula kiristetty tai kokonaan poissa pelistä.

Kefiiri: Venytettäessä kieli venyy pitemmältä matkalta, ja puolen sävelaskeleen venytykseen tarvitaan laajempi liike kuin jos lukkosatula rajaisi lavan osuuden kielen venyvästä osasta pois.
 
Mutta tuskin se jäykemmältä tuntuu. Lähtötilanteessahan kieli on yhtä kireällä oli lukkosatula kiristetty tai kokonaan poissa pelistä.
 
Näin itsekin asian näen. Kieli täytyy olla lähtö- ja lopputilanteessa samassa kireydessä, jos samaan taajuuteen venytettään. Tuo laajempi liike saattaa tuoda enemmän muita kieliä mukaan sotkemaan tilannetta.

Kolme viikkoa on tullut soiteltua stratolla ja telellä ohuemmilla kielillä. 11-49 vaihtui 9-42 settiin. Jokunen päivä meni tatsia kevennellessä. Soundi selkeni, napsua tuli enemmän. Soitto kaikin puolin helpompaa.
 
Ei ollu amerikanmiehet ihan huuhaaukkoja siinä videossa minkä itsekin katoin ja miksi päätin tätä kokeilla.
 
Ja kielet on tottakai Elixirit. Yhden setin kokeilin Harley Benton kieliä ja punotut kielet tuntui olevan yhtä liukkaita kuin hiekkapaperi. Aika äkkiä meni roskiin.

Kefiiri: Venytettäessä kieli venyy pitemmältä matkalta, ja puolen sävelaskeleen venytykseen tarvitaan laajempi liike kuin jos lukkosatula rajaisi lavan osuuden kielen venyvästä osasta pois.
 
Mutta tuskin se jäykemmältä tuntuu. Lähtötilanteessahan kieli on yhtä kireällä oli lukkosatula kiristetty tai kokonaan poissa pelistä.
 
Näkisin että samalla tavalla kuin skaalan vaikutus kielen jäykkyyteen, lyhyt skaala ja sama kieli, on samassa vireessä löysempi kuin pidemmässä skaalassa oleva. Koska pitkää vaijeria joudutaan vetämään kireämmälle / venyttämään enemmän jotta sama taajuus saavutetaan
 
Vai onko mulla tässä joku aivopieru menossa :D
 
Eikös esim ns reverse lavan koko hienous/pointti ole siinä että saadaan paksu E kieli jäykemmäksi ja tukevammaksi soittaa verrattuna normaaliin in line lapaan jossa satulasta viritintappiin on E kieli lyhyt ja e pitkä eli päin vastoin kuin reversessä

VesQ1986: Näkisin että samalla tavalla kuin skaalan vaikutus kielen jäykkyyteen, lyhyt skaala ja sama kieli, on samassa vireessä löysempi kuin pidemmässä skaalassa oleva. Koska pitkää vaijeria joudutaan vetämään kireämmälle / venyttämään enemmän jotta sama taajuus saavutetaan
 
Vai onko mulla tässä joku aivopieru menossa :D
 
Eikös esim ns reverse lavan koko hienous/pointti ole siinä että saadaan paksu E kieli jäykemmäksi ja tukevammaksi soittaa verrattuna normaaliin in line lapaan jossa satulasta viritintappiin on E kieli lyhyt ja e pitkä eli päin vastoin kuin reversessä
 
Äkkiseltään ajattelisi että satulan ja tallan välillä oleva kielen osuus on samanpaksuisella kielellä yhtä kireä, olipa siellä satulan jälkeen 4cm tai 40cm matkaa virittimen. Muuten kieli olisi eri vireessä. En keksi miten kieli voisi olla jäykempi painettaessa nauhaan sillä matka kielen ja nauhan välillä on pieni. Ideahan on, että kielet ovat sen verran lähellä nauhoja että vire ei muutu kun painetaan kieliä nauhoja vasten. Venytyksessä kieltä venytetään ylivireeseen, jolloin pitempi venymismatka aiheuttaa tuon aiemmin kuvatun tilanteen, jossa pitää venyttää pitemmälle jotta saa saman vireen muutoksen aikaan.
 
Tuonkin voisi testata jollain venymäliuska/paineanturitestillä. Eli tehtäisiin kaksikielinen kitarankaulan korvike, johon laitetaan nauhoja, kuin otelautaan (Tai lisätään suoraan kitaraan satulaan samanlaiset satulaurat.) Käytetään identtisiä kieliä, mutta toinen menisi lyhemmän reitin yli satulan ja tallan. Sitten painetaan kieliä nauhoja vasten ja mitataan voimat jotka tarvitaan näille kahdelle kielelle eri nauhoihin painettaessa. Siitäpä saataisiin selville onko eroja vai ei.
 
Toisaalta joku pätevä koneinsinööri voisi simuloida suoraan tuon ilmiön olemassa olevilla ohjelmistoilla. Siinä pitäisi määrittää materiaalien ominaisuudet, kuten satulan ja tallan kitkat ja kielen mekaaniset ominaisuudet.

:D nyt menee taas lujaa, ihmetellään miksi paksumpi kitarankieli on jäykempi :D :D
koska se on paksumpi.
ja jos välimatka on pidempi, se pitää kiristää jäykemmäksi.
herran hyytelö.

VesQ1986: Näkisin että samalla tavalla kuin skaalan vaikutus kielen jäykkyyteen, lyhyt skaala ja sama kieli, on samassa vireessä löysempi kuin pidemmässä skaalassa oleva. Koska pitkää vaijeria joudutaan vetämään kireämmälle / venyttämään enemmän jotta sama taajuus saavutetaan
 
Vai onko mulla tässä joku aivopieru menossa :D
 
Eikös esim ns reverse lavan koko hienous/pointti ole siinä että saadaan paksu E kieli jäykemmäksi ja tukevammaksi soittaa verrattuna normaaliin in line lapaan jossa satulasta viritintappiin on E kieli lyhyt ja e pitkä eli päin vastoin kuin reversessä
 
Kielen värähtelvä pituus ratkaisee eli se matka, mikä on tallapalan ja satula/nauhan välissä. Tuolla sun periaatteella ei esimerkiksi slidellä voisi muuttaa kielen taajuutta... Tai jos se kielen kokonaispituus ratkaisisi, niin miksi ylipäätään kieltä tulisi painella eri kohdissa olevaa otelautaa vasten.
 
Reverse-lavan ajatus on päheempi tai ainakin erilainen ulkonäkö.

Toi jäsen iecin esittämä testausajatus oli mielenkiintoinen, että vaikuttaako se "pimeällä puolella" oleva kielenpätkä jotakin siihen tuntumaan vai ei. Toisaalta voisihan sitä koittaa laittaa vaikka h-kieli Telecasterissa omaan positioon satulassa, ilman kielenohjainta, e-kielen virittimelle ja toinen h-kieli D-kielen positioon ja vaikka -A-kielen virittimelle. Sitten voisi koittaa venytystä, että onko siinä tuntumassa jotakin eroa.
 
Näitä asioita voi kyllä spekuloida loputtomasti. Jos viritin on kaukana satulasta, ja kieltä venytetään, niin lapahan taipuu (vähän, mutta kuitenkin luultavasti enemmän kuin kaularaudan tukema osuus)

aristoteles666: :D nyt menee taas lujaa, ihmetellään miksi paksumpi kitarankieli on jäykempi
 
Lähinnä tässä ihmetellään trendiä, jonka mukaan kielten pitäisi olla paksumpia. Tai esimerkiksi että kitarassa pitäisikin olla 7 tai 8 kieltä. Näistä voi joskus tulla itsestäänselvyyksiä, mutta ei kaikille. Itse olen aina yrittänyt soittaa sellaisella kitaralla, joka tuntuu mukavalta, ja kokeillut erilaisia kielten vahvuuksia sen sijaan, että ns. "opettelisin" soittamaan paksummilla kielillä.

aristoteles666: :D nyt menee taas lujaa, ihmetellään miksi paksumpi kitarankieli on jäykempi :D :D
koska se on paksumpi.
ja jos välimatka on pidempi, se pitää kiristää jäykemmäksi.
herran hyytelö.
 
Luehan ajatuksella nuo mitä on kirjoiteltu. Kukaan ei tietääkseni kyseenalaista sitä että paksumpi kieli pitää kiristää suurempaan jännitykseen, jotta se soisi samalla taajuudella kuin ohut. Tuo on ihan perusfysiikkaa jonka kaikki tajuavat. Nyt oli kyse siitä mitä satulalta virittimiin ja tallalta runkoon (Tai stopbariin tms.) menevä kielen pituusero aiheuttaa, vai aiheuttaako mitään ;)
 
Monista asioista on liikkeellä mutu-tietoa tai "perimätietoa". Näitä voi ratkaista testaamalla tieteellisesti, laskemalla matemaattisesti, tai sitten vaikkapa simuloimalla sopivalla ohjelmistolla. Varsinkin tämä aihe on sellainen jonka pystyisi ratkaista aukottomasti fysiikan avulla.
 
Tässäpä vinkki yliopistoiden professoreille tai AMK opettajille. Olisi melko mielenkiintoinen harjoitustehtäviä fysiikan tai konetekniikan opiskelijoille. Miksi ratkaista tylsiä siltarakenteita jne jne, kun voisi testata kitaran kielten voimien simulointia ohjelmistoilla. Pikaisella googletuksella löytyy esim Ansys Structures, Dassault SolidWorks ja Catia, Siemens, PTC Creo ja Autodesk. Varmaan muitakin ohjelmistoja löytyy noiden lisäksi. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on näitä ohjelmistoja käytössään.

Krice: Lähinnä tässä ihmetellään trendiä, jonka mukaan kielten pitäisi olla paksumpia. Tai esimerkiksi että kitarassa pitäisikin olla 7 tai 8 kieltä. Näistä voi joskus tulla itsestäänselvyyksiä, mutta ei kaikille. Itse olen aina yrittänyt soittaa sellaisella kitaralla, joka tuntuu mukavalta, ja kokeillut erilaisia kielten vahvuuksia sen sijaan, että ns. "opettelisin" soittamaan paksummilla kielillä.
 
Komppia tälle. Onneksi nykyään on tarjolla monenlaisia soittimia ja eripaksuisia kieliä. Löytyy jokaiselle sopiva soitin. Minuakin ottaa pattiin se että varsinkin aloittelijoille yritetään tuputtaa jotain 11-56 kielisarjaa Stratoon normi EADGBE-vireeseen. Jos 9-42 tai 8-38 tuntuu hyvältä soittaa niin se on jokaisen oma asia, eikä siinä ole mitään vikaa. Kuten ei myöskään siinä jos haluaa soittaa paksummalla setillä. Muistaakseni perus Mexicostraton vakiokielisetti on 9-42.